Onko tämä julkista vai yksityistä?

Kuva: Alex Hu / Unsplash (CC0)
Lukuaika: 3 min. 

Mitä yritykset, valtiot ja toiset ihmiset saavat meistä tietää? Entä mikä tieto on niin henkilökohtaista, että meidän kuuluu saada pitää se omanamme?

Julkisen ja yksityisen välinen raja ei milloinkaan ole ollut täysin vakaa saatikka yksiselitteinen, mutta viime aikoina sen rajankäynti on kiihtynyt entisestään.

Onko tämä julkista vai yksityistä? -tutkimushankkeessa, jota johtaa dosentti Suvi Sankari Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa, tutkitaan sitä, miten erotellaan yksityinen ja julkinen.

Tarkastelun kohteena on yhteiskunnallinen muutos, jota arvioidaan oikeudellisen materiaalin avulla. Tutkimus keskittyy Euroopan unioniin.

Miten erotellaan yksityinen ja julkinen?

EU-lainsäätäjä on ottanut varsin aktiivisen roolin yksityisyyden suojelijana erityisesti tietosuojan kohdalla. Taustalla vaikuttavat useat tietomurrot ja skandaalit, kuten Edward Snowdenin paljastukset sekä Facebookin ja Cambridge Analytican skandaali. Yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) tuli voimaan toukokuussa 2018. Se luo yhtenäiset säännöt, joita on noudatettava kaikissa EU-jäsenmaissa.

Samalla EU on säätänyt useita muitakin uusia lakeja, joissa yksityisyyttä pyritään suojaamaan. Uhkina nähdään erityisesti uudet teknologiat, jotka käyttävät ihmisten henkilökohtaisia tietoja raaka-aineenaan. Uutta tietosuojasääntelyäkin on parhaillaan tekeillä.

Kaikessa tässä muutoksessa tuomioistuimet ja muut viranomaiset tekevät omia ratkaisujaan, joissa yksityisyyden eri muodot määrittyvät käytännössä. Tätä materiaalia tutkittaessa voidaan tarkastella sitä, miten eurooppalaisissa yhteiskunnissa määritellään yksityisen ja julkisen oikeudelliset rajat.

Kun oikeuselämä on näin voimakkaassa murroksessa, tarvitaan tutkimusta siitä, mikä kaikki on muuttumassa. Lakien vaikutuksia yhteiskuntaan on syytä tarkastella huolella, jotta saadaan kokonaiskuva siitä, miten julkisen ja yksityisen väliset rajat muuttuvat.

Hankkeessa tehtävä tutkimus keskittyy erityisesti sosiaalisiin medioihin sekä muihin uusien teknologioiden luomiin kanssakäymisen muotoihin, joiden sääntely on ajankohtaista.

Samalla kun yksityisyys – ja erityisesti tietosuoja – on noussut keskiöön, muuttuu julkisuus entistä ongelmallisemmaksi suojelukohteeksi. On syytä pohtia huolellisesti sitä, mikä kaikki on yksityisyysoikeuksilla suojattavaa ja miksi.

Hanke pyrkii valottamaan sitä, miten julkinen tänä päivänä ymmärretään. Ovatko kaikki tiedot ihmisestä henkilötietoja ja siten yksityisiä?

Tasapainoilu yksityisyyden ja julkisen välillä on ikuista, mutta se ilmenee tällä hetkellä uusilla elämänalueilla ja saa yhä uusia muotoja.

Hankkeen tausta-ajatus on, että oikeudellisella sääntelyllä voidaan muokata yhteiskuntaa ja ihmisten oletuksia siitä, mikä on julkista ja mikä yksityistä. Samalla oikeus on kuitenkin aina aikaan ja paikkaan sidottu, joten oikeus muuttuu yhteiskunnallisen muutoksen myötä. Siihen vaikuttavat monenlaiset heilahdukset esimerkiksi talouselämässä, poliittisissa valtasuhteissa ja ihmisten tietoisuudessa.

Julkisen ja yksityisen välillä on aina tehtävä erilaisia jakoja, joiden kautta ihmisten yhdessä elämisen muotoja säännellään. Oikeus on yksi tehokkaimmista keinoista, joilla ihmisiä voidaan ohjata olemaan yhdessä – tai erikseen – tietyin tavoin.

Perusoikeuksien punnintaa ja määrittelyä

Julkista tilaa suojellaan tietyillä perusoikeuksilla, samoin yksityisyyttä. Käytännössä perus- ja ihmisoikeuksia on punnittava, mikä edellyttää, että niitä verrataan. Juristi joutuu pohtimaan sitä, mikä on oikeudenmukainen annos kutakin oikeutta yksittäistapauksessa.

Tyypillisimmillään yksityisyysoikeudet suojaavat yksilön koskemattomuuden aluetta muita, yhteisöllisempiä oikeuksia vastaan. Vastakkain voivat olla esimerkiksi tietosuoja ja yleisön oikeus saada tietoa.

Tasapainoilu yksityisyyden ja julkisen välillä on ikuinen tehtävä, mutta se ilmenee tällä hetkellä uusilla elämänalueilla ja saa yhä uusia muotoja uusien medioiden myötä.

Vaikka oikeuksien punninta on pääosin toimiva malli ajatella julkisen ja yksityisen välisiä rajanvetoja, voi se olla myös harhaanjohtaja mielikuva. Siksi hankkeessa tarkastellaan tätä yleistä ajatusmallia oikeuksien vastakkainasettelusta myös kriittisesti.

Esimerkiksi yksityisyyden suoja ja sananvapaus ovat luonteva pari, jossa yksityinen ja julkinen asettuvat vastakkain. Mutta on myös välttämätöntä määritellä se, minkälainen yksityisyyden suoja painaa vaakakupissa enemmän kuin sananvapaus.

Oikeudet eivät ole yleisestä yhteiskuntakehityksestä erillisiä saarekkeita.

Käytännössä pohdittavana on muun muassa se, mitä asioita toisesta ihmisestä saa julkisesti sanoa.

Yksityisyyden muotoja on monenlaisia. Kotirauhan suoja, viestin salaisuus ja henkilötietojen suoja suojaavat eri asioita, vaikka ne ovat kaikki yksityisyysoikeuksia. Samoin sananvapaus voi sirpaloitua moniksi eri oikeuksiksi, kun sitä sovelletaan käytännössä.

Oikeuksia määritellään jatkuvasti uudelleen yhteiskunnan muun kehityksen myötä. Tutkimusta tarvitaan siitä, minkälaisia muotoja yksityisyysoikeudet ja julkista tilaa turvaavat oikeudet milloinkin saavat.

Nyt eletään Euroopassa yksityisyyden suojaamisen kulta-aikaa. Toisina aikoina muut arvot nousevat tärkeiksi. Oikeudet eivät ole yleisestä yhteiskuntakehityksestä erillisiä saarekkeita. Tyypillistä meidän ajallemme on, että sääntely muuttuu eri medioiden ja teknologian kehityksen takia.

Tässä tutkimushankkeessa pohdimme juuri sitä, mitä arvoja ja filosofisia taustaoletuksia yksityisyyden ja julkisen oikeudellinen määrittely tänä päivänä heijastaa.

Oikeustila on epäselvä

Euroopan unionin lakeja ja asetuksia tarkasteltaessa on ilmeistä, että juuri nyt juristin on vaikea sanoa, mikä on julkista ja mikä yksityistä ja miksi. Lainsäädännön epäselvyydet johtuvat osin siitä, että erilaiset intressit törmäävät.

Lisäksi oikeudellisten instrumenttien säätämiseen sisältyy aina monenlaisia kompromisseja. Silti nämä lait vaikuttavat valtavasti ihmisten jokapäiväiseen elämään. Yhteisöllisen elämän kaikilla aloilla on merkitystä sillä, miten yksityinen ja julkinen ymmärretään.

Yhteisöllisen elämän kaikilla aloilla on merkitystä sillä, miten yksityinen ja julkinen ymmärretään.

Vallitsevassa murrosajassa erityisesti tuomioistuimet ovat vaikean paikan edessä. Ne joutuvat ottamaan kantaa siihen, minkälaista elämää, kommunikointia tai yhdessäoloa pidetään arvokkaana. Niiden tehtävä on ratkaista kysymyksiä, jotka ovat filosofisesti kenties niitä kaikkein vaikeimpia, kuten sitä, missä menevät yksilön ja yhteisön väliset rajat.

Missä tilanteissa julkinen intressi on tärkeämpi kuin yksilön etu? Yksityisyyden suoja rajoittaa esimerkiksi yleisön oikeutta saada tietoa tai päästä käsiksi asiakirjoihin, joiden sisältö saattaisi heitä kiinnostaa.

Toisaalta internetin avoimuus voi kärsiä, jos tietosuojaa vahvistetaan entisestään. Onko yksityisyys aina suojaamisen arvoista ja missä menevät sen rajat?

Tutkimushankkeen keskeinen tavoite on selvittää sitä, millä perusteilla oikeusjärjestyksemme vastaa näihin kysymyksiin.

Susanna Lindroos-Hovinheimo on julkisoikeuden professori Helsingin yliopistossa ja Suomen Akatemian rahoittaman Onko tämä julkista vai yksityistä? Tutkimus eurooppalaisen yksityisyyssääntelyn filosofisista perusteista tutkimushankkeen tutkimusryhmän jäsen.

Politiikasta-Akatemia on kirjoitussarja, jossa tarkastellaan ja seurataan Suomen Akatemian rahoittamia tuoreita yhteiskunnallisia tutkimushankkeita. 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*