Marinin hallituksen EU-politiikan yleislinja on määrittynyt yhteistyökyvyn, rakentavuuden ja eurooppalaisen lisäarvon kaltaisten tyhjien käsitteiden kautta. Niiden takaa on ollut vaikea nähdä, missä asioissa hallitus on ollut valmis edistämään eurooppalaisia aloitteita, ja mitkä ovat olleet niitä Suomen kansallisia etuja, joita hallitus on päättäväisesti ajanut.
Ensi kevään kuntavaaleissa vaalien järjestäjien pitää ottaa turvallisuus huomioon entistäkin paremmin. Koronaan liittyvien erityistoimien lisäksi on varauduttava digitaaliseen vaalihäirintään. Liiallinen riskien ennakoiminen voi kuitenkin kääntyä itseään vastaan.
Suomeen ei ole syntynyt kriittisen EU-keskustelun perinnettä. Moniääninen ja kriittinen keskustelu unionin kehityksestä niin Suomessa kuin EU-tasolla saattaa lyhyellä tähtäimellä vaikeuttaa EU-maiden yhteistyötä, mutta pitkällä aikavälillä se vahvistaa niin kansallisen eurooppapolitiikan kuin EU-päätöksenteon hyväksyttävyyttä.
Millaisia tavoitteita Sipilän hallitus asetti Euroopan unioniin liittyen, miten kyseiset tavoitteet on saavutettu, ja mikä mahdollisesti on edistänyt tai haitannut niiden saavuttamista?
Hallituksen uudistukset kansalaisaloitelakiin ovat tarpeellisia mutta eivät riittäviä poistamaan kaikkia kansalaisaloitteiden laadinnassa ja käsittelyssä ilmenneitä ongelmia, eivätkä ne huomioi viimeisen kahdeksan vuoden aikana tapahtunutta yhteiskunnan kehitystä.
Demokratian periaatteen käytännön toteuttaminen on osoittautunut vaikeaksi.
