Kuntavaalit ovat perussuomalaisille haastavat

Antti Yrjönen / Vantaan kaupunginmuseo ( CC BY 4.0)
Lukuaika: 5 min.

Kuntavaalit ovat olleet perussuomalaisille perinteisesti haastavat, sillä puolueen poliittinen agenda on painottunut vahvasti EU:n, maahanmuuttopolitiikan ja globalisaation kaltaisille valtakunnallisille asiakysymyksille. Puolueella on silti mahdollisuudet kasvattaa kannatustaan erityisesti alueilla, jotka ovat kokeneet taloudellisia tai väestörakenteellisia muutoksia.

Kuntavaalikevään suurin puheenaihe on toistaiseksi ollut koronapandemian vaikutus vaalien turvallisuuteen ja puolueiden ehdokashankintaan. Tämän ohella valtakunnallinen mielenkiinto on kohdistunut perussuomalaisiin, joka viimeisten mielipidekyselyiden perusteella lähtee vaaleihin johtavana oppositiopuolueena. Tämä kirjoitus luo lyhyen katsauksen niihin asetelmiin ja lähtökohtiin, joista perussuomalaiset lähtevät kuntavaaleihin.

 

Perussuomalaiset käyvät kuntavaaleja valtakunnallisilla asiakysymyksillä

Perussuomalaisten kuntavaalikampanja on tähän asti keskittynyt pitkälti hallituksen kritisointiin. Hallitus-oppositio-asetelman hyödyntäminen kuntavaaleissa ei ole tavatonta, sillä valtakunnalliset asiakysymykset korostuvat puoluepolitiikan henkilöityessä puoluejohtajiin. Vuoden 2017 kuntavaaleissa esimerkiksi vihreät hyödynsivät onnistuneesti oppositioasemaansa kampanjoimalla hallituksen koulutusleikkauksia ja ympäristöpolitiikkaa vastaan.

Perussuomalaiset ovat kuntavaalikampanjassaan keskittyneet valtakunnallisiin asiakysymyksiin kritisoimalla hallituksen harjoittamaa talouspolitiikkaa, maahanmuuttopolitiikkaa ja EU:n elvytyspakettia. Puolueen mukaan kuntavaaleissa on kyse ennen kaikkea kansanäänestyksestä hallituksen jatkosta. Tätä kuvastaa hyvin puolueen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kommentti, jonka mukaan tavallisia ihmisiä ei juurikaan kiinnosta kaavoitukseen liittyvät asiat, vaikka Suomessa kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyvät kysymykset ovat vahvasti kuntien päätäntävallassa.

Perussuomalaisten mukaan kuntavaaleissa on kyse ennen kaikkea kansanäänestyksestä hallituksen jatkosta.

Halla-ahon kommentti on yksi esimerkki keinoista, joilla puolue pyrkii siirtämään vaalikeskustelua paikallisista asioista kohti valtakunnallisia asiakysymyksiä. On arvioitu, että puolueiden vaalimenestykseen vaikuttaa, kuinka hyvin ne pääsevät vaalien alla puhumaan asiakysymyksistä, joissa puolueet itse ovat vahvoilla.

Politiikan tutkija Pauliina Patana on esimerkiksi arvioinut, että perussuomalaisten heikko aikaisempi menestys kuntavaaleissa on johtunut vaalien paikallisesta luonteesta, jotka eivät palvele puolueen omistamia asiakysymyksiä maahanmuuton, EU:n tai globalisaation kritiikistä.

Pitämällä julkisen vaalikeskustelun hallituskritiikissä ja valtakunnallisissa asiakysymyksissä perussuomalaisilla on paremmat mahdollisuudet pärjätä kuntavaaleissa kuin ottamalla kantaa asiakysymyksiin, jotka liittyvät selvästi paikallistasoon. Tätä kautta puolue pystyy paremmin myös hyödyntämään hallitus-oppositio-asetelmaa, josta on ollut sille gallup-mittausten perusteella hyötyä.

 

Alueelliset muutokset hyödyttävät perussuomalaisia

Kritisoimalla hallituksen EU:n elvytyspakettia perussuomalaiset pyrkivät erityisesti nostamaan kannatustaan keskustan vahvoilla kannatusalueilla maaseuduilla ja harvaan asutuilla alueilla, joissa suhtautuminen Suomen EU-jäsenyyteen on perinteisesti ollut muuta maata kriittisempää. Tämä ei kuitenkaan yksistään selitä perussuomalaisten kasvanutta suosiota maaseudulla.

Professori Eric Kaufmann on huomannut, että oikeistopopulistiset puolueet ovat pärjänneet alueilla, jonka etnisessä väestörakenteessa on tapahtunut nopeita muutoksia lyhyessä ajassa. Sen sijaan oikeistopopulistiset puolueet ovat pärjänneet heikommin alueilla, jotka ovat jo valmiiksi monikulttuurisia.

Patana on puolestaan huomannut, että perussuomalaisiin suhtaudutaan myönteisemmin pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa, jotka ovat väestörakenteeltaan suhteellisen homogeenisiä, mutta joiden väestörakenteessa ja taloudellisissa olosuhteissa on tapahtunut suuria muutoksia lyhyessä ajassa. Heikenneet taloudelliset näkymät yhdistettynä väestörakenteen muutokseen on lisännyt ihmisten unohdetuksi kokemisen ja epäoikeudenmukaisuuden tunnetta.

Perussuomalaisiin suhtaudutaan myönteisemmin pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa, jotka ovat väestörakenteeltaan suhteellisen homogeenisiä, mutta joiden väestörakenteessa ja taloudellisissa olosuhteissa on tapahtunut suuria muutoksia lyhyessä ajassa.

Havainto voi osittain selittää perussuomalaisten heikompaa menestystä esimerkiksi Helsingissä, johon on jo pitkään kohdistunut kansainvälistä muuttoliikettä ja ollut väestörakenteeltaan monimuotoisempi kuin moni muu suomalainen kunta. Sen sijaan puolue pärjäsi viime eduskuntavaaleissa hyvin eteläisessä Suomessa, kuten Vantaalla ja Helsingin kehyskunnissa, joissa väestörakenteen muutokset ovat voineet näkyä vasta viime vuosina Helsingin vetovoiman seurauksena tapahtuneen väestönkasvun myötä.

Viime eduskuntavaalien jälkeen aluesuunnittelun ja -politiikan professori Sami Moisio nosti esille, että perussuomalaisten suosio olisi perustunut niin sanottuun alueiden kostoon, jossa taantuvilla alueilla asuvat ihmiset olisivat ilmaisseet vastarintansa äänestämällä perussuomalaisia. Moision esittämään näkemykseen ei ole täyttä yhteisymmärrystä, mutta vaikuttaisi siltä, että yhtenä yhtenäisenä tekijänä puolueen suosiolle näyttäisi olevan alueelliset muutokset, joiden koetaan vaikuttavan negatiivisesti alueen tulevaisuuden näkymiin.

 

Perussuomalaisten vaikeat kuntavaalit

Kuntavaalit ovat olleet perussuomalaisille vuosien saatossa vaikeat vaalit johtuen niiden paikallisesta luonteesta ja asiakysymyksistä, jotka eivät ole puolueen ydintä. Huomionarvoista on, että tämä ei ole ollut ainoastaan 2010-luvun ilmiö vaan jo perussuomaisten edeltäjä SMP pärjäsi huomattavasti heikommin kuntavaaleissa kuin eduskuntavaaleissa.

Vuoden 1970 vaaleissa SMP esimerkiksi sai 10,5 prosentin kannatuksen, mutta kaksi vuotta myöhemmin kuntavaaleissa vain viiden prosentin kannatuksen. Samana vuonna järjestettiin kuitenkin myös eduskuntavaalit, joissa puolue onnistui jälleen saamaan 9,2 prosentin kannatuksen.

Jo perussuomaisten edeltäjä SMP pärjäsi huomattavasti heikommin kuntavaaleissa kuin eduskuntavaaleissa.

Samansuuntaista ilmiötä oli havaittavissa 2010-luvun perussuomalaisissa.  Puolueen kannatus putosi vain vuosi ”jytky-vaalien” jälkeen 19,1 prosentista 12,3 prosenttiin. Puolueen kannatus kuitenkin nousi jälleen 17,6 prosentin kannatukseen vuoden 2015 vaaleissa ja siivitti sen aina hallitukseen asti.

Perussuomalaisten kannatusta vuoden 2017 kuntavaaleissa verotti puolueen hallitusvastuu ja puolue sai ainoastaan 8,8 prosenttia kaikista äänistä. Perussuomalaisten hajoamisesta, hallitusvastuusta ja puolueen johtohenkilöiden vaihtumisesta huolimatta – tai juuri sen takia – puolue onnistui jälleen eduskuntavaaleissa 2019 saaden 17,5 prosentin kannatuksen.

Perussuomalaisten lähtökohdat kevään kuntavaaleihin ovat hyvät, mutta haasteena on saada puoluetta eduskuntavaaleissa äänestäneet äänestämään puoluetta myös kuntavaaleissa.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tekemän kyselyn mukaan perussuomalaisten kannattajat ovat puolueiden äänestäjistä vähiten varmoja äänestäjiä. Kokoomuksen äänestäjistä 77 prosenttia kertoi äänestävänsä varmasti, kun perussuomalaisten kannattajista näin kertoi 58 prosenttia.

Haastetta aiheuttavat myös kuntavaaliteemat, sillä Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyn mukaan teemoittain maahanmuuton koki erittäin tärkeäksi vain 21 prosenttia vastaajista ja valtion yleisen taloustilanteen 31 prosenttia vastaajista. Sen sijaan vastaajista kokivat erittäin tärkeiksi vaaliteemoiksi terveyspalvelut (60 prosenttia vastaajista), kotikunnan talouden ja velkaantumisen (55 prosenttia vastaajista) sekä vanhustenhuollon (54 prosenttia vastaajista).

Vastakkainasettelun puuttuminen kuntavaaleissa on yksi syy sille, miksi perussuomalaiset ovat haastaneet voimakkaasti juuri keskustaa, sillä joidenkin arvioiden mukaan keskustan vaalitappio kuntavaaleissa vaikuttaisi merkittävästi sen intoon pysyä hallituksessa.

Aikaisempi vaalimenestys ja puolueen profiloituminen valtakunnallisiin asiakysymyksiin on tehnyt kuntavaaleista perussuomalaisille vaikeat vaalit. Useissa kunnissa ei myöskään ole valtakunnan politiikan tapaista hallitus-oppositio-asetelmaa, mikä omalta osaltaan vaikeuttaa populistipuolueiden mahdollisuuksia haastaa valtaapitäviä.

Vastakkainasettelun puuttuminen kuntavaaleissa on yksi syy sille, miksi perussuomalaiset ovat haastaneet voimakkaasti juuri keskustaa, sillä joidenkin arvioiden mukaan keskustan vaalitappio kuntavaaleissa vaikuttaisi merkittävästi sen intoon pysyä hallituksessa.

Toisaalta kuntien vaikea taloudellinen tilanne voi aukaista enemmän tilaa myös paikallisen eliitin kritiikille etenkin, kun monissa maaseutumaisissa kunnissa kunnallisverot on jouduttu hupenevan väestön ja palveluiden turvaamisen takia asettamaan huomattavasti korkeammalle kuin monissa eteläisen Suomen kunnissa.

Tämä on omiaan synnyttämään epäoikeudenmukaisuuden tunnetta kuntalaisten keskuudessa ja houkutusta äänestää perussuomalaisia samaan tapaan kuin muut alueen taloudelliset ja työllistymiseen vaikuttavat tekijät.

 

Kuntavaalien keskustelu on vinoutunutta

Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämien kyselyiden perusteella voidaan huomata, että äänestäjät ovat kuntavaaleissa kiinnostuneimpia kotikuntansa palveluihin liittyvistä kysymyksistä kuin valtakunnallisista kysymyksistä.  Tutkimusten mukaan vuoden 2017 kuntavaaleissa valtakunnalliset teemat korostuivat liikaa suhteessa niihin teemoihin, joita äänestäjät olisivat toivoneet julkisessa keskustelussa käsiteltävän. Tältä osin kuntavaaleissa vaikuttaisi olevan tarjonnan ja kysynnän välinen epätasapaino.

Ensimmäisten avausten perusteella valtakunnallisten asiakysymysten rummuttaminen vaikuttaisi jatkuvan myös vuoden 2021 kuntavaaleissa. Etenkin perussuomalaiset ovat käyneet kuntavaaleja toistaiseksi vahvasti valtakunnallisista kysymyksistä.

Vuoden 2017 kuntavaaleissa valtakunnalliset teemat korostuivat liikaa suhteessa niihin teemoihin, joita äänestäjät olisivat toivoneet julkisessa keskustelussa käsiteltävän.

Kuntavaaleissa on kyse oman lähiyhteisön asioista, minkä takia olisi toivottavaa, että myös vaalikeskustelu käsittelisi ennen kaikkea paikallisia kysymyksiä. Paikallisilla medioilla on tässä suuri vastuu, sillä ne pystyvät nostamaan julkiseen keskusteluun sellaisia kysymyksiä, joita valtakunnalliset mediat eivät välttämättä pysty taikka halua ottaa käsittelyyn.

Toistaiseksi paikalliset mediat eivät ole tarttuneet paikallisiin kuntavaalikysymyksiin vaan keskittyneet valtakunnan median tapaan uutisoimaan yleisellä tasolla kuntademokratian tärkeydestä ja turvallisten äänestysmahdollisuuksien toteuttamisesta. Kuntademokratian toimivuus tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että vaalien alla niin median kuin ehdokkaiden on otettava aktiivisesti kantaa paikallisiin kysymyksiin ja mahdollisiin epäkohtiin.

Kuntavaaleissa on kyse oman lähiyhteisön asioista, minkä takia olisi toivottavaa, että myös vaalikeskustelu käsittelisi ennen kaikkea paikallisia kysymyksiä.

Lisäksi koronaviruksen pandemian aiheuttamat haasteet tulevat tekemään näistä kuntavaaleista monella tavalla poikkeukselliset. Perussuomalaiset ovat ottaneet voimakkaasti kantaa vaalien siirtämistä vastaan lykkäyksen poliittiseen merkitykseen vedoten. Kannan taustalla vaikuttaa varmasti myös puolueen positiivinen noste, jonka menettämisestä puolue ei halua ottaa riskiä vaaleja siirtämällä.

 

YTM Mikko Vesterinen on kaupunkipolitiikan väitöskirjatutkija, jonka tutkimuskohteena on poliittinen päätöksenteko Helsingin, Tampereen ja Oulun yleiskaavaprosesseissa.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*