Kevään kuntavaalitulosten tarkastelu osoittaa, että hyvä tulos suurissa kaupungeissa luo pohjaa myös valtakunnalliselle vaalimenestykselle.
Huhtikuussa 2025 käydyt kuntavaalit herättivät mediassa kiinnostusta erityisesti pormestarikisan takia. Kaupunkien vaalituloksia on kuitenkin syytä tarkastella pormestarikisaa syvemmin, sillä yhteiskunnan kaupungistumisen seurauksena kaupunkien poliittinen painoarvo esimerkiksi köyhyyden, eriarvoisuuden, ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemisessä kasvaa. Suomessa suurten kaupunkien poliittisiin voimasuhteisiin on kiinnitettävä huomiota jo senkin takia, että suomalaisista 40 prosenttia asuu kymmenessä suurimmassa kaupungissa.
Kuntavaaleissa on aina osittain kyse hallitus- ja oppositiopuolueiden välisestä vastakkainasettelusta, jossa oppositiopuolueet pyrkivät tekemään vaaleista luottamusäänestyksen hallituksen politiikasta. Kevään vaalikeskusteluja hallitsivat hallituksen tekemät leikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sosiaaliturvaan. Tämä hyödytti eriytyisesti SDP:tä ja vasemmistoliittoa, sillä julkisiin palveluihin liittyvät vaaliteemat suosivat perinteisesti vasemmistopuolueita.
Vaalikeskusteluissa SDP onnistuikin profiloitumaan vaihtoehdoksi hallituksen politiikalle. SDP:n profiloitumista helpotti se, että monissa suurissa kaupungeissa kokoomus oli ollut suurin puolue. Tämän asetelman kautta SDP pystyi vetoamaan äänestäjiin ja viestimään, että vaihtamalla suurimman puolueen paikkaa kaupungissa voidaan tehdä erilaista politiikkaa kuin hallitus.
Vaalitulosten perusteella valittu viestintästrategia näyttää puhutelleen ihmisiä monissa kaupungeissa. SDP nousi suurimmaksi puolueeksi Vantaalla, Tampereella ja Turussa, joissa kokoomus oli aikaisemmin ollut suurin puolue. Myös Helsingissä SDP oli lähellä kaapata suurimman puolueen paikan kokoomukselta nousemalla toiseksi suurimmaksi puolueeksi ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2004 kuntavaalien. Vuoden 2008 kuntavaalien jälkeen vihreät on ollut Helsingin toiseksi suurin puolue.
Tässä kirjoituksessa syvennyn tarkemmin suurten kaupunkien kuntavaalituloksiin kuuden suurimman eduskuntapuolueen näkökulmasta. Tarkasteltavina kaupunkeina kirjoituksessa ovat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti ja Pori, jotka ovat asukasluvultaan Suomen kymmenen suurinta kaupunkia.
SDP:n vaalivoitto pohjautui suuriin kaupunkeihin
Kymmenen suurimman kaupungin kuntavaalitulosten tarkastelu osoittaa, että menestyminen suurissa kaupungeissa on keskeistä koko vaalituloksen kannalta. Taulukkoon 1 olen laskenut yhteen puolueiden kannatuksen Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa kuntavaaleissa 2025 ja verrannut sitä puolueiden valtakunnalliseen vaalitulokseen. Lisäksi olen verrannut puolueiden suurten kaupunkien yhteenlaskettua kannatusta kuntavaaleissa 2025, eduskuntavaaleissa 2023 ja kuntavaaleissa 2021. Suomen kymmenen suurimman kaupungin yhteenlasketun tuloksen perusteella kokoomus on suurin puolue, mutta vain pienellä erolla ennen SDP:tä.
Taulukko 1: Puolueiden yhteenlaskettu kannatus Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa
| Puolue | Kuntavaalit 2025 (%) | Ero koko maan kuntavaalitulokseen 2025 (%-yks.) | Muutos eduskuntavaaleihin 2023 (%-yks.) | Muutos kuntavaaleihin 2021 (%-yks.) |
| kokoomus | 24,3 | +2,4 | -1,2 | -0,7 |
| SDP | 24,0 | +0,9 | +2,9 | +6,7 |
| vihreät | 15,7 | +5,2 | +4,7 | -0,5 |
| vasemmistoliitto | 12,3 | +3,0 | +2,8 | +2,0 |
| keskusta | 7,3 | -9,1 | +2,0 | +0,8 |
| perussuomalaiset | 6,6 | -1,0 | -9,2 | -6,0 |
Taulukko tuo hyvin esille, että SDP:n nouseminen suurimmaksi puolueeksi kuntavaaleissa pohjautuu merkittävissä määrin siihen, että puolue onnistui kasvattamaan kannatustaan suurimmissa kaupungeissa. Vastaavasti kokoomuksen kokoomus menetti kannatustaan suurissa kaupungeissa eduskuntavaaleihin 2023 verrattuna -1,2 prosenttiyksikköä ja kuntavaaleihin 2021 verrattuna -0,7 prosenttiyksikköä. Puolue onnistuikin pitämään kannatuksensa suurissa kaupungeissa lähes samana, mikä osaltaan voi selittää puolueen suhteellisen hyvää vaalitulosta ottaen huomioon kokoomuksen aseman pääministeripuolueena.
Kymmenen suurimman kaupungin kuntavaalitulosten tarkastelu osoittaa, että menestyminen suurissa kaupungeissa on keskeistä koko vaalituloksen kannalta.
Perussuomalaisten kannatusromahdus näkyy hyvin suurissa kaupungeissa, joissa puolue menetti verrattuna edellisiin kuntavaaleihin -6,0 prosenttiyksikköä ja edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna peräti -9,2 prosenttiyksikköä. Perussuomalaisten vaalitappiota syvensi maakuntien menettäminen keskustalle, mikä johti puolueen kannatuksen romahtamiseen.
Kuntavaalit ovat perussuomalaisille perinteisesti haastavat, sillä puolueen poliittinen agenda painottuu vahvasti muihin kuin paikallispoliittisiin asiakysymyksiin. Nyt perussuomalaiset eivät voineet hyödyntää edes hallituskritiikkiä vaalikeskusteluissa, koska puolue on itse hallituksessa tekemässä kansalaisten näkökulmasta epämieluisia päätöksiä.
Keskusta nojaa maakuntien keskuskaupunkeihin
Hallitus-oppositio-asetelma hyödytti myös keskustaa, joka onnistui hankkimaan maakunnissa kannatusta takaisin perussuomalaisilta. Toisin kuin SDP, keskusta haastoi etenkin perussuomalaisia puhumalla paljon lähipalveluiden puolesta.
Lähipalveluiden poliittista tulenarkuutta lisäsi hallituksen päätös supistaa yöpäivystyksiä harvaan asusutuilla hyvinvointialueilla loppuvuodesta 2024. Paikallisten tyytymättömyys sairaalaverkon supistamiseen saattoi olla yksi tekijä, jonka avulla keskusta onnistui houkuttelemaan hallitukseen ja perussuomalaisiin pettyneitä äänestäjiä takaisin itselleen etenkin haja-asutusalueilla. Näin vaaleissa oli kyse myös keskittämisen ja hajauttamisen välisestä vastakkainasettelusta.
Paikallisten tyytymättömyys sairaalaverkon supistamiseen saattoi olla yksi tekijä, jonka avulla keskusta onnistui houkuttelemaan hallitukseen ja perussuomalaisiin pettyneitä äänestäjiä takaisin itselleen etenkin haja-asutusalueilla.
Keskusta eroaa muista puolueista siinä, että puolueen kannatus nojaa suurten kaupunkien sijaan vahvasti maaseudulla asuviin äänestäjiin. Tämä näkyy eriytyisen selvästi, kun verrataan puolueen kuntavaalitulosta suurissa kaupungeissa ja valtakunnallisen vaalituloksen välillä. Huomionarvoista kuitenkin on, että keskustan kannatus nousi suurissa kaupungeissa verrattuna edellisiin eduskunta- ja kuntavaaleihin. Edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna kannatusnousu suurissa kaupungeissa (+2,0 %-yks.) on jopa suurempi kuin valtakunnallisella tasolla. Valtakunnallisella tasolla keskusta onnistui nostamaan kannatustaan viime kuntavaaleista +1,5 prosenttiyksikköä.
Näin ollen edes keskustan kannatus ei ole riippumatonta suurten kaupunkien vaalituloksesta. Keskustalle tärkeimpiä kaupunkeja ovat maakuntien keskuskaupungit, kuten Kuopio, Jyväskylä ja Oulu, joissa se on perinteisesti pärjännyt hyvin. Vuoden 2025 kuntavaaleissa keskusta oli suurin puolue ainoastaan Kuopiossa. Keskustan menestyminen näissä maakuntien keskuskaupungeissa on kuitenkin välttämätöntä puolueelle, jos puolue aikoo puolueen puheenjohtajan Antti Kaikkosen lupauksen mukaisesti nousta jälleen valtakunnan suurimmaksi puolueeksi.
Lähiluonto ja liikenne nousivat vaaliteemoiksi kuntavaaleissa
Suurten kaupunkien vaalituloksessa huomionarvoista ovat vihreiden ja vasemmistoliiton vaalitulokset. Kumpikin puolue onnistui kasvattamaan kannatustaan verrattuna viime eduskuntavaaleihin. Vaalitulosten perusteella vihreät on jopa suurin vaalivoittaja nostaen kannatustaan suurissa kaupungeissa jopa +4,7 prosenttiyksikköä verrattuna viime eduskuntavaaleihin. Sen sijaan verrattuna viime kuntavaaleihin puolue menetti kannatustaan -0,5 prosenttiyksikköä, kun vasemmistoliitto onnistui nostamaan kannatustaan sekä eduskuntavaaleihin 2023 (+2,8 %-yks.) että kuntavaaleihin 2021 (+2,0 %-yks.) verrattuna.
Kumpikin puolue hyötyi vaaleissa hallitus-oppositio-asetelmasta. Vihreiden heikompi tulos verrattuna edellisiin kuntavaaleihin voi kuitenkin johtua siitä, että puolue on ollut pitkään vallankahvassa etenkin Helsingissä, jossa puolue on johtanut kaupunkiympäristön toimialaa. Vihreät on siitä erilainen puolue, että sen juuret ovat erilaisissa protesti- ja vaihtoehtoliikkeissä. Tämän takia vihreiden kannattajat ovat herkemmin tyytymättömiä kaupunkiympäristön kehittämiseen, jos muutos koetaan liian hitaaksi tai vääränlaiseksi.
Suurten kaupunkien vaalituloksessa huomionarvoista ovat vihreiden ja vasemmistoliiton vaalitulokset. Kumpikin puolue onnistui kasvattamaan kannatustaan verrattuna viime eduskuntavaaleihin.
Helsingin kuntavaaliteemoiksi nousivatkin niin lähiluonnonsuojelu kuin liikennesuunnittelu. Helsingissä vasemmistoliitto pyrki vaaleissa hyödyntämään edukseen vihreisiin kohdistunutta kritiikkiä lähiluonnonsuojelusta ja profiloitumaan kaupunkiluonnon puolustajana. Helsingissä vasemmistoliitto onnistuikin nostamaan kannatustaan +4,3 prosenttiyksikköä verrattuna vuoden 2021 kuntavaaleihin, kun vihreät vastaavasti menetti kannatustaan -1,9 prosenttiyksikköä.
Sen sijaan Turussa vihreät onnistui nostamaan kannatustaan +1,9 prosenttiyksikköä. Yksi syy vihreiden kannatusnousulle saattaa olla vasemmistoliiton entisen puheenjohtajan Li Anderssonin jääminen pois kuntavaaleista. Anderssonin on yleisesti nähty syöneen vihreiden kannatusta etenkin opiskelijoiden keskuudessa, sillä vasemmistoliitto ja vihreät kilpailevat osittain samoista äänestäjistä.
Toinen syy vihreiden kannatusnousulle Turussa voi olla se, että raitiotien rakentaminen nousi kaupungissa keskeiseksi kuntavaaliteemaksi. Etenkin vihreät profiloituivat vahvasti raitiotien rakentamisen puolesta. Vaikka vasemmistoliitonkin ehdokkaista suurin osa kannatti raitiotien rakentamista, saattoi puolueen kannatusta syödä erityisesti Turun vasemmistoliiton sisäiset riidat, jotka olivat paljon esillä julkisuudessa ennen vaaleja. Näin ollen vihreät saattoi näyttäytyä yhtenäisempänä ja luotettavampana toimijana raitiotien kannattajien silmissä kuin vasemmistoliitto.
Kaupunkisuunnittelu on noussut tärkeimmäksi paikallispoliittiseksi asiakysymykseksi
Helsingin ja Turun esimerkit kuitenkin osoittavat, että kaupunkisuunnittelusta on tullut entistä tärkeämpi poliittinen asiakysymys paikallistasolla. Kaupunkisuunnittelun painoarvoa nostaa se, että sosiaali- ja terveyspoliittiset kysymykset ovat entistä vahvemmin hallituksen hyppysissä, sillä hyvinvointialueiden rahoitus perustuu valtion yleiskatteiseen rahoitukseen. Valtionvallan vahva rooli sote-palveluissa tuli hyvin esille myös yöpäivystyskiistan eduskuntakäsittelyssä, jossa päätäntävalta alueiden sairaaloista oli hyvinvointialueiden sijasta valtiolla.
Kevään vaalituloksen suurimmat muutokset voivatkin näkyä äänestäjille lähinnä lisääntyneinä kiistoina julkisuudessa valtion, hyvinvointialueiden ja suurten kaupunkien välillä, kun paikallistason uusi poliittinen johto haastaa hallitusta. Kaupunkisuunnittelussa muutokset voivat olla hyvinkin näkyviä, sillä niissä päätäntävalta on kaupungeilla. Tämä voi lisätä kaupunkisuunnittelun painoarvoa paikallispoliittisissa asiakysymyksissä, kun alueiden vaikutusvalta sosiaali- ja terveyspalveluihin on rajallinen.
YTM Mikko Vesterinen on puolueiden alue- ja kaupunkipoliittisiin tavoitteisiin erikoistunut väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa.
Artikkelin kuvituskuva: Reijo Telaranta / Pixabay
