Kysy politiikasta on juttusarjamme, jossa tutkija vastaa esitettyihin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@politiikasta.fi.
”Miksi valtio, kunta tai muu sellainen turvautuu lainaan, vaikka lainan avulla ei ole tarkoitus saavuttaa tuottavuuden kasvua, joka tuottaisi riittävästi rahaa takaisinmaksuun, vaan lainalla rahoitetaan jokapäiväistä elämistä?
Yksityishenkilö tai yritys ottaa lainan jonkin itselleen hyvän tavoitteen toteuttamiseksi. Lainan saamisen edellytys kuitenkin on, että takaisinmaksu on jotakuinkin varmaa.”
Matti, 54
Julkisyhteisöt eli muun muassa valtiot ja kunnat ovat tosiaan erilaisia taloudellisia toimijoita kuin kotitaloudet tai yritykset. Tämä erilaisuus ei kuitenkaan liity siihen, etteikö niiden rahankäyttö olisi usein investointiluonteista – tai etteivätkö kotitaloudetkin voisi ottaa velkaa ihan vaan kulutukseen.
Vaikkapa koulutuksen rahoittaminen on juuri sellaista toimintaa, joka tekee valtioista rikkaampia ja siten myös maksukykyisempiä tulevaisuudessa. Usein julkisen rahoituksen yhteydessä puhutaankin ”sosiaalisista investoinneista”. Sosiaalinen investointi voi tarkoittaa myös tulevaisuuden menojen vähentämistä, ja siitä syystä vaikkapa ennaltaehkäisevät toimet terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa ovat eräänlaisia investointeja nekin.
Valtion rahankäytöllä on myös erityinen tasapainottava rooli. Esimerkiksi lama-aikaan kotitaloudet ja yritykset voivat olla rahankäytössään varovaisia, minkä takia syntyy helposti laman kierre. Kun kulutus vähenee, ihmisiä jää työttömäksi, ja kun ihmisiä jää työttömäksi, kulutus vähenee entisestään – ja niin edelleen.
Valtion kulutus tilapäisesti velkaantumista lisäämällä voi olla ainoa keino katkaista tuo kierre. Tätä kutsutaan vastasykliseksi talouspolitiikaksi: valtio tavallaan täyttää muiden tyhjäksi jättämän kuopan. Luomalla kysyntää valtio myös parantaa tulevaisuudennäkymiä ja sitä kautta yksityisten toimijoiden investointihalukkuutta.
Valtion tilapäinen velkaantuminen voi olla kokonaisuuden näkökulmasta hyvinkin järkevää, siinä missä kotitalouden ei tarvitse toimia tällaisena kokonaisuuden varmistajana – siksi kotitalouden on järkevää hankkiutua veloistaan pikaisesti eroon.
Esimerkiksi nykytilanteessa arvellaan usein, että elvyttävä talouspolitiikka eli rahan lisääminen talouteen maksaisi itsensä takaisin, vaikka se merkitsisikin tilapäistä velkaantumisen kasvua.
Teppo Eskelinen, YTT (dos.), työskentelee yhteiskuntapolitiikan ma. yliopistonlehtorina Jyväskylän yliopistossa.
Kysy politiikasta on juttusarjamme, jossa tutkija vastaa esitettyihin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@politiikasta.fi.
Artikkelia päivitetty 22.9.2023: Tästä Kysy Politiikasta -artikkelista on olemassa myös syyskuussa 2023 julkaistu selkomukautettu versio, joka on saanut Selkokeskuksen selkotunnuksen.
