Kun Berliinin muurin kaatumisesta tuli täyteen kolmekymmentä vuotta, osana samaa prosessia muistellaan myös Puolan solidaarisuusliikkeen aikaansaamaa yhteiskunnallista muutosta Solidaarisuus-juttusarjassa.
Solidaarisuus kehittyi 1980-luvulla ammattiyhdistyksestä maanlaajuiseksi liikkeeksi, ja sen perintö näkyy myös nyky-Puolassa. Samalla solidaarisuus yhteiskunnallisena prosessina ja voimavarana on noussut Euroopassa ja muualla ajankohtaiseksi monella tasolla. Solidaarisuudesta puhutaan esimerkiksi talouden, sosiaalipolitiikan ja hyvinvointiyhteiskunnan yhteydessä, se on tavalla tai toisella läsnä sekä maahanmuuttopolitiikassa että siihen liittyvässä kansalaisaktivismissa.
Solidaarisuus-juttusarja tarkastelee näitä teemoja tarkemmin. Sarjan ovat toimittaneet Sigrid Kaasik-Krogerus ja Mikko Poutanen.
Humanitaariset kampanjat ja epätasa-arvoa paljastavat uutiset ovat esimerkkejä mediasolidaarisuudesta. Solidaarisuutta on mediassa yhä enemmän, mutta toisaalta se uhkaa rapautua hektisessä maailmassa.
Niin kutsuttu ”pakolaiskriisi” näyttäytyy monien kansalaisyhteiskuntatoimijoiden silmissä eurooppalaisten valtioiden solidaarisuuden kriisinä ja pakolaisten vastaanottokriisinä. Nämä kriisit puolestaan ovat synnyttäneet solidaarisuutta ruohonjuuritasolla.
Suosiiko aikamme polarisoitumista ja poteroitumista solidaarisuuden kustannuksella?
Solidaarisuus ei ole talouden vastakohta, vaan monessa mielessä myös taloudellisen toiminnan edellytys. Kuitenkin juuri talouteen liittyvät ajatustavat ja politiikkaideat usein joko sivuuttavat solidaarisuuden merkityksen tai tuottavat sitä heikentäviä sivuvaikutuksia.
