Kansallismuseo ja Politiikasta-lehti järjestävät osana Kasvot 1918 -näyttelyä iltakeskustelun suomalaisen identiteetin kehityksestä sisällisodan ajoista tähän päivään.

SATA VUOTTA SUOMALAISTA IDENTITEETTIÄ

Kansalliselle identiteetille on ominaista, että se pitää sisällään murroskohtia, jatkuvuuksia ja moninaisuutta. Nykyään puhutaan usein pikemminkin identiteeteistä kuin yhdestä määrittävästä ja laajasti jaetusta identiteetistä. Miltä suomalainen identiteetti näytti 100 vuotta sitten? Entä miltä se näyttää 2010-luvulla? Onko sisällissodan ajan kahtiajaosta vielä merkkejä nyky-Suomessa vai ovatko tämän päivän yhteiskunnalliset jakolinjat erilaisia?

Aiheesta ovat keskustelemassa:

Kati Katajisto

Kati Katajisto on filosofian tohtori ja historioitsija, joka on tutkinut 1700-luvun talonpoikia, 1800-luvun alun eliitin suomalaiskansallisen identiteetin muodostumista ja kunnallispolitiikkaa itsenäistymisen ajan alussa.

Laura Kolbe

Laura Kolbe on Euroopan historian professori Helsingin yliopistossa. Kolbe on tutkinut Suomen sisällissodan aikaa ja sitä, mitä kevät 1918 merkitsi Suomen historiassa ja minkälaisia seurauksia sillä laajasti ottaen oli nuorelle kansakunnalle.

Karim Maiche

Karim Maiche työskentelee tutkijana Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksessa. Maichen teos Mitäs me länsimaalaiset! Suomi ja lännen käsite (Into 2015) tarkastelee suomalaisuuden peruspilareita ja kertoo, miten Kalevala, Sibelius ja vuoden 1934 Miss Eurooppa liittyvät toisiinsa.

Teivo Teivainen

Teivo Teivainen on maailmanpolitiikan professori Helsingin yliopistossa. Teivaisen uusin teos Maailmanpoliittinen kansalliskävely (Into 2017) käsittelee Suomen symboleita ja itsenäisen kansakunnan merkityksiä.

Johanna Vuorelma

Tilaisuutta johtaa Johanna Vuorelma, joka on tutkijatohtori Helsingin yliopiston Euroopa-tutkimuksen keskuksessa ja Politiikasta-lehden päätoimittaja.

Pääsymaksu 8€/10€. Liput tulevat myyntiin maaliskuun lopussa.

Tilaisuuden aikana voi tutustua Kasvot 1918 -näyttelyyn. Baari on auki keskihallissa.