Venäjä miehitti Krimin niemimaan keväällä 2014. Kärjistyneestä geopoliittisesta tilanteesta huolimatta eduskunta hyväksyi samana vuonna Fennovoiman ydinvoimalahankkeen, jossa keskeisessä roolissa oli venäläinen valtionyhtiö Rosatom.
Ydinvoiman historia sekä ydintekniikka ja sen vahva poliittinen luonne auttavat ymmärtämään, millaiseen asemaan ydinvoima asettuu kansainvälisessä valtapolitiikassa.
Fossiiliteollisuus sanoo orastavan energiakriisin olevan merkki siitä, että fossiilisista luopumista ei ole syytä kiirehtiä, kun taas energiamurroksen kannattajat näkevät tilanteessa erinomaisen perustelun katkaista fossiiliriippuvuus mitä pikimmin. Öljyvarantojen ehtyminen lähestyy politiikasta riippumatta.
Fossiilisten polttoaineiden ja teollisen sivilisaation välillä on kohtalonyhteys, mutta koronaviruskriisi vahvistaa kuoppaista siirtymää kohti uusiutuvia energialähteitä. Öljykuplaa puolustetaan lähes millä hinnalla hyvänsä.
Ympäristöongelmat ovat aina olleet viheliäisiä. Nyt ne ovat niitä entistä enemmän.
Valtavat päästövähennystavoitteet on vaikea istuttaa vallitseviin yhteiskunnallisiin realiteetteihin. Puolueohjelmien retoriikan tasolla realiteetit näyttäytyvät kuitenkin luonteeltaan muuttuvina.
Energian vallankumous on vääjäämätön ja täysin mahdollinen, mutta miksi se etenee niin hitaasti?
Millaista taloustutkimusta materiaalisten reunaehtojen huomioiminen ja erityisesti Pariisin ilmastotavoitteiden mukaiset päästövähennykset edellyttävät?
Kun kansalaisten perinteinen poliittinen osallistuminen vähenee, etsitään täydentäviä tai korvaavia osallistumismuotoja. Missä määrin suomalaiset kannattavat poliittista kuluttajuutta ja häivedemokratiaa poliittisen osallistumisen muotoina?
Saksan ydinenergiadebatti liittyy kysymykseen demokratian toimintaperiaatteista sekä kansalaisten ja valtion suhteesta.
