Lyhenteet pienillä vai suurilla kirjaimilla?
NATO vai Nato?
Politiikasta-lehden entinen pitkäaikainen toimituspäällikkö Maija Lähteenmäki halusi valjastaa vuosien suomen kielen toimitus-, editointi- ja oikolukukokemuksensa toimituskunnan hyödyksi. Alun perin toimituskunnalle julkaistut vinkit löytyvät kootusti nyt myös täältä, ja uusia julkaistaan epäsäännöllisesti.
Kielenhuoltoon ja oikeakielisyyteen liittyy helposti ikävä päteminen ja pikkumaisuus. Kaikki tekevät joskus virheitä ja uutta voi oppia aina – kielenkäyttö ja ‑huolto on prosessi, jossa ei koskaan tule valmiiksi. Politiikasta-julkaisussa editointiprosessiin ja kielenhuoltoon on haluttu kiinnittää erityistä huomiota. Huoliteltu kieli vie viestin parhaiten perille.
Näiden vinkkien tarkoitus on antaa kielenhuoltoa helposti nielaistavan kokoisina paloina, joilla kuka tahansa voi halutessaan parantaa omaa viestintäänsä. Verkko on täynnä erilaisia kielioppi- ja kielenhuoltosivustoja, joita nämä vinkit eivät korvaa.
Vinkit on räätälöity erityisesti yhteiskuntatieteilijöiden tarpeisiin, jotkut selkeämmin ja toiset väljemmin, ja ne pohjaavat meille lähetetyissä käsikirjoituksissa toistuviin seikkoihin.
NATO vai Nato?
Tee, älä suorita tekemistä.
Helsingin yliopisto, Lähi-itä, Euroopan unioni ja arabikevät.
Lupasin numeroiden jälkeen vinkkejä järjestysluvuista, vaan nyt en oikein tiedä, mitä niistä olisi sanottavaa: ne merkitään pisteellä luvun perään tai nimien kohdalla käytetään roomalaisia numeroita. Samoin kuin muidenkin numeroiden kohdalla, …
Selkeä huolitellun kielen merkki on kirjoittaa asiatekstissä lyhenteet aina auki. Siis muun muassa, esimerkiksi, ja niin edelleen, ynnä muuta sellaista, eikä mm., esim., jne., yms. Samoin huoliteltua on kirjoittaa mittayksiköt …
Eli miksi suomeksi puolueiden nimet kirjoitetaan lähes aina pienellä.
1) Merkitse lainaus joko lainausmerkeillä, kursiivilla tai sisennyksellä – siis vain yksi näistä riittää. 2) Suomessa lainausmerkit ovat symmetriset, pilkku on ylhäällä ja häntä on oikealle kaarellaan, siis ”näin”. Jos …
Typografiassa on käytössä monenlaisia viivoja, joista kaksi on arkikäytössä suomen kielessä olennaista tunnistaa: lyhyempi yhdysmerkki (engl. hyphen) ‐ ja pidempi ajatusviiva (engl. en dash) –. (Vielä leveämpi ajatusviiva eli niin …
Nyrkkisääntö on, että kahtakymmentä (tai ainakin kymmentä) pienemmät numerot sekä tasaluvut, kuten sata ja tuhat, kirjoitetaan kirjaimin. Siis kolme, neljätoista ja kuusi tuhatta. Sen sijaan 41; 3,6; 8 605. (Kirjaimin …
Verkko on pullollaan apuvälineitä kielenhuoltoon, jos niitä vain muistaa, jaksaa ja osaa käyttää. Usein vastauksen hakemista hankaloittaa esimerkiksi se, ettei tiedä kieliopillista termiä kohtaamalleen ongelmalle ja Googlen sanahaku ei ratkaise asiaa. …