Lukuvinkkejä terrorismista

Jos terrorismi huolestuttaa, ilmiön taustoihin perehtyminen on myös tutkimustietojen mukaan kannatettava ajatus. Päätoimittajamme Leena Malkki kokosi lukuvinkkejä kiinnostuneille.

Terrorismiuutisointia ja toistuvia iskuja seuratessa on voinut herätä halu perehtyä tarkemmin siihen, mistä terrorismissa oikein on kyse. Jos terrorismi huolestuttaa, ilmiön taustoihin perehtyminen on myös tutkimustietojen mukaan kannatettava ajatus. Kuten Helsingin Sanomissa julkaistussa kirjoituksessani totean, terrorismi vaikuttaa ahdistavan vähemmän niitä, jotka tietävät siitä enemmän.

Terrorismi vaikuttaa ahdistavan vähemmän niitä, jotka tietävät siitä enemmän.

Mitä sitten kannattaisi lukea? Terrorismi on aina voimakkaasti politisoitunut ilmiö, josta esitetään paljon keskenään ristiriitaisia väitteitä.

Aiheesta on saatavilla valtava määrä kirjallisuutta, ja uusien julkaisujen määrä on viimeisen viidentoista vuoden aikana suorastaan räjähtänyt. Kaiken tämän paljouden keskeltä voi olla vaikea hahmottaa, mitä sieltä valita luettavaksi.

Lisäksi ikävä tosiasia on se, että kirjallisuuden laatu tutkijan silmin vaihtelee valtavasti. Mukana on sekä hataralla pohjalla olevaa sensaatiomaista tai tarkoitushakuista kirjaa, nopeasti myyntitulojen toivossa kokoon keitettyjä tuotoksia että mittava määrä laadukasta akateemista tutkimusta.

Olen kerännyt alle listan suositeltavaa oheislukemistoa uutisille.

Tutkimuskirjallisuus

Yleistietoa terrorismista. Tunnetuin ja suosituin yleisesitys terrorismista on Bruce Hoffmanin Inside Terrorism (2006), josta on syksyllä tulossa uusi päivitetty versio. Suomenkielinen, joskin jo ikääntynyt yleisesityskin löytyy, Leena Malkin ja Jukka Paastelan ynnä muiden Terrorismin monet kasvot (2007). Terrorismin ja radikalisoitumisen psykologiaan johdattaa puolestaan John Horganin Psychology of Terrorism (2014).

Terrorismista Euroopan historiassa kiinnostuneelle voi suositella aluksi tutustumista Jan Oskar Engenen kirjaan Terrorism in Western Europe: Explaining the trends since the 1950s (Edward Elgar, 2004). Vaikka Engenen tuottamia tilastoja onkin kritisoitu, kirja tarjoaa hyvä yleiskuvan siitä, millaista terrorismia Euroopassa on toisen maailmansodan jälkeen ollut.

Ääri-islamistisen terrorismin historiasta Euroopassa on myös hyvä teos, Petter Nesserin Islamist Terrorism in Europe: A History (2015).

Ääri-islamistiseen terrorismiin nykypäivän Euroopassa johdattavat hyvin kolme kirjaa: Peter R. Neumann, Radicalised: New Jihadists and the threat to the west (2016), Gilles Kepel, Terror in France: The rise of jihad in the west (2017) ja Olivier Roy, Jihad and death: The global appeal of the Islamic State (2017). Näistä kannattaa aloittaa Neumannin kirjasta, joka on helppolukuisin. Roy ja Kepel muodostavat puolestaan nykyisin ääri-islamistisen terrorismin tutkijoiden tunnetuimman taisteluparin, joten heidän kirjansa lukemalla saa kaksi erilaista, joskaan ei mitenkään toisensa poissulkevaa, näkökulmaa ilmiöön.

Salafi-jihadismiin perehdyttää esimerkiksi Shiraz Maherin kehuttu kirja Salafi-Jihadism: The History of an Idea (2016).

Internet-lähteitä

Terrorismista tuotetaan myös jatkuvasti paljon verkkojulkaisuja, jotka ovat vapaasti kaikkien luettavissa.

Haagissa sijaitseva International Centre for Counter-Terrorism julkaisee paljon yleistajuisia katsauksia tuoreisiin tutkimuksiin-

King’s College Londonin International Centre for the Study of Radicalisation and Political Violence julkaisee usein lyhyitä katsauksia erityisesti ääri-islamistisesta terrorismista Euroopassa..

Saatavilla on myös vapaasti luettavissa oleva terrorismin tutkimuksen akateeminen lehti Perspectives on Terrorism. Sieltä voi suositella erityisesti vuoden 2016 viimeistä numeroa, jossa joukko johtavia tutkijoita kirjoittaa jihadismista nyky-Euroopassa.

Suomenkielisiä analyysejä terrorismiin liittyen löytyy esimerkiksi tämän verkkolehden sivuilta ja The Ulkopolitistista.

Twitter

Jos haluaa perehtyä  ääri-islamistista terrorismia tiiviisti seuraavien tutkijoiden ja arvostettujen toimittajien ensimmäisiin arvioihin heti iskujen jälkeen, Twitter on siihen hyvä keino. Läheskään kaikki johtavat tutkijat eivät ole aktiivisia sosiaalisessa mediassa, varsinkaan heti iskujen jälkeen. Yleensä kiinnostavimpiin keskusteluihin pääsee käsiksi esimerkiksi seuraavien tilien kautta:

Charlie Winter, @charliewinter
Amarnath Amarasingam, @AmarAmarasingam
Peter Neumann, @PeterRNeumann
Shiraz Maher, @ShirazMaher
Rukmini Callimachi, @rcallimachi
Rita Katz, @Rita_Katz
M. Berger, @intelwire
Raffaello Pantucci, @raffpantucci

Terrorismin tutkimukseen erikoistunut Leena Malkki toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostossa.

Lisää aiheesta

1 Comments

  1. Kiitos Leena! Todella arvokas artikkeli ja muistutus oikean tiedon puolesta näinä vale – ja vaihtoehtoisten faktojen ja tieteen vähättelyn aikoina.

Leave a comment

Your email address will not be published.


*