Marinin hallituksen EU-politiikan yleislinja on määrittynyt yhteistyökyvyn, rakentavuuden ja eurooppalaisen lisäarvon kaltaisten tyhjien käsitteiden kautta. Niiden takaa on ollut vaikea nähdä, missä asioissa hallitus on ollut valmis edistämään eurooppalaisia aloitteita, ja mitkä ovat olleet niitä Suomen kansallisia etuja, joita hallitus on päättäväisesti ajanut.
Euroopan unionin tämänvuotisia vaaleja hämmentävät niin brexit kuin suurien jäsenmaiden sisäpolitiikka.
Keskuspankkien itsenäisyys on ollut hallitseva rahapolitiikkaa ohjaava ajatus 1970-luvulta lähtien. Keskuspankkien tärkeimpänä tehtävänä on pidetty hintavakauden ylläpitämistä lyhyen ajan korkojen avulla. Finanssikriisin jälkeen rooli on kuitenkin muuttunut.
Eurokriisi on osoittanut, että Euroopan talous- ja rahaliitto on selvinnyt rikkomalla omia sääntöjään. Liittoa pitää kehittää, mutta miten Suomen yhteisvastuuta vastustavaa kantaa pitäisi tulkita?
Vuonna 2015 Kreikka koetti neuvotella hätälainojen ehdot uusiksi, mutta päätyi hyväksymään entistä tiukamman talouskurin. Miltä kamppailu näytti valtiovarainministeri Gianis Varoufakisin silmin?
