Kosmopolis teemanumero 1/2016: Ydinaseiden rajoittamisen uudet ja vanhat haasteet

Lukuaika: 2 min. 

Ydinaseet liitetään usein kylmän sodan aikakauteen, jolloin maailmanlaajuinen ydinsota näyttäytyi konkreettisena uhkana. Viime vuosikymmeninä kansainvälisen yhteisön pääasiallinen huoli on sen sijaan kohdistunut ydinaseiden leviämiseen uusien valtioiden, ja ennen kaikkea terroristien, käsiin. Vaikka ydinaseiden määrä onkin selvästi vähentynyt kylmän sodan päättymisen jälkeen, on ydinaseilla edelleen merkittävä rooli maailmanpolitiikassa.

Perinteisillä ydinasevaltioilla, Yhdysvalloilla ja Venäjällä, on asevalvontaneuvotteluissa saavutetuista vähennyksistä huolimatta edelleen tuhansia ydinkärkiä, joista suuri osa on välittömässä laukaisuvalmiudessa. Intian, Pakistanin ja Pohjois-Korean ydinkokeiden myötä ydinasevaltioiden kerho on kylmän sodan päättymisen jälkeen kasvanut yhdeksään, ja etenkin Lähi-idässä kytee alueellisen ydinasevarustelukierteen vaarallinen siemen.  Lisäksi viiden muodollisesti ydinaseettoman NATO-maan maaperälle on sijoitettu ns. taktisia ydinaseita.

Ydinaseet ovat yhä ainoa teknologia, jonka tuhovoima riittää koko ihmiskunnan tuhoamiseen. Vaikka niiden tahallinen käyttö on rationalististen oletusten mukaan epätodennäköistä, ydinasevaltojen pidäkkeistä ydinsodan aloittamiseen ei ole olemassa vedenpitäviä takeita. Historian valossa tahallista käyttöä suurempana vaarana voidaan pitää teknisten vikojen ja inhimillisten erehdysten aikaansaamaa mahdollista vahinkoa. Ydinaseriisunnan tärkeydestä onkin pitkään vallinnut maailmanlaajuinen yksimielisyys. Silti vuonna 2015 ydinaseeton maailma on yhä etäinen tavoite.

Tässä erikoisnumerossa suomalaistutkijat tarkastelevat ydinasepolitiikkaan ja ydinaseiden rajoittamiseen liittyviä ongelmia ja haasteita nykymaailmassa, pohtien etenkin oman maamme roolia ydinaseriisunnan saralla.  Erikoisnumeron tavoitteena on lisätä tietoisuutta ydinaseisiin liittyvistä ajankohtaisista aiheista sekä herättää niihin liittyvää keskustelua ja kysymyksiä.

Ydinaseriisunnan teemaan liittyen erikoisnumeroon toivotaan myös artikkeliehdotuksia, joissa tarkastellaan ydinaseiden ja niihin liittyvien järjestelmien roolia Suomen lähialueilla (arktiset merialueet, Itämeren ympäristö ja laajemmin Eurooppa) sekä Suomen mahdollista jäsenyyttä Pohjois-Atlantin sopimusjärjestössä Naton ja Venäjän ydinasedoktriinien näkökulmasta.

Erityisesti teemanumeroon toivotaan kirjoituksia seuraavista ajankohtaisista ja Suomen kannalta olennaisista teemoista:

– Suomi ja ydinaseriisunta: Millainen rooli maallamme on ollut ydinaseriisunnan saralla ennen ja nyt? Miten Suomen linja on muuttunut ajan myötä?

– Ydinaseet ja ydinaseriisunta Euroopassa: Miten ydinaseita omistavat ja ydinasesateenvarjon alla olevat eurooppalaiset Nato-maat ovat sovittaneet yhteen pelotepolitiikan ylläpitämisen ja ydinaseiden vastaisen normin edistämisen vaatimukset?

– Ydinaseiden rooli Venäjän sotilaspolitiikassa.

– Ydinaseet ja ydinaseriisunta suomalaisen Nato-keskustelun kontekstissa

– Yhdysvaltain ja Venäjän kahdenväliset ydinasevalvontaneuvottelut Ukrainan kriisin jälkeen

– Ydinaseriisunta ja ydinaseiden leviämisen estäminen Lähi-idässä: Millaisia vaikutuksia Iranin ydinohjelmaa koskevilla neuvotteluilla ja Lähi-idän ydinaseettoman vyöhykkeen edistämisellä voi olla ydinaseiden vastaiselle normille?

– Monenkeskisen ydinaseriisunnan tulevaisuus: Miltä näyttää ydinaseriisunnan tulevaisuus vuoden 2015 ydinsulkusopimuksen tarkastelukonferenssin valossa? Mikä on ydinaseiden humanitäärisiä seurauksia koskevan nykyprosessin käytännön merkitys—voiko diskurssi
muuttaa maailmaa tässä tapauksessa?

– Tavanomaisen aseteknologian ja ohjuskilven kehityksen vaikutukset ydinaseriisuntaan

Teemanumeron toimittaa SaferGlobe – tutkimusverkoston tutkija Tytti Erästö ja Tampereen yliopiston tutkija Tapio Juntunen. Artikkeleiden (enintään 55 000 merkkiä) lisäksi erikoisnumeroon voi ehdottaa aiheeseen liittyviä näkökulma-kirjoituksia (enintään 35 000 merkkiä) sekä kirja-arvioita ja asiantuntijahaastatteluita.

Erikoisnumeron kirjoittajia pyydetään lähettämään artikkelistaan abstrakti (n. 200 sanaa) 15.4.2015 mennessä teemanumeron vieraileville päätoimittajille. Myös mahdollisista asiantuntijahaastatteluista tulee esittää suunnitelma vieraileville päätoimittajille. Teemanumeroon valitut artikkelit käyvät läpi arviointimenettelyn.

Ilmoitamme valinnoista kirjoittajille 15.5.2015 mennessä. Artikkelikäsikirjoitusten toimittamisen deadline on 15.8.2015. Artikkeleiden lopulliset versiot tulee lähettää viimeistään 15.10.2015.

Erikoisnumeron toimittajien yhteystiedot:

Tytti Erästö: tytti.erasto [at] saferglobe.fi
Tapio Juntunen: tapio.juntunen [at] uta.fi

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*