Trump

Donald Trump: Norminsärkijä presidenttinä – osa 3

Vuonna 2020 Politiikasta julkaisi kaksiosaisen artikkelin presidentti Trumpista ennen presidentinvaaleja. Uusimpien tapahtumien jälkeen Yhdysvalloissa on paikallaan kuitenkin tarkastella Donald Trumpin presidentinkauden perintöä demokraattisten normien kannalta matkalla kohti vallanvaihdosta.

Donald Trump: Norminsärkijä presidenttinä, osa 2

Kaksiosaisen artikkelin jälkimmäisessä osassa tarkastellaan Trumpin vaikutusta Yhdysvaltain sisäpolitiikkaan. Maan yhteiskunnallinen polarisaatio syvenee. Näin vakava yhteiskunnallinen kehitys ei muutu hetkessä, vaikka presidentti vaihtuisikin.

Donald Trump: Norminsärkijä presidenttinä, osa I

Trumpin ensimmäisen kauden päätyttyä on hyvä katsoa, miten hän on vaikuttanut Yhdysvaltojen ulko- ja sisäpolitiikkaan. Tässä ensimmäisessä osassa käsitellään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja jälkimmäisessä sisäpolitiikkaa.

Voivatko ujot äänestäjät ratkaista voiton Trumpille?

Kun Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin on aikaa kolme päivää, Joe Biden on selvässä gallup-johdossa. 2010-luvulla oikeistokonservatiivien menestys arvioitiin alakanttiin ainakin kolmissa eri vaaleissa. Yhtenä selittävänä tekijänä on pidetty ujojen äänestäjien joukkoa. Mistä ilmiö johtuu ja onko Trumpin voitolle ujojen äänestäjien turvin tieteellistä pohjaa?

Pääoman maisemat: Trump ja uusliberalismin kulttuuriperintö

Kulttuuriperinnön institutionalisoinnilla ja tuhoamisella on pitkä historia poliittisen vallankäytön ja alistamisen välineinä. Myös ilmastonmuutoksen vaikutusten ehkäisyä laiminlyövän politiikan harjoittaminen vaurioittaa kulttuuri- ja luonnonperintökohteita.

Yhdysvaltain vaaleissa ei ole kyse Donald Trumpista

Demokraatit voivat syyttää omaa huonoa menestystään siitä, etteivät he ole valtakunnallisessa politiikassaan edes pyrkineet muuhun kuin Trumpin kaatamiseen. Hänen kaatumisensa ei nosta maata siitä yhteiskunnallisen kehityksen suonsilmäkkeestä, johon kansakunta on uponnut.

Scroll to Top