The Cave DocPoint-elokuvafestivaalilla Helsingissä keskiviikkona 29.1., perjantaina 31.1. ja sunnuntaina 2.2. Tässä linkki elokuvan ohjelmatietoihin.
Feras Fayyadin ohjaama The Cave kertoo syyrialaisten lääkäreiden elämästä ja työstä Itä-Ghoutan piirityksen aikana. Se on Fayyadille Oscar-ehdokkuuden ansainneen Aleppon viimeiset miehet -dokumentin tyyliin koskettava ja inhimillinen kuvaus siviilirohkeudesta sodan keskellä.
Viimeisen kahdeksan vuoden aikana on julkaistu monta Syyrian sisällissotaa käsittelevää dokumenttia, joissa keskeisiä teemoja ovat olleet elämä taisteluiden keskellä, sodan mielettömyys sekä kuolemanpelko, jonka varjossa jokapäiväinen elämä jatkuu.
Tarinat arjen suruista ja iloista kerrotaan usein silminnäkijöiden katseen kautta pommikoneiden jylistessä taustalla.
Viime vuosina omaksi kategoriakseen ovat kuitenkin muodostuneet Syyrian sodan keskellä toimivien lääkäreiden kokemuksia käsittelevät dokumenttielokuvat.
Näihin lukeutuu muun muassa Daren Conwayn Saving Syria’s Children (2013), Skye Fitzgeraldin 50 feet from Syria (2015) ja yhdysvaltalaisen CSIS Global Health Policy Centerin The New Barbarianism (2017).
Feras Fayyadin uudessa The Cave -dokumenttielokuvassa sukelletaan syyrialaisten lääkäreiden arkeen viisi vuotta kestäneen Itä-Ghoutan piirityksen alla.
YK:n Syyria-komissio on todennut Bashar al-Assadin johtamien hallituksen joukkojen ja sen liittolaisten syyllistyneen lukuisiin sotarikoksiin ja ihmisoikeusrikkomuksiin huhtikuussa 2018 päättyneen saarron aikana.
The Cave on kertomus siitä, millaista sodan jalkoihin jääneiden siviilien elämä on rypälepommien, kemiallisten iskujen ja summittaisten ilmapommitusten keskellä.
Samalla se on kunnianosoitus syyrialaisen lääkintähenkilökunnan sitkeydelle ja rohkeudelle usein toivottomilta tuntuvissa olosuhteissa.
Sairaalat maalitauluina
Vuonna 2011 alkanut Syyrian sisällissota on tullut tunnetuksi erityisesti sen tiheästi asutuilla kaupunkialueilla käytyjen taisteluiden tuhoisasta vaikutuksesta maan siviiliväestöön.
Nyt yhdeksättä vuotta jatkuvassa konfliktissa on Syrian Observatory for Human Rights -järjestön mukaan menehtynyt yli puoli miljoonaa ihmistä, minkä lisäksi miljoonien arvioidaan haavoittuneen tai vammautuneen pysyvästi.
Monet heistä ovat jääneet ilman pääsyä kipeästi tarvitsemansa terveydenhuollon piiriin, sillä Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan yli puolet Syyrian sairaaloista on sodan seurauksena suljettu tai vaurioitunut.
Huolimatta siitä, että lääkintähenkilökunta, -tilat ja -kuljetukset ovat kansainvälisen oikeuden nojalla suojeltuja kohteita, yli 900 lääkärin arvioidaan kuolleen Syyrian hallituksen ja sen liittolaisten sairaaloihin kohdentamissa ilmapommituksissa.
Kohonneen turvattomuuden seurauksena tuhansien lääkäreiden arvioidaan paenneen maasta.
Fayyadin dokumentissa ääneen pääsevät ne lääkärit ja muu sairaanhoitohenkilökunta, jotka ovat oman henkensä uhalla päättäneet jäädä Syyriaan ja jatkaa työtään konfliktin keskellä.
Heidän työpanoksensa on erityisen tärkeä, sillä henkilökuntakadon johdosta monissa sairaaloissa lääkäreiden virkaa hoitavat opintonsa sodan takia keskeyttämään joutuneet lääketieteen opiskelijat.
Kirurgiksi opitaan usein paikan päällä käytännön tarpeen sanellessa koulutuksen ehdot.
Erityisen hankala tilanne on opposition hallussa olevilla alueilla, joilla sairaanhoidosta on sodan aikana huolehtinut sekalainen joukko kansainvälisiä ja paikallisia avustusjärjestöjä.
Terveydenhoidon tarjoaminen vastapuolelle on Syyriassa rikos
Sairaaloihin on Syyriassa isketty niin monta kertaa, että myös monet niistä ovat turvallisuussyistä siirtäneet toimintonsa maan alle. Yksi näistä on Fayyadin dokumentille nimensä antanut the Cave.
Kaupungin alla risteilevässä tunneliverkostossa hoidetaan sairaita, vietetään iltaa pommitusten jyristessä taustalla ja nukutaan pois sodan pelko.
Syvällä maan alla lääkärit suorittavat leikkauksia värisevän halogeenilampun valossa.
Syvällä maan alla lääkärit suorittavat leikkauksia värisevän halogeenilampun valossa. Anestesian puute korvataan klassisella musiikilla.
Silmiinpistävää dokumentissa on se, että kukaan ei kysy, miksi näin tapahtuu. Lääkärit kiroavat hallituksen toimet, mutta hyväksyvät pahansuopuuden selitykseksi.
Sairaalapommitusten taustalla vaikuttavat kuitenkin suuremmat voimat kuin mitä Fayyadin dokumentista voisi päätellä.
Maailmalla käynnissä olevissa konflikteissa terveydenhuoltoon kohdennettujen iskujen määrä on vuosina 2017–2018 kasvanut lähes 40 prosentilla.
Iskut ovat pitkälti keskittyneet muutamiin kohteisiin ja kolme väkivaltaisinta konfliktia (Israel ja Palestiinalaisalueet, Syyria ja Afganistan) kattavat yli kaksi kolmasosaa kaikista raportoiduista tapauksista.
Konflikteissa tehdyn väkivallan lisäksi hälyttävä ilmiö on maailmalla yleistynyt terveydenhuollon kriminalisointi.
Viime vuosina monissa maissa on otettu käyttöön terrorisminvastainen lainsäädäntö, joissa terveydenhuoltopalveluiden tarjoaminen mielletään terrorismia tukevaksi ja näin ollen rangaistavaksi toiminnaksi.
Syyriassa vastaava laki säädettiin vuonna 2012. Huolimatta siitä, että YK:n Syyria-komissio ja monet ihmisoikeusjärjestöt tuomitsivat lain kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja lääketieteellisen koskemattomuuden vastaisena, sitä käytetään yhä edelleen legitimoimaan hallituksen toimia.
Lääkärit sijaiskärsijöinä al-Assadin kapinallisia vastaan käymässä sodassa
Sairaaloihin ja klinikoihin kohdistettujen ilmapommitusten lisäksi Syyrian hallitus on pyrkinyt vaikeuttamaan terveydenhuoltopalveluiden tarjoamista myös monin muin tavoin.
Piirityksen alla toimivien sairaaloiden toimintaa haittaavat usein sähkökatkot sekä puhtaan veden puute. Hallituksen joukkojen on myös raportoitu järjestelmällisesti poistavan lääkintätarpeita avustuskuljetuksista.
Tämän lisäksi ihmisoikeusjärjestöt ovat raportoineet, kuinka lääkäreitä on uhkailtu, pakotettu kuulusteluihin tai kidnapattu. Monet kadonneista on myöhemmin löydetty teloitettuna.
Vuonna 2017 ryhmä tutkijoita American University of Beirutista julkaisi paljon huomiota herättäneen artikkelin, jossa he puhuvat terveydenhuollon “aseellistamisesta”.
Tutkijaryhmän mukaan Syyriassa tehdyt iskut terveydenhuoltoa vastaan tulisi nähdä järjestelmällisenä pyrkimyksenä rajoittaa siviilien pääsyä terveydenhuollon pariin yhtenä sodan keinona.
Terveydenhuoltojärjestelmän systemaattinen tuhoaminen on ollut Syyrian hallituksen suosima keino kiristää piirityksiä.
Terveydenhuoltojärjestelmän systemaattinen tuhoaminen on ollut Syyrian hallituksen suosima keino kiristää niitä monia piirityksiä, joista konflikti on tullut tunnetuksi.
The Siege Watch -järjestö arvioi aiemmin tänä vuonna julkaisemassaan raportissa, että noin kaksi ja puoli miljoonaa syyrialaista on elänyt piirityksen alla jossakin vaiheessa viimeisen kahdeksan vuoden aikana.
Hyödyntämällä poltetun maan taktiikkaa hallitus on tehokkaasti onnistunut luomaan epäinhimilliset elinolot näille opposition hallussa olevilla alueilla asuville ihmisille.
Sairaalapommitukset ovat näin ollen osa laajempaa sotastrategista suunnitelmaa, jossa ihmisoikeuksilla tai sodan säännöillä ei vaikuta olevan merkitystä.
Sairaalapommitukset kertovat muutoksesta sodan luonteessa
Vaikka Fayyadin dokumentti kertoo Itä-Ghoutasta, voisi se olla tarina myös aivan liian monesta muusta Syyrian kaupungista. Piiritykset, summittaiset ilmapommitukset ja laajamittaiset siviiliuhrit ovat jo vuosia kestäneen sodan arkipäivää.
Punaisen ristin symbolista on Syyriassa tullut turvamerkin sijaan maalitaulu.
Vaikuttaakin siltä, että sairaaloita jo vuodesta 1864 saakka suojelleesta punaisen ristin symbolista on Syyriassa tullut turvamerkin sijaan maalitaulu.
Maan alla työskentelevät lääkärit ovat tietoisia siitä, että jos pommi sattuu putoamaan sairaalan päälle, he hautautuvat elävältä. He ovat kuitenkin valmiit ottamaan tämän riskin, sillä kuolema maan pinnalla on paljon todennäköisempi.
Heidän hädästään on tullut elävä todiste Syyrian hallituksen ja sen liittolaisten käyttämien sodankäyntimenetelmien epäinhimillisyydestä. Fayyadin dokumentissa kuvattujen traagisten ihmiskohtaloiden taustalla on kuitenkin aistittavissa syvällisempi muutos sodan luonteessa.
Jokainen sairaalaan iskeytynyt pommi kielii sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän asteittaisesta rapautumisesta sekä kyvyttömyydestämme nousta vastustamaan sotarikoksia.
Kärsijöitä tässä tragediassa on monia eikä voittajia ollenkaan.
Iida-Maria Tammi on väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella ja yksi Politiikasta taidetta-sarjan kuraattoreista. Hänen väitöskirjansa käsittelee avustustyöntekijöihin kohdistuvaa väkivaltaa ja humanitaarisen avun poliittista käyttöä Syyrian konfliktissa.
DocPoint-dokumenttielokuvafestivaali järjestetään Helsingissä 27.1.-2.2.
