Markkinalogiikasta yliopistoyhteisöön
Ritva Engeström huomauttaa, että tieteen oma logiikka ja tieteen hyödyllisyys eivät ole lähtökohtaisesti toistensa vastakohtia.
Markkinalogiikasta yliopistoyhteisöön Lue lisää »
Ritva Engeström huomauttaa, että tieteen oma logiikka ja tieteen hyödyllisyys eivät ole lähtökohtaisesti toistensa vastakohtia.
Markkinalogiikasta yliopistoyhteisöön Lue lisää »
”Minusta vapaa tiede on nimenomaan sellaista, joka määrittelee itse omat tutkimuskohteensa eikä toimi minkään muun välikappaleena.”
Vapaan tieteen merkitys – professori Hämeen-Anttilan haastattelu Lue lisää »
Antti Hautamäki ehdottaa ratkaisuksi sivistysyliopiston ja hyöty-näkökulman dilemmaan uushumboldtilaista yliopistokonseptia.
Uushumboldtilainen yliopisto – ratkaisu sivistyksen ja hyödyllisyyden dilemmaan Lue lisää »
Mary Wortley Montagu tarkastelee 300 vuoden takaisissa kirjeissään Turkkia tavalla, joka on virkistävä ja radikaali vielä vuonna 2016.
1700-luvun kirjeet Istanbulista ovat edelleen ajankohtaisia Lue lisää »
Eurooppalainen yhteisö ei ole yhtä kuin kansallinen etu, vaan alisteinen kansalliselle edulle.
Kansallinen ulkopolitiikka asettaa rajat eurooppalaisen yhteisön merkitykselle Lue lisää »
Kahden kansallisen edun politiikka, jossa Venäjä-suhteita varjellaan historiallisena jatkumona YYA-aikakaudelle, sortuu historian opin yksinkertaistamisen ansaan.
Kahden kansallisen edun politiikkaa Lue lisää »
Ukrainan sodasta ja Euroopan muuttuneesta turvallisuustilanteesta huolimatta suomalainen Venäjä-puhe kulkee tuttuja ratojaan.
Onko Venäjä perivihollinen vai salavihollinen? Lue lisää »
Puolueettomuutta, identiteettipolitiikkaa, pinteessä elämistä, natottamista, valtiotaitoa… Kokosimme yhteen sivustolla julkaistuja juttuja, joissa politiikan tutkijat pohtivat suomettumisen olemusta.
Mitä on suomettuminen? Lue lisää »