Lukusuosituksia kesälomille

Lukuaika: 6 min.

Viime kesän esimerkkiä seuraten toimituskuntamme kokosi lukuvinkkejä suomenkielisistä tietokirjoista kesälomille.

Vaikkei kaikkien ole mahdollista viettää kesää lomaillen, tästä artikkelista löydät listauksen toimituskuntamme hyödyllisiksi tai mielenkiintoiseksi todettuja suomenkielisiä tai suomennettuja tietokirjoja, omaelämänkertoja ja muita ajatuksia herättäviä teoksia, joita kelpaa lukea myös muuten kuin kesällä.

Artikkelin kuvituskuvina esiintyvät toimituskuntalaistemme kirjahyllyt.

Arendt, Hannah: Vita Activa. Vastapaino: 2017.

Arendtin näkemys ihmisenä olemisen ehdoista 1900-luvun kokemusten läpi nähtynä säilyttää ajankohtaisuutensa antroposeenin ja viestintäteknologian aikakaudella. Teos on työn, valmistamisen ja toiminnan arvokkuuden puolustus yhtäältä filosofista traditiota ja toisaalta modernin ajan uhkia vastaan.

Freire, Paulo: Sorrettujen pedagogiikka. Vastapaino: 2016.

Paulo Freire (1921-1997) oli kuuluisa kolmannen maailman ajattelija, jonka ehkä tunnetuin teos Sorrettujen pedagogiikka perustuu mielenkiintoiseen kenttätyöhön ja etnografiaan. Brasiliassa syntyneen Freiren tie kulki Brasiliasta Chileen, Yhdysvaltoihin, Eurooppaan ja takaisin Brasiliaan. Freiren ajattelu kehittyi yhteiskunnallisten tapahtumien kontekstissa, eikä teosten varrella muotoutunut teoreettinen viitekehys ole nähnyt viimeistä käyttöpäiväänsä.

Teosten varrella muotoutunut teoreettinen viitekehys ole nähnyt viimeistä käyttöpäiväänsä.

Hall, Stuart: Mitä on tekeillä? Esseitä vallasta, uusliberalismista ja monikulttuurisuudesta. Vastapaino: 2019.

Tuoreehko kokoelma kuuluisan kulttuurintutkija Stuart Hallin (1932-2014) tekstejä on erinomaista luettavaa kesämökkipaikkakuntalaiselle ja Suomea kiertävän matkaoppaaksi myös oman maan kulttuureihin. Hallin keskustelevat esseet virittävät lukijan kaleidoskooppisen kirjon läpi oivaltamaan uudelleen ja entistä paremmin kulttuurisia prosesseja. Kokoelman monimerkityksellinen otsikko lupaa myös kaukaa viisaan katselmuksen Yhdistyneen kuningaskunnan nykyisyyteen.

Herkman, Juha: Populismin aika. Vastapaino: 2019.

Herkman syventää suomalaisen populismitutkimusta uusimmalla teoksellaan, jonka voisi myös nähdä tulevana aiheeseen johdattavana oppikirjana. Koska populismi on itsessään terminä latautunut ja sitä käytetään jokseenkin varomattomasti julkisessa keskustelussa, teos tulee osuvaan väliin. Viestinnän tutkijana Herkmanin katse suuntautuu myös mediaan.

Teos kattaa mittavan määrän niin kotimaista kuin kansainvälistäkin tutkimuskirjallisuutta sekä tekee uusia avauksia tästä kirjallisuudesta ponnistavin omin määritelmin. Sivuilla käsitellään niin kansainvälisiä kuin kotimaisiakin esimerkkejä.

Hukkanen, Sanna & Voronkova, Anna: FUgrics – Sarjakuvia suomalais-ugrilaisesta maailmasta. Rauhanpuolustajat: 2020.

Teokseen on koottu suomalais-ugrilaisten vähemmistökielten puhujien hauskoja sarjakuvia Venäjältä, Suomesta, Norjasta ja Virosta. Samalla kun teos pyrkii tukemaan uhanalaisten kielten asemaa, se tarjoaa erinomaisia näkökulmia identiteettipoliittiseen keskusteluun Suomessa. Lisäksi sarjakuvat onnistuvat nostamaan esiin mielenkiintoisia välähdyksiä pienten kieliryhmien historiasta, perinteistä ja nykypäivästä.

Kantola, Anu ja Kuusela, Hanna: Huipputuloiset. Vastapaino: 2019.

Vuoden 2019 tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas Huipputuloiset on kirja Suomen suurituloisimmasta promillesta. Kirja aiheutti viime syksynä varsinaisen mediakohun, jossa keskusteltiin paitsi rikkaista myös tutkimusmenetelmistä. Jos tätä ei ole vielä lukenut, voisi sanoa, että yleissivistyksessä on puute. Kirjasta on myös keskusteltu Politiikasta-lehdessä sekä viime vuonna Maija Mattilan arviossa että tänä vuonna Sami Kedon artikkelissa empatiakuiluista.

Jos tätä ei ole vielä lukenut, voisi sanoa, että yleissivistyksessä on puute.

Kivistö, Sari & Pihlström, Sami: Sivistyksen puolustus: Miksi akateemista elämää tarvitaan? Gaudeamus: 2018.

Pitkän linjan humanistisen sivistyksen puolustus vaikuttaa ajankohtaisemmalta nyky-Suomessa kuin vuosikymmeniin. Kirjoittajat pyrkivät perustelemaan miksi, sivistystä tulisi tarkastella filosofisesti nyt, kun managerialistiset ja kaupalliset paineet korkeakoulutusta kohtaan kasvavat jatkuvasti. Teos hahmottelee oivallisesti korkeakoulutuksen sisäistä sielunelämää ja sen kokemaa muutosta. Tarkoitus ei kuitenkaan ole sortua nostalgiaan, vaan ammentaa vanhasta rohkeasti uutta.

”Kirjan kirjoittajat ovat historian-, kirjallisuuden- ja kulttuurintutkijoita, joiden hartaana toiveena on, että kukaan ei tuhoaisi päiväkirjaansa.”

Leskelä-Kärki, Maarit, Sjö, Karoliina ja Lalu, Liisa: Päiväkirjojen jäljillä — Historiantutkimus ja omasta elämästä kirjoittaminen. Vastapaino: 2020.

Millaista tietoa satojen vuosien takaiset päiväkirjat voivat välittää menneisyydestä? Tutkijalle ne tarjoavat ainutlaatuisen kurkistusaukon inhimilliseen, elettyyn elämään. Vastapainon mukaan ”kirjan kirjoittajat ovat historian-, kirjallisuuden- ja kulttuurintutkijoita, joiden hartaana toiveena on, että kukaan ei tuhoaisi päiväkirjaansa.” Ajankohtainenkin tämä kirja on, sillä #koronapäiväkirja on tullut kevään aikana tutuksi, ja moni on kuulemma tarttunut jopa kynään ja paperiinkin tämän erityskevään aikana. Tämä on ilman muuta säästettävä kesälomalukemistoon!

Turussa on viime aikoina ollut tavallistakin enemmän outoa liikehdintää.

Mahlamäki, Tiina & Kokkinen, Nina (toim.): Moderni Esoteerisuus ja okkultismi Suomessa. Vastapaino: 2020.

Turussa on viime aikoina tapahtunut tavallistakin enemmän outoa liikehdintää: kaupunkiin on muodostunut taitava tutkijaryhmä, joka keskittyy esoteerisiin ilmiöihin eri tieteenalojen näkökulmasta. Liikehdinnän myötä olemme saaneet luettavaksi muun muassa Nina Kokkisen Totuudenetsijät -kirjan ja nyt tänä keväänä Mahlamäen ja Kokkisen toimittaman laajan teoksen.

Teoksessa on yli kymmenen kiintoisaa artikkelia esimerkiksi teosofiasta, spiritualismista sekä esoterian ja tieteen suhteesta. Kirja häikäisee monipuolisuudellaan. Jos tämän tietokirjan rinnalle kaipaa samasta tematiikasta kaunokirjallisuutta, niin tätäkin löytyy Turusta, Heikki Kännön romaanien sivuilta.

Mandela, Nelson: Pitkä tie vapauteen. WSOY: 1994.

Nelson Mandelan Pitkä tie vapauteen (1994) on klassikkoteos, johon kaikkien maailmanpolitiikasta tai -historiasta kiinnostuneiden kannattaisi tutustua. Mandela kuvaa kirjassa kamppailuaan Etelä-Afrikassa 1990-luvun puoliväliin voimassa olleen rotuerottelupolitiikan kumoamiseksi.

Hän kirjoitti teoksen pääasiallisesti 27 vankeudessa viettämänsä vuoden aikana. Suomessa kirjan julkaissut WSOY kutsuu Mandelan omaelämäkertaa yhdeksi viime vuosikymmenien merkittävimmistä muistelmadokumenteista, eikä suotta. Kirja käsittelee raskaita teemoja taidolla ja lämmöllä, joka kannattelee lukijaa teoksen viime sivuille saakka.

Obama, Michelle: Minun tarinani. Otava: 2018. ja Obama, Barack: Unelmia isältäni. Otava: 2017.

Viime vuosina maailmalla on pohdittu paljon poliittisen johtajuuden merkitystä, niin hyvässä kuin pahassa. Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi vuonna 2016, Britannian EU-eroon johtanut David Cameronin poliittinen uhkapeli sekä tiettyjen valtionjohtajien vähättelevä asenne koronapandemiaa kohtaan ovat kaikki kääntäneet huomion yksilöiden rooliin maailman-politiikassa. Onkin siis otollinen aika palata politiikan suurmiesten ja -naisten elämäkertojen pariin.

Michelle Obaman Minun tarinani (2018) ja Barack Obaman Unelmia isältäni (2017) ovat kiehtovia kuvauksia kansainvälisessä mediassa ikoniseen asemaan nousseen presidenttiparin elämästä politiikan valokeilan ulkopuolella. Jälkimmäisestä erityisen mielenkiintoisen tekee se, että kirjan alkuperäinen englanninkielinen painos julkaistiin kaksi vuotta (1994) ennen Obaman poliittisen uran alkua. Sen pohdiskeleva ja silottelematon tyyli tarjoaakin mielenkiintoisia näköaloja tulevan presidentin poliittiseen ajatteluun. Yhdessä luettuna nämä teokset myös kartoittavat kattavasti Yhdysvaltain ensimmäisen mustan presidentin valintaan johtaneita yhteiskunnallisia tekijöitä sekä etu- että jälkikäteen.

On otollinen aika palata politiikan suurmiesten ja -naisten elämäkertojen pariin.

Raworth, Kate: Donitsitaloustiede: seitsemän tapaa ajatella kuin 2000-luvun taloustieteilijä. Terra Cognita: 2018.

Ilmasto- ja resurssikysymykset haastavat vakiintuneet taloustieteen ajattelutavat syvällisesti. Raworth pyrkii tarjoamaan avaimia tulevien vuosien talousajatteluun tavalla, joka huomioi sekä talouden ekologisen katon että sen sosiaalisen perustan eli poliittiset ja yhteiskunnalliset perusoikeudet. Kirjan kyseenalaistavaa otetta voinee myös lähestyä koronaviruksen vakiintuneelle talousajattelulle aiheuttaman katkoksen näkökulmasta.

Ropponen, Ville & Sutinen, Ville-Juhani: Luiden tie. Gulagin jäljillä. Like: 2019.

Vankileirien saaristosta on kirjoitettu varsin paljon, mutta tuskin koskaan tällaiseen matkustusaineistoon perustuen. Vain harvan tietokirjan sisältö perustuu näin häikäisevän laajaan matkustusaineistoon kuin Luiden tie. Siperia on tunnetusti lähes mittaamattoman suuri tiettömien taipaleiden alue ja kirjoittajakaksikko todistaa sen omalla työllään.

Kirja on ikään kuin matkakirjan ja tietokirjan yhdistelmä. Samalla se kertoo paitsi Venäjän historiasta, mutta myös nyky-yhteiskunnasta. Kirjan ainoa selkeä huono puoli on, että se herättää kovan matkakuumeen. Koronan vuoksi lukija joutuu kuitenkin siirtämään nämä haaveet tulevia kesiä varten.

Kirjan ainoa selkeä huono puoli on, että se herättää kovan matkakuumeen.

Spicer, André: Paskanjauhantabisnes. niin & näin: 2018.

Miksi joka paikka on täynnä merkityksetöntä konsulttijargonia, johon kukaan ei usko? Spicer avaa paskanjauhannan luonnetta moniulotteisesti ja erittelee sen haittavaikutuksia politiikassa, organisaatioissa — mukana esimerkiksi Nokia — ja yleisesti ajattelukykymme kannalta. Paskapuhe tekee meistä tyhmempiä kuin olemme.

Miksi joka paikka on täynnä merkityksetöntä konsulttijargonia, johon kukaan ei usko?

Tikkanen, Jouni: Lauma. Otava: 2019.

Kirjaa on luonnehdittu vetävästi kerrotuksi tarinaksi susista ja ihmisistä ankarissa oloissa. Se kertoo harvinaislaatuisesta tapauksesta, kun sudet tappoivat 1800-luvun lopulla Turun lähistöllä 22 lasta. Kirja ammentaa menneestä, mutta sen avulla voi myös pohtia nykyisyyttä.

Toisaalta tapauksella on ollut pidempiaikainen vaikutus suomalaisten asenteisiin susia kohtaan. Toisaalta taas voi miettiä nykyihmisten suhtautumista muihin eläinlajeihin ja siihen, miten tietyistä eläimistä saattaa jossain yhteydessä kehkeytyä vihollisia.

Virtanen, Mikko T., Hiidenmaa, Pirjo & Nummi, Jyrki (toim.): Kertomuksen keinoin. Gaudeamus: 2020.

Ihmistä on luonnehdittu eläimeksi, joka kertoo tarinoita. Tarinat ovat merkittävä osa jokapäiväistä todellisuuttamme. Ne auttavat näkemään monimutkaisia prosesseja yksilön näkökulmasta ja tekevät niistä helpommin samaistuttavia. Tarinoilla vakuutetaan, havainnollistetaan, hauskuutetaan ja vähätellään.

Mediaan ja tietokirjallisuuteen keskittyvä teos koostuu kielen- ja kirjallisuudentutkijoiden teksteistä. Niissä analysoidaan kerrontatekniikoita, tarinan kertomiseen liittyvää etiikkaa ja kriittistä medialukutaitoa.

Klapihommissa ja risusavotassa voi samalla pohtia metsän poliittisia puolia.

Siltala, Sakari: Oksalla ylimmällä? Metsäteollisuus poliittisena voimana 1918-2018. Siltala: 2018.

Klapihommissa ja risusavotassa voi samalla pohtia metsän poliittisia puolia. Sakari Siltalan kirjoittama suomalaisen metsäteollisuuden edunvalvonnan satavuotinen historia on vetävästi kirjoitettu historiateos keskeisestä suomalaisen vientiteollisuuden haarasta ja sen vaikuttavasta edunvalvonnasta. Lakonmurtajien, kassakaappisopimusten, kansainvälisen liiketoiminnan avaamisen ja monien muiden jännittävien käänteiden puolesta tetos sopii myös kesädekkariksi!

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*