”Miksi Neuvostoliitto romahti?”

Lukuaika: 2 min.

Kysy politiikasta on juttusarjamme, jossa tutkija vastaa esitettyihin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@politiikasta.fi.

”Miksi Neuvostoliitto romahti?”

Rufus, 4

Tämä kysymys on hyvä ja mielenkiintoinen. Heti aluksi on sanottava, etteivät tutkijat (ne, jotka työkseen miettivät erilaisia syitä ja seurauksia esimerkiksi maailmalla tapahtuviin asioihin), ole yhtä mieltä siitä, miksi Neuvostoliitto romahti.

Neuvostoliitto sai alkunsa samaan aikaan kun Suomi sai itsenäisyyden 1917. Se oli silloin uusi valtio, joka rakennettiin vanhan tsaarinaikaisen Venäjän pohjalta. Tsaari oli vähän kuin Venäjän kuningas.

Neuvostoliittoa voi kutsua myös imperiumiksi. Imperiumi on valtio, jonka sisällä on paljon erilaisia kansoja ja jopa valtioita. Imperiumia on vaikea hallita, koska usein kansat ja valtiot sen sisällä haluaisivat itse hallita omia alueitaan.

Neuvostoliitto valitsi taloutensa malliksi järjestelmän, jota kutsuttiin komentotaloudeksi. Se oli ihan erilainen kuin esimerkiksi Ranskassa, Saksassa ja Britanniassa. Tämän lisäksi Neuvostoliitto peri tsaarin Venäjältä halun olla suuri ja vahva valtio eli suurvalta. Se tarkoitti, että Neuvostoliitto käytti paljon rahaa aseiden hankintaan. Neuvostoliitolla oli todella iso armeija ja paljon ydinaseita.

Neuvostoliiton tapa hallita oli myös hyvin kontrolloiva. Neuvostoliiton johtajat halusivat määrätä, miten ihmisten tuli käyttäytyä, mitä sai sanoa ja kenen kanssa sai olla kaveri.

Nämä kaikki asiat vaikuttivat siihen, että 1980-luvulla Neuvostoliitossa oli paljon tyytymättömiä ihmisiä. 1985 maan johtoon tuli Mihail Gorbatšov, joka oli sitä mieltä, että asioista piti puhua suoraan, valehtelematta.

Silloin isot erimielisyydet alkoivat Neuvostoliitossa. Kansat, joita Neuvostoliitto hallitsi, halusivat itsenäistyä. Talous oli huonossa kunnossa ja asevarustelu maksoi paljon. Arki oli aika kurjaa tavalliselle ihmiselle. Kansalaiset eivät myöskään tykänneet kontrollista.

Näiden lisäksi vielä Neuvostoliiton poliitikot alkoivat haastaa riitaa toistensa kanssa. Monet sanovat, että Neuvostoliitto hajosi omaan mahdottomuuteensa. Minä sanoisin, että Neuvostoliitto hajosi, koska se ei kohdellut kansalaisiaan hyvin ja sen johtajat ajattelivat enemmän itseään kuin omaa maataan ja kansalaisiaan.

Hanna Smith on tutkija Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa ja Suomen Akatemian rahoittamassa huippuyksikössä Choices of Russian Modernisation. Hän on erikoistunut Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä sisäpolitiikaan.

Kysy politiikasta on juttusarjamme, jossa tutkija vastaa esitettyihin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@politiikasta.fi

3 kommenttia

  1. Alas kapitalismi 6.3.2017 - 19:07

    Neuvostoliitto on paras!

  2. Neuvostoliitto oli alun alkaenkin tuhoon tuomittu ja on suoranainen ihme että kyseinen valtio pysyi kasassa peräti 74 vuotta.
    Lenin murhautti Venäjältä niinsanottua parempaa ainesta joukoittain. Ylimystöä, porvaristoa, sivistyneistöä, kulttuuriväkeä, liikemiehiä ja lakimiehiä ammuttiin tai näännytettiin keskitysleireissä. Rakentava talousjärjestelmä joka olisi ollut tuottava ei tullut missään vaiheessa kysymykseenkään, eikä Lenin valtaannoustuaan ajatellut Venäläistä köyhälistöä, saati että olisi alkanut kohentaa heidän olojaan. Leninin tarkoituksena oli hävittää Venäjän yläluokat ja jättää henkiin kurjalisto. Siinä hän melko lailla onnistuikin. Perustettiin mieletön ja tehoton talousjärjestelmä joka ei toiminut miltään osin. Stalin jatkoi Leninin näyttämällä tiellä ja vei valtioterroria pitkään jatkuneella valtakaudellaan entistä pahemmaksi. Stalinin luottoteloittaja Nikolai”Verinen Kääpiö”Jezov kuittasi lukemattomien syyttömien teloittamiset sanomalla että ”metsätöissä tuppaa lastut lentämään” Että kyllähän syyttömiäkin jauhautuu systeemin lihamyllyssä, mutta toisaalta parempi liian monta likvidoitua kun liian vähän.
    Stalinin johtama vankila-valtio piti kansaa jatkuvassa pelossa. Kuka tahansa saatettiin tulla raastamaan sängystä keskellä yötä NKVD.n asemalle kuulusteltavaksi, kidutettavaksi, teloitettavaksi tai gulagiin lähetettäväksi.
    Vasta Stalinin kuoltua ja Nikita Hrustsevin noustua Neuvostoliiton pääsihteeriksi, alettiin tajuta se ettei Neuvostoliiton kansaa voi ikuisesti rääkätä ja terrorisoida. Totalitaeistinen komentotalous säilyi, mutta stalinistinen politiikka hylättiin enimmäkseen.
    1962 Kuuban ohjuskriisi ratkesi Neuvostoliiton kannalta nöyryyttävästi kun Hrustsev taipui USA,n vaatimuksiin purkaa ohjukset ja laukaisualustat ja poistua Kuubasta. Silloista Yhdysvaltojen presidenttiä John F. Kennedyä pidettiin Neuvostoliitossa nuorena ja heikkona johtajana joka olisi suupala Neuvostojohdolle.
    Kun presidentti Kennedy sai surmansa loppuvuodesta 1963 ja varapresidentti Lyndon Johnson astui johtamaan Yhdysvaltoja, Neuvostoliiton bolitbyroo pelkäsi asemansa puolesta ja Hrustsev sai tehdä tilaa kovemman linjan miehelle Leonid Brezhneville.
    Brezhnev johti Neuvostoliittoa tiukalla kurilla, mutta ei kyennyt tekemään mitään tarvittavia uudistuksia talouteen. 18 vuotta kestänyt Brezhenvin kausi nimettiin myöhemmin pysähtyneisyyden ajaksi, ja syystä, sillä mikään ei kehittynyt, päinvastoin Neuvostoliiton todellinen lahoaminen oli prosessissa. Viimeisinä virkavuosinaan sairas ja seniili Brezhnev ei enää käytännössä johtanut mitään. Hänet talutettiin joitakin kertoja Punaiselle torille Leninin mausoleumin katolle vilkuttamaan karvareuhka päässään, ilman että välttämättä itse edes tiesi mitä tilaisuutta milloinkin juhlittiin. Muutkin bolitbyroon johtohahmot olivat geriatrisia pappoja, ja kun Brezhnev sitten keikahti -82, peri hänen virkansa kaksi vanhaa ja raihnaista miestä, Juri Anropov ja Anatoli Tshernenko, kumpikin ehti hoitaa tointaan vuoden kunnes hauta kutsui. Mikhail Gorbatshovin otettua sitten johdon 1985, Neukkula oli jo ihan kypsää kauraa. Oli vain ajan kysymys kun koko roska romahti.

  3. neuvostoliitto hajosi

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*