Energian vallankumous on vääjäämätön ja täysin mahdollinen, mutta miksi se etenee niin hitaasti?
Meillä on niin maailmalla kuin maassamme tietoa ilmastonmuutoksesta ja siitä, että hiilestä on luovuttava ja on siirryttävä päästöttömään energiajärjestelmään. Mikään järjestelmä ei tarkkaan ottaen ole täysin päästötön, mutta jo lähtökohtaisesti uusiutuva energia on infrastruktuurin perustamisen jälkeen käytössä ollessaan päästötön.
Rooman klubin uusin raportti painottaa, että tällainen muutos on täysin mahdollinen. Se, mitä vielä tarvitaan, on yhteinen poliittinen tahtotila sekä nykyistä vahvempaa, visionaarista muutosjohtajuutta toteuttaa tämä vallankumous energiajärjestelmän uusimiseksi. Energiavallankumous kytkeytyy koko yhteiskunnan systeemiseen muutokseen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ponnekkaaseen edistämiseen.
Arvioiden mukaan 8 000 ihmistä osallistui Suomen tähänastisesti suurimpaan ilmastomielenosoitukseen lokakuussa Helsingissä. Päättäjiltä vaadittiin entistä tiukempia ja ripeämpiä ilmastotekoja – selkeänä tavoitteena irtiotto fossiilisista polttoaineista vuoteen 2035 mennessä.
Näyttää siltä, että kuluttajat – tavalliset ihmiset – nousevat muutoksen airueiksi. Kuluttajat ovat nousemassa myös päättäjiksi, sillä hehän äänestävät poliitikot valtaan ja kurittavat kukkarollaan yrityksiä, jotka eivät toiminnassaan ja tuotetarjonnassaan ota huomioon päästöjen vähennystavoitteita.
Rohkeaa tulevaisuusajattelua tarvitaan
Uinumme parhaillaan tulevaisuuden houkuttelevassa ja hedelmällisessä helmassa. Maailman kohdussa on olemassa kolmenlaisia tulevaisuuksia: mahdollisia, todennäköisiä ja toivottavia.
Liian usein pohditaan vain todennäköisiä tulevaisuuksia – ja liian usein päättäjät niin julkishallinnossa kuin liike-elämässäkin haluavat kuulla vain näistä tulevaisuuksista. Tällöin menetetään mahdollisuuksia uusiin avauksiin ja suljetaan silmät vaihtoehtoisilta kehitysiduilta ja niistä kumpuavilta innovaatioilta ja liiketoimintamahdollisuuksilta.
Tulevaisuudentutkimuksessa kannustetaan avoimesti mahdollisten tulevaisuuksien luotaamiseen ja syvempään porautumiseen toivottujen tulevaisuuksien pohdinnassa.
Tulevaisuus ei ole mikään kangastus tai toiveiden utopiatynnyri. Tulevaisuus on tässä ja täällä olemassa jo nykyhetkellä monin tavoin. Tulevaisuus tehdään nykyhetken päätöksillä.
Tulevaisuuteen voi vaikuttaa – energiatulevaisuutemme on juuri sellainen, jota me vaadimme päättäjiltä. Meillä on juuri sellainen energiajärjestelmä kuin ansaitsemme.
Teen tulevaisuusprovokaation (lat. pro+vocare = kutsua esiin) eli haastan esiin rohkeaa tulevaisuusajattelua. Väitän, että Suomeen tarvitaan uusiutuvaan energiaan pohjautuva energiavallankumous.
Suomeen tarvitaan uusiutuvaan energiaan pohjautuva energiavallankumous.
Energiavallankumous ei kuitenkaan tapahdu kertarysäyksellä. Se on vahvistuva murros, siirtymä käyttämään uusiutuvia energialähteitä fossiilisten sijaan.
Ydinvoima ei valitettavasti johda meitä tässä vallankumouksessa päästöttömään maailmaan toivotulla tavalla. Se on fossiilisen hiilen rinnalla dinosaurus, jonka aika on päättymässä yksinkertaisesti siksi, että ydinvoima on kallista ja riskialtista. Ihmiskunta ei voi pelata seuraavaksi sadaksi vuosituhanneksi venäläistä rulettia maailman ensimmäisen ydinjätehaudan kaivamisella Suomen maaperään.
Poistuville aloille on luonnollisesti löydettävä avulla uusia työpaikkoja, muuten talous romahtaa. Fossiilisen energian varaan rakennetut voimalaitokset ja niiden työpaikat ovat tulilinjalla. Ne yritykset, jotka näkevät tulevan energiavallankumouksen ja valmistautuvat siihen muuntamalla oman toimintansa vastaamaan uuteen kysyntään, ovat voittajia.
Energiavallankumous pohjaa uuteen suureen sähköistymiseen: kaikki mikä voidaan sähköistää, tullaan sähköistämään (ja sähkö tuotetaan uusiutuvalla energialla). Asumisessa, työnteossa, tuotannossa ja liikkumisessa avataan ikkuna tulevaisuuden yhteiskuntaan, jossa energiantuotanto on päästötöntä ja energiajärjestelmä lähes kokonaan sähköistetty.
Sähköautoliikenteen suosion kasvattamisen ohella on käännettävä katseet jo muidenkin liikkumistapojen puoleen – miten voitaisiin sähköistää myös lento- ja vesiliikenne? Muun muassa sähkölauttoja on jo olemassa.
Kohti vertaisyhteiskuntaa
Tulevaisuuden energiantuotannolle uusia mahdollisuuksia avautuu digitalisaation myötä. Digitalisaatio on tekninen mahdollistaja, joka tuo energia-alalle energian internetin mahdollisuudet. Voimme tehostaa ja optimoida energian tuotantoa ja kulutusta ja kytkeä sen yhä enemmän merkityshakuisuuteen, johon liittyvät arvot ja elämäntavat.
Vanha kansanviisaus ”olet, mitä syöt” muuntuu muotoon ”olet, mitä energiaprofiilisi kertoo”. Vastuullisen kansalaisuuden kriteeri voi olla se, miten tuotat ja kulutat energiaasi ja onko se uusiutuvaa energiaa. ”Energiapallo” on nyt meillä, ja siitä ratkeaa myös maapallomme tulevaisuus.
Alustatalouden ja jakamistalouden myötä olemme siirtymässä vertaisyhteiskuntaan. Hierarkioiden purku, omaehtoisuus ja tee-se-itse-eetos vahvistuvat.
Energiajärjestelmän murros edistää vertaisyhteiskuntaa, jossa kansalaiset itseorganisoituvat omaehtoisiksi, perinteisten organisaatioiden ulkopuolisiksi ryhmiksi ja verkostoiksi.
Yhä useampi kuluttaja haluaa ja voi tuottaa oman energiansa itselleen ja teoriassa myös naapurustoon. Kun aurinkopaneelien hinta laskee, yhä useammalle katolle nousee asukkaiden, taloyhtiöiden ja yritysten oma aurinkovoimala.
Jos politiikka mahdollistaa tällaisen toimintaympäristön, näitä kehityskulkuja voidaan entisestään jouduttaa.
Energiajärjestelmän murros siis edistää niin kutsuttua vertaisyhteiskuntaa, jossa kansalaiset itseorganisoituvat omaehtoisiksi, perinteisten organisaatioiden ulkopuolisiksi ryhmiksi ja verkostoiksi. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi pienen mittakaavan räätälöityä teollista tuotantoa 3D-tulostimien ja aurinkoenergian avulla.
Vertaisyhteiskunnassa kansalaiset itseorganisoituvat ja vaikuttavat uusissa ryhmissä ja verkostoissa, missä he vaihtavat avoimesti tietoa ja taitoja. Vertaistuotanto luo uutta taloudellista toimintaa, jossa palveluita tuotetaan ja käytetään erilaisten tarpeiden mukaan. Näin kansalaiset voivat osallistua myös uusien energia-alan tuotteiden ja palveluiden synnyttämiseen.
Tällaisessa energiajärjestelmässä kansalaisista tulee energiantuottajia, mikä ei ole vain tulevaisuuden visio vaan arkipäivää yhä useammalle kotitaloudelle.
Muutosjohtajuutta tarvitaan
Ydinkysymys poliittisen päätöksenteon kannalta on, miten poistetaan esteet ja hidasteet tältä kansalaisten omaehtoiselta energian tuotanto- ja kulutusmallilta. Entä syntyykö tästä uusiutuvan energian vallankumouksesta vertaisyhteiskunnassa uusi tarina Suomen tulevaisuudelle?
Suomen tulevaisuus vertaisyhteiskuntana yhdistää ihmisen, luonnon ja teknologian, turvallisen ja merkityksellisyyttä tuottavan elämän. Edelläkävijöiden lisäksi tarvitsemme visionäärisiä muutosjohtajia, jotka näkevät kauas tulevaisuuteen, oivaltavat maailman systeemisyyden ja kaiken kytkeytyneisyyden ja omalla esimerkillään raivaavat tietä uuteen, parempaan maailmaan.
Kyse on pitkällä tähtäimellä globaalin yhteiskunnan muutoksesta ekologiseksi sivilisaatioksi, joka löytää tasapainon ihmiskunnan hyvinvoinnin ja biosfäärin välillä.
Rooman klubin alkuperäisen Kasvun rajat -raportin yksi kirjoittajista, Dennis Meadows, peräänkuuluttaa systeemilukutaitoa edellytyksenä tälle huimalle tavoitteelle muuttaa sivilisaatiota. Systeemilukutaidon ja ilmastonmuutoksen hätätilaksi ymmärtämisen avulla oivallamme ihmisen osaksi luontoa, energian osaksi yhteiskuntaa ja kaikkien asioiden keskinäisen kytkeytyneisyyden.
Ja juuri näitä periaatteita voidaan edistää poliittisella päätöksenteolla.
Sirkka Heinonen on professori Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa ja SÄVÄYS-hankkeen vastuuhenkilö.
Kirjoitus on osa Miksi maailma on niin vaikea pelastaa -sarjaa.
