Yhdeksi Suomen merkittäväksi kansalliseksi ja kansainvälispoliittiseksi toimintamalliksi vakiintui depolitisaatio. Turvallisuuden, talouden kasvun ja kansalaisten kohenevan elämänlaadun saavuttaminen koettiin helpommaksi, jos ideologisiin kamppailuihin uhrattaisiin vähemmän energiaa.
Mauno Koiviston henkilöhistoriaan kytkeytyy jännitteitä ja ristiriitoja, joiden kautta havainnollistuvat ideologiset siirtymät maailmankatsomuksellisista vastakkainasetteluista kohti taloudellista ja teknologista kilpaa.
Miten poliittisiin päätöksentekoprosesseihin sisältyvät hiljaiset käytännöt ja kirjoittamattomat pelisäännöt avautuisivat paremmin tutkijoille? Entä kuinka päätöksentekijöiden ymmärrystä tieteellisen tiedon ja tutkimuksen sekä mahdollisuuksista että rajoitteista voitaisiin edistää?
Tutkimuskentän säätilojen ennakointi on vaikea tehtävä, koska huomiota tulee samanaikaisesti kiinnittää useisiin rintamiin. On kuitenkin tärkeää, että keskustelu ei rajoitu vain ammattimaisten ”meteorologien” piiriin.
Suomessa käydään vilkasta keskustelua politiikan tutkimuksen tilasta. Keskustelu on tervetullutta, mutta perustuuko se todenmukaiselle käsitykselle politiikan tutkimuksesta ja politiikkatieteiden koulutuksen sisällöstä, Petri Koikkalainen ja Paul-Erik Korvela kysyvät. Yhteiskuntatieteiden julkikuvasta ja …
Politiikkapuheesta on matkaa politiikan tutkimukseen Lue lisää »
Valtioneuvoston periaatepäätös tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta on syyskuulta 2013.
Lapin kunnallispolitiikassa on käynnissä äänien uusjako.
