Maahanmuuttajat palkkakuoppaan kotoutumaan?

Lukuaika: 3 min. 

Maahanmuuttajien yhteiskunnallisesta jäsenyydestä käydään jatkuvaa neuvottelua. Yksi esimerkki siitä on viimeaikainen keskustelu palkkatasosta.

Monet vaikutusvaltaiset suomalaiset ovat viime aikoina rummuttaneet sen puolesta, että työehtosopimusten vähimmäistasojen ei tarvitsisi päteä maahanmuuttajien kohdalla. Palkkatasosta tinkiminen on esitetty keinona parantaa maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista.

Asian nosti ensimmäisenä esiin professori Bengt Holmström. Holmströmin esitystä myötäili Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, minkä jälkeen Helsingin Sanomat otti pääkirjoituksessaan ehdotuksiin myönteisen kannan paheksuen samalla Fjäderin saamaa kritiikkiä. (Tässä vaiheessa Fjäder oli jo pyörtänyt puheensa.)

HS:n pääkirjoituksessa maahanmuuttajien nykyistä matalampien palkkojen oikeutus ja toimivuus otettiin annettuna ja objektiivisena tutkimustietoon perustuvana faktana. Sitä vastoin yli sataa monikulttuurisuus- ja maahanmuuttajajärjestöä edustava Moniheli ry. sekä useat ammattiliitot vastustivat ehdotusta, sillä se asettaisi työntekijät eriarvoiseen asemaan heidän taustansa perusteella. Myös työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja oli samoista syistä kriittinen Holmströmin linjaa kohtaan.

Kansainvälisen muuttoliikkeen ja työmarkkinoiden tutkijoina jaamme huolen monien maahanmuuttajien työllistymisvaikeuksista. Emme kuitenkaan kannata Holmströmin ehdotusta siitä, että työehtosopimuksista ei tarvitsisi pitää kiinni maahanmuuttajien kohdalla. Perustelemme näkemystämme erityisesti maahanmuuton ja ryhmien välisten suhteiden tutkimukseen perustuvan tiedon näkökulmista.

Hyvinvointivaltion muutos – kuka saa olla mukana ja millä ehdoin?

Holmströmin ehdotus ja siihen esitetyt kannanotot, oma kirjoituksemme mukaan lukien, ovat osa maahanmuuttajien työmarkkina-asemasta ja yhteiskunnallisesta jäsenyydestä käytävää jatkuvaa neuvottelua. Neuvotteluissa määritellään eri osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia ja rakennetaan näin erilaisia versioita maahanmuuttajien ja suomalaisten suhteista (aiheesta ovat kirjoittaneet esimerkiksi Alho & SippolaHeinoNortio ym., Varjonen ym. ja Varjonen).

Palkanalennusehdotuksen sisältämää logiikkaa voi tarkastella myös osana pidempää globaalia kehitystä ja hyvinvointivaltion muutosta, jossa kollektiivisten sopimusten – kuten työehtosopimusten – väitetään uhkaavan ”kansantalouden kehitystä”. Tässä puhetavassa eri ihmisryhmien oikeuksien tinkimistä perustellaan kansantalouden lisäksi heidän omalla edullaan.

Palkanalennusehdotusta voi tarkastella myös osana pidempää globaalia kehitystä ja hyvinvointivaltion muutosta.

Kritiikin kohteeksi asetetaan usein ammattiyhdistysliike, jonka väitetään olevan – enemmän tai vähemmän – kapeakatseinen erityisintressien edustaja. Suomessa tähän logiikkaan perustuva politiikka on voimistunut pääministeri Juha Sipilän hallituskauden aikana, mistä konkreettisena esimerkkinä on niin sanottu kilpailukykysopimus.

Yhteiskuntapolitiikan dosentti Raija Julkunen on huomauttanut, ettei hyvinvointivaltion muutos tarkoita pelkästään järjestelmien reformointia, vaan se ilmenee myös ilmapiirin, käsitysten, ajattelun ja moraalisten logiikkojen muutoksena ja näkyy eliittien näkemyksissä ja politiikan sisällöissä.

B-luokan kansalaisia?

Holmströmin ja kumppaneiden ehdotuksen aiheuttama kohu on nähdäksemme seurausta Holmströmin nobelistin statuksen lisäksi siitä, että sen sisältö on ristiriidassa pohjoismaisen tasa-arvoideologian kanssa, jonka mukaan eri ihmisryhmiä tulee kohdella yhdenvertaisesti.

Ehdotus maahanmuuttajille maksettavasta matalammasta palkasta on viesti b-luokan kansalaisuudesta: te ansaitsette (sanan kaikissa merkityksissä) vähemmän kuin me.

Kotoutumislain tarkoituksena mainitaan tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja myönteisen vuorovaikutuksen edistäminen eri väestöryhmien kesken.

Maahanmuuttajille ehdotettua työehtosopimuksia matalampaa palkkaa on perusteltu muun muassa kotouttamisella. Tämä on ristiriidassa esimerkiksi kotoutumislain kanssa, jonka tarkoituksena mainitaan muun muassa tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja myönteisen vuorovaikutuksen edistäminen eri väestöryhmien kesken.

Henkilön alkuperään pohjautuva peruste matalamman palkkatason soveltamiselle olisi nähdäksemme ristiriidassa myös perustuslain kanssa. Perustuslain 6 §:ssä ilmaistaan, että “Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”

Maahanmuuttotaustaan perustuva matalampi palkka ja ryhmäsuhteet

Matalamman palkan maksaminen maahanmuuttajille on ryhmien välisten suhteiden näkökulmasta monessa mielessä ongelmallinen ajatus. Se, kuinka maahanmuuttajat kokevat enemmistön edustajien heitä kohtelevan, vaikuttaa merkittävästi heidän identiteettiinsä ja asenteisiinsa valtaväestöä kohtaan.

Koettu syrjintä ja ryhmän matala status vaikuttavat kielteisesti ryhmien välisiin suhteisiin. Ne voivat myös johtaa vähemmistöryhmään kuuluvien etääntymiseen valtaväestöstä ja ympäröivästä yhteiskunnasta (katso lisää Jasinskaja-Lahti ym. 2012, Jasinskaja-Lahti ym. 2009Kulich ym. ja Smith ym.).

On myös huomioitava, että Suomessa matalapalkka-alojen työehtosopimusten mukaiset vähimmäispalkat ovat jo nykyisellään varsin alhaisia. Lisäksi toisin kuin Holmströmin ja kumppaneiden kommenteista saattaa ymmärtää, työehtosopimukset joustavat jo nykyisellään työntekijän kokemuksen, koulutuksen ja osaamistason mukaan (toki ainoastaan tiettyyn rajaan saakka).

Olemme Suomessa jo nyt tilanteessa, jossa ei ole harvinaista, että maahanmuuttajat tekevät matalapalkka-aloilla matalammalla palkalla samoja töitä (samalla osaamistasolla) kuin syntyperäiset suomalaiset. Esimerkiksi Rolle Alhon väitöskirjaansa varten haastattelemat maahanmuuttajat kokivat tämän epäoikeudenmukaiseksi. Tällaisen palkkasyrjinnän olemassaolon todentavat myös lukuisat työsuojelutarkastajien tekemät tarkastukset.

Mikäli siirtyisimme toteuttamaan Holmströmin kaavailemaa politiikkaa, voisivat nykyisillä matalapalkka-aloilla työskentelevät (suomalaiset ja jo työllistyneet maahanmuuttajat) kokea, että uudet – heitä matalapalkkaisemmat – maahanmuuttajat polkisivat heidän työehtojaan.

Parempaa kotoutumista vastakkainasettelua purkamalla – ei lisäämällä

Työehdot, jotka eivät eroa kansallisen tai etnisen taustan perusteella, turvaavat hyviä etnisiä suhteita. Esimerkiksi Sveitsissä on hälvennetty vapaan liikkuvuuden myötä syntynyttä huolta matalamman palkan aiheuttamasta kilpailusta takaamalla samat työehdot kansallisesta taustasta huolimatta.

Työehdot, jotka eivät eroa kansallisen tai etnisen taustan perusteella, turvaavat hyviä etnisiä suhteita.

Nähdäksemme maahanmuuttajien työllisyyttä kannattaa parantaa nykyisiä kotoutumiskeinoja kehittämällä. Lisäksi tulisi puuttua nykyistä tehokkaammin maahanmuuttajien työnhaussa ja työmarkkinoilla kohtaamaan syrjintään, jonka olemassaolosta on Suomessa useita tutkimuksia, kuten esimerkiksi Ahmad, AlhoLarja ym., Ollus ja Wrede & Nordberg.

Tässä työssä niin yksityisellä, julkisella ja kolmannella sektorilla sekä työmarkkinajärjestöillä on tärkeä rooli. Maahanmuuttajien työllistymistä edistäisi niin ikään työ- ja oleskelulupiin liittyvien käsittelyaikojen nopeuttaminen. Edellä mainitut keinot olisivat perusteltuja niin tasa-arvon kuin kansantalouden kannalta.

Jos haluamme pitää kiinni tasavertaisuudesta suomalaisen yhteiskunnan perusperiaatteena, on eri väestöryhmien välistä vastakkainasettelua tärkeä purkaa eikä entisestään vahvistaa nyt ehdotetun kaltaisilla erottelevilla toimenpiteillä.

VTT Rolle Alho (@rolle_alho) työskentelee Suomen Akatemian tutkijatohtorina Svenska social- och kommunalhögskolanissa Helsingin yliopistossa. Syksyn 2018 Alho viettää vierailevana tutkijana Lissabonin yliopistossa. VTT Sirkku Varjonen tutkii maahanmuuttokeskustelujen vuorovaikutusta Koneen Säätiön rahoittamassa Puhekupla-hankkeessa ja työskentelee osa-aikaisesti sosiaalipsykologian yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa ja erikoistutkijana Kuntoutussäätiössä.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*