Vihreät ja perussuomalaiset innostivat nuoria äänestämään viime eduskuntavaaleissa, mikä vahvistaa puolueita painottavaa äänestämistä. Uudet arvoja painottavat jakolinjat auttavat puolueita erottumaan toisistaan.
Käsitykset suomalaisten äänestämisen ja vaaliosallistumisen trendeistä saattavat kestää pitkään, vaikka faktat osoittaisivat jo muuta. Joku saattaa luulla, että eduskuntavaalien äänestysprosentit ovat olleet kauan laskusuunnassa. Kotimaan äänestysprosentti on kuitenkin pysynyt lähes 30 vuotta 70 prosentin tuntumassa. Vaihtelua on ollut vain pari prosenttiyksikköä suuntaansa.
Viimeistään vuoden 2019 eduskuntavaalien pitäisi myös katkaista hokema siitä, etteivät suomalaiset puolueet erotu toisistaan. Vaihtoehtoja oli tarjolla niin vasemmalla ja oikealla kuin sosiokulttuurisen ulottuvuuden liberaalilla ja konservatiivisella suunnalla. Talouspolitiikan sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan ohella esillä olivat vahvasti myös ilmastoteema ja maahanmuutto. Nämä kaikki jakoivat puolueita erottuvasti.
Suurin osa äänestäjistä ei enää painota ehdokasta enemmän kuin puoluetta äänestysvalinnoissaan.
Kolmanneksi esimerkiksi piintyneistä käsityksistä käy puhe politiikan henkilöitymisen alituisesta vahvistumisesta. Jos asiassa viitataan puolueiden puheenjohtajien merkityksen kasvuun puolueen kannatusta ajatellen, trendi pitänee yhä kutinsa. Kuitenkaan suurin osa äänestäjistä ei enää painota ehdokasta enemmän kuin puoluetta äänestysvalinnoissaan.
Pohdin tässä artikkelissa mainittuja trendejä vuoden 2019 eduskuntavaaleista toteutetun kansallisen vaalitutkimuksen ja sen aineiston perusteella. Käsittelen aluksi Tilastokeskuksen rekisteritiedoilla äänestysaktiivisuutta ja sen muutoksia. Sen jälkeen näihin tietoihin voi luontevasti liittää joitakin keskeisiä havaintoja äänestysvalintojen suuntauksista.
Politiikan ilmastonmuutos: puoluekannatus ja sen taustatekijät myllerryksessä
Politiikan ilmastonmuutos: Eduskuntavaalitutkimus 2019 on viides peräkkäinen kansallinen vaalitutkimus eduskuntavaaleista. Tutkimussarjan on toteuttanut Suomen vaalitutkimuskonsortio, ja vuoden 2019 vaalitutkimushanketta hallinnoi Åbo Akademi Kimmo Grönlundin johdolla. Oikeusministeriön rahoittaman tutkimuksen kyselyaineiston kokosi Taloustutkimus Oy pian kevään 2019 vaalien jälkeen. Vuoden 2020 syyskuussa ilmestyneen pääjulkaisun toimittivat Sami Borg, Elina Kestilä-Kekkonen ja Hanna Wass.
Puoluekentän muutosten kannalta on oleellista, että perussuomalaiset onnistui kolmannen kerran peräkkäin saavuttamaan eduskuntavaaleissa merkittävän kannatusosuuden ja että myös vihreät nosti kannatustaan paljon vuoden 2015 vaaleista.
Vuoden 2019 eduskuntavaalit olivat tuloksiltaan monin tavoin poikkeukselliset. Juha Sipilän hallitus erosi vain runsas kuukausi ennen vaaleja hallituksen sote-ratkaisun kariuduttua. Naisia nousi kansanedustajiksi ennätykselliset 92, ja ensimmäistä kertaa ennakkoääniä annettiin eduskuntavaaleissa enemmän kuin varsinaisen vaalipäivän ääniä. Vaalien suurimmat puolueet olivat kannatukseltaan hyvin tasoissa. SDP nousi ykköspuolueeksi vain 17,7 prosentin ääniosuudella ja 40 edustajapaikalla.
Puoluekentän muutosten kannalta on oleellista, että perussuomalaiset onnistui kolmannen kerran peräkkäin saavuttamaan eduskuntavaaleissa merkittävän kannatusosuuden (17,5 %) ja että myös vihreät nosti kannatustaan paljon vuoden 2015 vaaleista (+3,0 %-yks.; 2019: 11,5 %). Perinteiset kolme suurinta puoluetta (SDP, Kok., Kesk.) keräsivät yhteensä enää vain 48,5 prosenttia kaikista äänistä ja jäivät kaikki kauas aiemmin yleisestä yli 20 prosentin kannatuksesta.
Nuorten äänestysprosentti nousi eniten
Vähemmälle huomiolle kirjassamme jäi se, että vaalien äänestysprosentti nousi vuoden 2015 vaaleista kaksi prosenttiyksikköä ja että nousua oli erityisen paljon nuorimmissa valitsijaikäluokissa. Eduskuntavaalien kotimaan äänestysprosentti oli viimeksi näin korkealla tasolla vuonna 1991.
Luultavasti vaalien luonteesta kertoo aika paljon se, että alle 25-vuotiaiden äänestysaktiivisuuden nousu vuoden 2015 vaaleista oli noin kahdeksan prosenttiyksikköä ja 25–34-vuotiaidenkin äänestysaktiivisuus kohosi viitisen prosenttiyksikköä. Äänestysaktiivisuuden kohoaminen siis painottui nuoriin ikäryhmiin. Tiedot perustuvat sähköisen äänioikeusrekisterin tietoihin.
Nuoret suosivat vihreitä ja perussuomalaisia, mikä muuttaa puoluekenttää
Nuorten äänestysaktiivisuuden kohoamisen taustasyitä ei ole mahdollista selittää kyselyaineistoin tarkasti. Jotakin voidaan kuitenkin päätellä siitä, millaista puoluekannatus oli nuorimmissa ikäryhmissä, ja millaisia asiakysymyksiä nuoret pitivät vaaleissa tärkeimpinä.
Kyselyaineistolla voidaan arvioida puoluekannatusta nuorimmissa ikäryhmissä, mutta koska ikäryhmien vastaajamäärät ovat pieniä, tulokset voivat olla vain suuntaa antavia. Nuorimpien, 18–24-vuotiaiden, äänestäjien suosituimpia puolueita olivat kokoomus (27 %), vihreät (20 %) ja perussuomalaiset (19 %). 25–34-vuotiaiden suosituimpia puolueita olivat puolestaan perussuomalaiset (28 %) ja Vihreät (19 %). Vihreät ja perussuomalaiset on havaittu nuorten eniten suosimiksi puolueiksi myös yhdistetyllä vuoden 2019 alkupuoliskon puolueiden kannatusmittausaineistolla.
Eduskuntavaalitutkimuksen kyselyssä vastaajia pyydettiin kertomaan vaalikampanjassa itseä eniten kiinnostanut teema kymmenestä tiedustellusta asiakysymyksestä. Politiikan ilmastonmuutoksen yhtenä piirteenä erottui se, että eri-ikäiset painottivat vaaleissa ja äänestämisessään erilaisia asiakysymyksiä (ks. taulukko 2 alla).
Eri puolueita äänestäneiden tärkeimpien asiakysymysten jakaumat ilmenevät taulukosta 3. Niiden perusteella on todennäköistä, että Vihreiden hyvä vaalimenestys kytkeytyi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa paljon esillä olleeseen ilmastoteemaan, joka aktivoi nuoria vaaliuurnille. Lisäksi Perussuomalaisten kohtuullisen hyvä vaalitulos selittynee joidenkin nuorten, ehkä erityisesti 25–34-vuotiaiden, aiempaa vahvemman aktivoitumisen kautta. Heistä monille oli vaaleissa tärkeää kriittisyys maahanmuuttoa kohtaan.
Taulukko on Politiikan ilmastonmuutos -teoksen luvusta 6. Prosenttiosuus puoluetta äänestäneistä, jotka mainitsivat tiedustellun asian tärkeimmäksi (vastausten lkm. yht. 850). Joidenkin vastaajien osalta mukaan on koodattu useita tärkeimmäksi ilmoitettuja asiakysymyksiä.
Uudet jakolinjat auttavat puolueita erottumaan toisistaan ja vahvistavat puoluetta painottavaa äänestämistä
Vihreiden ja perussuomalaisten kannatuksen vahvistuminen liittyy niin sanotun GAL-TAN-ulottuvuuden merkityksen kasvuun suomalaista puoluekenttää määrittävänä jakolinjana. Asiaa käsitellään tarkemmin Politiikan ilmastonmuutos -kirjan luvuissa 11 ja 12. Tiivistetysti GAL-TAN edustaa arvoulottuvuutta vihreistä liberaaleista konservatiivisia arvoja kannattaviin kansallismielisiin. Suomessa vihreät ja perussuomalaiset ovat mielipiteiltään GAL-TAN-arvoulottuvuuden ääripäissä.
Vihreiden kannattajien GAL (green, alternative, libertarian) näkyy siinä, että puolueen äänestäjät kannattavat muiden eduskuntapuolueiden äänestäjiä enemmän ympäristönsuojelua, vaikka se merkitsisi matalaa talouskasvua. Lisäksi vihreät kannattavat muita enemmän seksuaalivähemmistöjen oikeuksia sekä moniarvoisuutta ja suvaitsevaisuutta maahanmuuttajia kohtaan.
Perussuomalaisten TAN (traditional, authotarian, nationalist) ilmenee sitä vastoin keskimääräistä vahvempana perinteisen arvojen kannattamisena (perhe, kristilliset arvot), suopeutena vahvalle poliittiselle johtajuudelle sekä huomattavasti muiden puolueiden äänestäjiä kriittisempänä suhtautumisena maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen.
Palataan vielä trendeihin. On ilmeistä, että juuri vihreiden ja perussuomalaisten kannatusnousu on yksi keskeinen syy nuorten äänestysprosenttien kasvulle ja viime eduskuntavaaleissa myös koko äänestysprosentin kohoamiselle.
Juuri vihreiden ja perussuomalaisten kannatusnousu on yksi keskeinen syy nuorten äänestysprosenttien kasvulle ja viime eduskuntavaaleissa myös koko äänestysprosentin kohoamiselle.
Lisäksi on kiinnostavaa, että nimenomaan vihreät ja perussuomalaiset mainitsevat painottavansa äänestämisessään suhteellisesti eniten puoluetta. Tieto perustuu kyselyaineiston kysymykseen siitä, kumpaa vastaaja painotti äänestämisessään enemmän: puoluetta vai ehdokasta. Kaikista äänestäneistä puoluetta painottaneita oli 56 prosenttia ja ehdokasta painottaneita 40 prosenttia.
Puoluetta painottaneiden osuus oli vihreillä peräti 69 prosenttia ja perussuomalaisilla 63 prosenttia. Ehdokasvalintojen osalta politiikan henkilöitymistrendi on siis kääntynyt laskuun, kuten Åsa von Schoultzin, Theodora Järven ja Mikko Mattilan kirjoittama tätä tematiikkaa käsittelevä luku 7 eduskuntavaalitutkimuksessa osoittaa.
Vaikka SDP voitti vuoden 2019 eduskuntavaalit vahvalla hyvinvointivaltion turvaamisen profiililla, puolueiden asiakysymysprofiloitumisessa onnistuivat ehkä jopa parhaiten vihreät ja perussuomalaiset. GAL-TAN-ulottuvuuden ääripäinä ne hyötyivät eniten vaalikaudella 2015–2019 ajankohtaiseksi tulleista ilmastomuutos- ja maahanmuuttoteemoista, jotka olivat vahvasti esillä vaalikeskusteluissa ja puolueiden vaalikampanjoissa.
YTT, dosentti Sami Borg toimii valtio-opin ma. yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa. Hän on ollut keskeisesti mukana toteuttamassa kansallisia eduskuntavaalitutkimuksia.
Artikkeli on on Äänestäjät ja ehdokkaat politiikan ilmastonmuutoksessa -juttusarjaa.
Olen yllättynyt nuorten aktiivisuuden noususta, jos se todella oli merkittävä tekijä äänestysaktiivisuuden nousulle. Sekin yllättää että se kohdistui artikkelin mukaan myös PSn hyväksi.