NBA:n poliittinen kausiopas

Koripalloliiga NBA:han liittyy poliittisia latauksia, jotka ovat muokanneet niin NBA:ta kuin sitä ympäröivää yhteiskuntaa.

NBA eli Pohjois-Amerikan miesten koripallon ammattilaisliiga on merkittävä areena poliittisuudelle monessakin suhteessa. Se on Pohjois-Amerikan urheilusarjoista amerikkalaisen jalkapallon ammattilaisliiga NFL:n jälkeen toiseksi seuratuin.

Liiga koostuu kaikkiaan 30 joukkueesta, joiden keskimääräinen arvo on 1,9 miljardia dollaria. NBA:n liikevaihto olikin esimerkiksi kaudella 2018–2019 kaikkiaan yli kahdeksan miljardia dollaria. Niinpä NBA:n poliittisuus on väistämättä aika ajoin ristiriidassa liigan taloudellisten tavoitteiden kanssa.

Viime vuosina liiga on itse tietoisesti asemoinut itsensä poliittiseksi toimijaksi. Liigan poliittiset lataukset ovat muokanneet NBA:ta ja sitä ympäröivää yhteiskuntaa.

NBA ja rotupolitiikka

Yhdysvaltalainen urheilu itsessään on politisoitunut viime vuosina erityisesti rodulliseen tasa-arvoon liittyvissä kysymyksissä. Esimerkki tällaisesta politisoitumisesta ovat olleet laajaa julkisuutta saaneet NFL:n kansallislauluprotestit.

NBA on profiloitunut vuosien saatossa Pohjois-Amerikan ammattilaissarjoista kaikkein poliittisimmaksi. Tämä poliittisuus näkyy toki useissa erilaisissa konteksteissa, mutta lähes aina NBA:sta puhuttaessa juuri rodulliseen tasa-arvoon ja Yhdysvaltojen afroamerikkalaisten identiteettipolitiikkaan liittyvät teemat nousevat muiden yläpuolelle.

Muihin amerikkalaisiin urheilun ammattilaissarjoihin verrattuna NBA on monilla tavoin erityinen. NBA on esimerkiksi ainut Pohjois-Amerikan ammattilaissarja, jolla on enemmän afroamerikkalaisia kuin valkoihoisia katsojia. Myös pelaajien ihonvärin osalta NBA erottuu muista Pohjois-Amerikan sarjoista. Pelaajista 74 prosenttia on afroamerikkalaisia, mikä on enemmän kuin yhdessäkään muussa sarjassa.

Yhä vuonna 2019 sarjan 30 joukkueesta 27:ssä on kuitenkin valkoihoinen omistaja.

Yhä vuonna 2019 sarjan 30 joukkueesta 27:ssä on kuitenkin valkoihoinen omistaja. Juuri omistajuuteen liittyvä ongelmallisuus onkin noussut nyky-NBA:ssa niin merkittäväksi, ettei liiga itse eivätkä monet sen joukkueista enää haluakaan kutsua omistajiaan omistajiksi termin historiallisen latautuneisuuden takia.

Yksi viime vuosien merkittävimmistä rotupolitiikkaan ja omistajiin liittyvistä kohuista nähtiin huhtikuussa 2014, kun nauhoitteet Los Angeles Clippersin omistajan Donald Sterlingin rasistisista puheista tulivat julkisuuteen.

Nauhoitteilla Sterling totesi silloiselle rakastajattarelleen, miten häntä häiritsee naisen halu näyttäytyä afroamerikkalaisten miesten kanssa julkisesti ja ettei hän halunnut tämän tuovan heitä Clippersin otteluihin.

Kyseiset nauhoitteet aiheuttivat suuren kohun. Monet julkisuuden henkilöt presidentti Barack Obamaa myöten tuomitsivatkin ne rasistisiksi.

NBA reagoi Sterlingin puheisiin nopeasti langettamalla neljä päivää kohun alkamisen jälkeen rasistisista puheista Sterlingille 2,5 miljoonan dollarin sakon sekä elinikäisen toimintakiellon, mikä pakotti hänet käytännössä myymään joukkueensa.

Martin Luther Kingin päivä

Erilaisiin tilanteisiin reagoinnin lisäksi NBA pyrkii tietoisesti korostamaan omaa ja pelaajiensa roolia afroamerikkalaisten edustajana ja äänenä. Esimerkiksi vuosittain tammikuussa edesmenneen kansalaisoikeustaistelija Martin Luther King Juniorin kunniaksi vietettävä päivä on yksi NBA-kauden merkittävimmistä juhlapäivistä.

Päivän tapoihin kuuluu, että jokaisessa liigan ottelussa yksi kotijoukkueen afroamerikkalaisista pelaajista pitää ottelun aluksi puheen yleisölle kertoen omista ajatuksistaan Kingiin ja hänen merkitykseensä liittyen. Tämän lisäksi Atlantan ja Memphisin  joukkueet – kaupunkien, jotka olivat Kingin elämälle merkityksellisiä – järjestävät erityisiä juhlallisuuksia päivään liittyen.

Kingiä ja hänen merkitystään kunnioitetaan NBA:ssa myös laajemmin. Esimerkiksi vuonna 2018 Martin Luther Kingin päivää edeltävällä viikolla NBA:n joukkueet lämmittelivät otteluiden alussa paidoissa, joihin oli painettu kuuluisan ”Minulla on unelma” –puheen lauseita.

Martin Luther Kingin päivän ja Black History Monthin kaltaiset juhlallisuudet ovat osoituksia siitä, miten NBA asemoi itseään afroamerikkalaisten äänenä ja puolestapuhujana

Afroamerikkalaisen historian korostaminen osana NBA-otteluita ja niiden tv-lähetyksiä jatkuu Martin Luther Kingin päivän jälkeen, kun helmikuussa vietetään Yhdysvaltojen afroamerikkalaista historiaa korostavaa Black History Month -kuukautta. Tuolloin rodulliseen tasa-arvoon liittyvät kysymykset näkyvät ottelulähetyksissä muun muassa erilaisina aiheeseen liittyvinä insertteinä.

Martin Luther Kingin päivän ja Black History Monthin kaltaiset juhlallisuudet ovat osoituksia siitä, miten NBA asemoi itseään afroamerikkalaisten äänenä ja puolestapuhujana nostamalla aihepiiriä keskiöön sekä tarjoamalla laajemman areenan keskustelulle.

Tämä asemointi on kuitenkin samalla omiaan vahvistamaan rotupoliittisia latauksia liigan ympärillä. Nämä lataukset konkretisoituvatkin ajoittain erilaisina rasistisina tapahtumina.

Välikohtaus Utah Jazzin ottelussa maaliskuussa 2019

Kaudella 2018–2019 NBA:ssa nähtiin useita esimerkkejä rotupoliittisista latauksista. Eniten julkisuutta saanut tapaus koettiin maaliskuussa 2019 Salt Lake Cityssä Utahissa, jossa kotijoukkue Utah Jazzin kannattaja ja vastustajajoukkue Oklahoma City Thunderin tähtipelaaja Russell Westbrook ottivat sanallisesti yhteen.

Afroamerikkalainen Westbrook, joka on tullut uransa aikana tunnetuksi äänekkäänä keskustelijana yleisön jäsenten kanssa, istui Thunderin vaihtopenkillä, kun yleisössä ollut valkoihoinen katsoja alkoi huudella hänelle. Westbrookin mukaan katsoja huusi hänelle orjuuteen viittaavasti ”polvillesi siitä, kuten olet tottunutkin!”

Huudon seurauksena Westbrook uhkaili äänekkäästi sekä hänelle huutanutta katsojaa että tämän vaimoa. Kyseisen välikohtauksen jälkeen Utah Jazzin henkilökunta poisti häiriköineen katsojan ja hänen vaimonsa pois katsomosta.

Tapaus sai paljon julkisuutta yhdysvaltalaisessa mediassa juuri rasistisen latauksensa takia. Liiga reagoi tapahtuneeseen langettamalla Westbrookille tilanteesta 25 000 dollarin sakon katsojalle esitetyistä uhkailuista.

Utah Jazz puolestaan antoi huudelleelle katsojalle elinikäisen porttikiellon otteluihin. Kyseinen tapahtuma oli erityisen kiusallinen Utah Jazzille – jonka kotikaupungin Salt Lake Cityn asukkaista ainoastaan kaksi prosenttia on afroamerikkalaisia – sillä joukkueen faneilla oli jo valmiiksi maine koko liigan vihamielisimpinä.

Niinpä seuraavan kotiottelun aluksi Jazzin omistaja Gail Miller piti kentällä puheen koko yleisölle. Miller kertoi olevansa äärimmäisen pettynyt kyseisen ”fanin” käytökseen, sillä se oli hänen mukaansa loukkaus Westbrookin lisäksi myös häntä, hänen perhettään, koko organisaatiota, yhteisöä ja pelaajia kohtaan eikä sellaista olisi saanut koskaan tapahtua.

Millerin mukaan Jazz ja sen fanit eivät ole rasistisia, eikä tämänkaltaiselle toiminnalle ollut näin ollen tilaa heidän otteluissaan. Millerin puhetta kiiteltiinkin laajalti ja sitä pidettiin tiukkana ja arvokkaana kannanottona rasistisia yleisöhuutoja vastaan.

Kaudelle 2019–2020 NBA ilmoittikin ottavansa käyttöön nollatoleranssin kaikenlaiselle katsojien häiritsevälle käytökselle pelaajia kohtaan. Aika näyttää, miten tämä uusi tiukempi linja toteutuu käytännössä ja onko sillä niin rauhoittava vaikutus kuin liiga toivoo.

NBA vähemmistöjen puolustajana

Afroamerikkalaisten oikeuksien lisäksi NBA on profiloitunut puolustamaan myös muiden vähemmistöjen oikeuksia. Tämä näkyy muun muassa liigan kommenteissa ja reaktioissa erilaisiin poliittisiin tilanteisiin.

Yksi tunnetuimmista tämänkaltaisista reagoinneista viime vuosien osalta on vuoden 2017 tähdistöotteluun ja sen siirtoon liittynyt kuohunta.

NBA:n tähdistöottelu ja sen ympärille rakentunut viikonloppu on vuosittainen runkosarjan keskellä helmikuussa pidettävä tapahtuma. Se kerää yhteen liigan parhaat pelaajat mittelemään taidoistaan sekä itse ottelussa että erilaisissa leikkimielisissä kisoissa.

Tapahtuma annetaan vuosittain yhdelle NBA-kaupungille, ja koska kyseessä on taloudellisesti valtavan suuri tapahtuma, on joka vuodelle tarjolla useita kiinnostuneita järjestäjiä.

Vuoden 2017 NBA:n tähdistöottelun isännöinti oli myönnetty Pohjois-Carolinan Charlotteen. NBA kuitenkin ilmoitti heinäkuussa 2016 ottavansa isännyyden pois Charlottesta reaktiona osavaltion maaliskuussa 2016 hyväksymälle niin sanotulle HB2-laille. Kyseinen laajalti kritisoitu laki nosti suuren kohun, sillä se syrji sukupuolivähemmistöjä.

Tämä johtui lakiin sisällytetystä kohdasta, jonka mukaan kansalaiset saivat käyttää ainoastaan syntymätodistukseensa merkityn sukupuolen wc-tiloja. Lain nähtiin lisäävän transihmisten kohtaamaa syrjintää ja turvattomuutta, ja se saikin paljon kritiikkiä niin poliitikoilta, liike-elämältä kuin urheilumaailmastakin.

CNN laski tähtiottelun siirron rahallisten tappioiden olleen noin sata miljoonaa dollaria.

Tähdistöottelun siirto sai valtavasti näkyvyyttä sekä Yhdysvalloissa että kansainvälisesti, ja sitä pidettiin yleisesti vahvana osoituksena NBA:n kyvystä reagoida poliittisiin tapahtumiin.

Tähdistöottelun siirto olikin merkittävä sekä näkyvyyden että talouden takia. Yhdysvaltalainen uutiskanava CNN laski siirron rahallisten tappioiden olleen noin sata miljoonaa dollaria samalla, kun lain hyväksymisestä Pohjois-Carolinalle koituneet muut taloudelliset tappiot olivat vuoden aikana jo useita satoja miljoonia dollareita.

Tähdistöottelun siirron yhteydessä NBA lupasi tuoda tapahtuman uudelleen Charlotteen, mikäli osavaltio poistaa syrjiviksi todetut pykälät lainsäädännöstään. Niinpä toukokuussa 2017, kun Pohjois-Carolinan uusi kuvernööri oli kumonnut kyseiset syrjivät pykälät, myönsi NBA Charlottelle isännöintioikeudet vuoden 2019 tähdistöotteluun.

NBA hyväntekijänä

Poliittisempien diskurssien lisäksi NBA on perinteisesti ollut näkyvä toimija erilaisissa hyväntekeväisyysasioissa. Liigan NBA Cares -toiminnalla on pitkät perinteet, ja liiga onkin järjestänyt kyseisen brändin alla valtavan määrän erilaisia tapahtumia ja keräyksiä.

NBA Cares on mukana muun muassa auttamassa hurrikaanien uhreja, järjestämässä sodan uhreja auttavia koripalloleirejä, tukemassa Yhdysvaltojen armeijaa ja veteraaneja sekä puhumassa julkisesti esimerkiksi mielenterveysongelmista ja ilmastonmuutoksesta.

Näiden lisäksi NBA toimii laajasti monilla muillakin yhteiskunnan osa-alueilla. Yksi esimerkki näistä on NBA Voices -ohjelma, jonka kautta liiga pyrkii koripallon keinoin puuttumaan laajempaan yhteiskunnan eriarvoistumiskehitykseen.

NBA on perinteisesti ollut näkyvä toimija erilaisissa hyväntekeväisyysasioissa.

NBA profiloikin hyväntekeväisyyshankkeiden kautta itseään myös vahvana sosiaalipoliittisena vaikuttajana yhdysvaltalaisessa yhteiskunnassa. Itse ottelulähetyksissä tämä näkyy muun muassa erilaisina toiminnasta kertovina mainoksina.

Tämän lisäksi sekä miesten NBA että naisten WNBA kannustavat pelaajiaan hyväntekeväisyystoimiin muun muassa jakamalla vuosittain Community Assist Award -palkinnon pelaajalle, joka tekee ”eniten työtä yhteisönsä eteen”.

NBA:n ja Manner-Kiinan kiista lokakuussa 2019

Huolimatta NBA:n tietoisesta ja laaja-alaisesta poliittisesta toimijuudesta se saattaa joskus ajautua poliittisten tapahtumien keskiöön yllättäen ja sattumalta. Tämänkaltaiset tilanteet saattavatkin tuoda esiin toimijan kannalta epäedullisia tavoitteita, koska tapahtumat eivät ole täysin sen kontrollissa.

Nämä tilanteet ja tapahtumat eivät myöskään ole rajoitettuja Yhdysvaltain sisäpoliittisiin kysymyksiin, vaan kansainvälisesti seuratulla liigalla on myös merkitystä kansainvälisessä politiikassa.

Viimeisin tällainen tapaus nähtiin lokakuun 2019 alussa, kun NBA ja Kiinan ajautuivat kiistoihin, jotka ylittivät maailmanlaajuisen uutiskynnyksen.

Tuolloin kiinalainen NBA:n lähetysoikeudet omistava yritys kieltäytyi lähettämästä kanavillaan Houston Rocketsin otteluita (tai edes uutisoimaan niistä) sen jälkeen, kun Rocketsin toimitusjohtaja Daryl Morey twiittasi tukensa Hongkongin protestoijille.

Kyseinen twiitti, jonka Morey poisti hyvin nopeasti, johti laajempaan selkkaukseen, jossa erilaiset kiinalaiset toimijat valtiontelevisiosta lähtien kritisoivat Moreyta ja NBA:ta samalla, kun itse liiga pyrki tasapainottelemaan kohun keskellä.

Kiinan ja NBA:n välistä kohua sekä siihen liittyvää reagointia ymmärtääkseen pitää tiedostaa Kiinan markkinoiden merkitys NBA:lle. Kiina on NBA:lle valtava ja jatkuvasti kasvava markkina-alue. Time-lehden esittämän arvion mukaan jopa 800 miljoonaa kiinalaista seuraa NBA:ta, joten liiga näkee maassa ymmärrettävästi massiivisen (taloudellisen) kasvupotentiaalin.

NBA onkin Pohjois-Amerikan ammattilaissarjoista Kiinassa kaikkein suosituin. Tämän suosion taustalla on erityisesti nykyinen Kiinan koripalloliiton puheenjohtaja Yao Ming, joka pelasi Houston Rocketsissa vuosina 2002–2011 ollen tuolloin yksi liigan suurimmista ja seuratuimmista tähdistä.

Koripallon ja NBA:n suosio kasvoi Mingin peliuran aikana Kiinassa suuriin mittoihin, ja hänen takiaan Houston Rockets onkin ollut yksittäisistä joukkueista Kiinassa se kaikkein suosituin.

Huomionarvoista tässä kaikessa samalla on, että NBA:n kiinalaiset fanit sijaitsevat nimenomaan Manner-Kiinassa, missä Hong Kongin protestointeihin suhtaudutaan kriittisesti.

Tapahtumasarja oli ajanut NBA:n kahden tulen väliin, jossa toisella puolella olivat Kiina ja sen valtavat markkinat ja toisella puolella yhdysvaltalaiset kotimarkkinat ja lehdistö.

Lähetysoikeudet omistaneen yhtiön reaktion jälkeen NBA reagoi julkisesti tapahtumiin sekä englannin- että mandariinikiinankielisillä tiedotteilla.

Kiusalliseksi tilanteen teki NBA:n kannalta se, että siinä missä englanninkielisessä tiedotteessa sinänsä pahoiteltiin Moreyn twiitin aiheuttamia reaktioita, mutta korostettiin liigan puolustavan toimijoidensa sananvapautta, oli kiinankielisen tiedotteen sävy erilainen. Siinä Moreyn twiitti tuomittiin ajattelemattomaksi. Tämän jälkeen NBA oli entistä syvemmissä ongelmissa.

NBA:n tiedotteiden eri kieliversioiden erot sekä englanninkielisen tiedotteet osittain Moreyn toimia pahoitteleva sävy herättivät Yhdysvalloissa välittömästi suuren kriittisten kommenttien aallon, jossa sekä poliitikot että tiedotusvälineet kyseenalaistivat liigan tavoitteet ja periaatteet.

Olikin selvää, että kyseinen poliittinen tapahtumasarja oli ajanut NBA:n niin sanotusti kahden tulen väliin, jossa toisella puolella olivat Kiina ja sen valtavat markkinat ja toisella puolella yhdysvaltalaiset kotimarkkinat ja lehdistö.

NBA oli pakotettu seuraavana päivänä määrittämään julkisesti kantansa tapahtumiin. Se ilmoittikin englanninkielisen sananvapautta korostaneen tiedotteen olevan liigan virallinen kanta asettuen näin Kiinan kanssa osin vastatusten puolustamaan omaa mainettaan kotimarkkinoillaan.

Tilanteen aiheuttama lataus näkyi vahvasti NBA:n Kiinassa järjestämissä vuosittaisissa harjoitusotteluissa, jotka pelattiin Shanghaissa ja Shengzenissä kohun alkua seuranneella viikolla. Otteluiden oheistapahtumat ja otteluiden televisiointi Kiinan televisiossa peruutettiin, jonka lisäksi otteluita mainostavat jättimäiset mainoslakanat riisuttiin Shanghaissa alas.

Tapahtumat levisivät myös laajemmin NBA:n sisällä, ja Hongkongia tukevia protesteja nähtiin myös useiden muiden joukkueiden harjoitusotteluissa.

Samalla monet tähtipelaajat pysyivät tiukasti vaiti tapahtumista ja kieltäytyivät kommentoimasta. Eräässä Houston Rocketsin lehdistötilaisuudessa CNN:n toimittajaa jopa kiellettiin kysymästä aiheeseen liittyvää kysymystä.

Tätä kieltoa pahoiteltiin myöhemmin virheeksi, mutta se oli kuitenkin osoitus tilanteen arkaluontoisuudesta liigassa, joka perinteisesti oli profiloitunut avoimena ja poliittiseen kommentointiin kannustavana.

Vaikka konflikti rauhoittui tapahtumia seuranneen viikon jälkeen, ei tilanne ollut vielä ohi uuden NBA-kauden alkaessa 22.10.2019. Kiinan kansallinen televisiokanava CCTV ei perinteistä poiketen lähettänyt avausillan otteluita, ja tuolloin pelatun Los Angelesin paikallisottelun yhteydessä aktivistit jakoivat katsojille areenan ulkopuolella yhteensä 13 000 Moreyn twiitistä tutulla ”Taistele vapaudesta – ole Hong Kongin puolella”  -tekstillä varustettua t-paitaa.

Muissa liigoissa ei vastaavia korkean profiilin protesteja ole nähty.

Myös Houston Rocketsin ensimmäisessä kotiottelussa nähtiin katsomossa Hongkongin protestoijia puolustanut mielenilmaus. Nämä protestit itsessään kertovat paljon NBA:n poliittisuudesta, sillä muissa liigoissa ei vastaavia korkean profiilin protesteja ole nähty.

Onkin selvää, että viimeistä sanaa Kiinan ja NBA:n välisessä riidassa ei vielä marraskuussa 2019 ole sanottu. Kiinan tilanne tulee varmasti varjostamaan alkanutta kautta.

NBA poliittisena toimijana

Millainen poliittinen toimija NBA siis on, ja millainen on sen politiikan vaikutus?

Ensiksi on helppo todeta, että koripallon ammattilaisliiga NBA itsessään on poliittinen toimija. Se ottaa kantaa itseään koskeviin kysymyksiin, toimii aktiivisesti erilaisten poliittisten päämäärien hyväksi ja samalla kannustaa monessa tilanteessa myös pelaajiaan ottamaan kantaa.

NBA:ta pidetäänkin monilla tavoin urheilusarjojen yhteiskunnallisen tietoisuuden ja aktivismin edelläkävijänä.

NBA on toki aina ollut poliittisena tapahtumapaikkana esimerkiksi jo pelkästään aiemmin mainitun omistajien ja pelaajien välisten rotupoliittisten latausten kautta, mutta erityisesti vuonna 2014 valitun komissaari Adam Silverin johdolla poliittisesta toimijuudesta on tullut olennainen osa NBA:n profiilia.

Juuri tämä NBA:n aiempi profiloituminen aktiivisena sananvapauden puolustajana olikin yksi suurimmista syistä siihen, miksi liigan kommentoinnin varovaisuus nosti lokakuussa 2019 niin laajan kritiikin pintaan. NBA oltiin totuttu näkemään sarjana, joka kannusti pelaajiaan ja toimijoitaan sananvapauden nimissä äänekkääseen ja kantaaottavaan kommentointiin, mutta nyt liiga olikin varpaillaan suuren markkina-alueen edessä.

Loppujen lopuksi NBA:kin on kuitenkin yritys, joka toimii markkinatalouden lainalaisuuksien pohjalta.

NBA:n reagointi osoitti samalla, miten haastavaa urheilusarjojen ja supertähtien on olla uskottavia poliittisia toimijoita nykyaikaisissa moniäänisissä yhteiskunnissa – loppujen lopuksihan NBA:kin on kuitenkin yritys, joka toimii markkinatalouden lainalaisuuksien pohjalta.

Tämä tarkoittaa käytännössä samalla sitä, että poliittisista ja yhteiskunnallisista tavoitteista voidaan tarvittaessa joustaa silloin, kun pelissä ovat liian isot rahat ja markkinaosuudet.

NBA:n reagoiminen Kiinan tilanteeseen muistuttaakin monilta osin amerikkalaisen jalkapallon ammattilaissarja NFL:n reagointia pelaajien mielenilmauksiin kausilla 2016 ja 2017. Tuolloin joukkueiden omistajat kannustivat pelaajien mielenilmauksia siihen asti, kunnes nämä johtivat taloudellisiin haasteisiin. Tämän jälkeen omistajat pyrkivät estämään pelaajien mielenilmaukset

Urheilusarjan on huomattavasti helpompaa näyttäytyä poliittisena asioissa, jotka ovat yleisesti ja laajasti hyväksyttäviä. Tällaisia ovat NBA:n tapauksessa ovat esimerkiksi yhdenvertaisuuteen tai rasismiin liittyvät asiat kotimaassa, kun taas Hongkongin levottomuuksien kaltaiset aiheet jakavat heti mielipiteitä huomattavasti enemmän.

Ruotimista jatketaan kirjoituksen toisessa, myöhemmin julkaistavassa osassa, jossa paneudutaan NBA:n poliittisuuteen liigan pelaajien ja valmentajien kautta.

Tässä kirjoituksessa käytiin läpi NBA-liigaan liittyviä poliittisia latauksia ja tapahtumia, joissa nämä lataukset ovat viime kausien aikana ilmenneet. Ruotimista jatketaan kirjoituksen toisessa, myöhemmin julkaistavassa osassa, jossa paneudutaan NBA:n poliittisuuteen liigan pelaajien ja valmentajien kautta.

Aki Luoto on Tampereen yliopistossa toimiva politiikan tutkimuksen väitöskirjatutkija, joka on viimeiset 25 vuotta seurannut mielestään huolestuttavan paljon NBA-koripalloa.