Suoratoistopalvelut menestyvät, festivaalit sinnittelevät siirtymällä osin verkkoon, mutta elokuvateattereille kulunut vuosi on ollut historiallisen huono. Koronavuosi kulttuurialan silmin -sarjan toisessa jaksossa keskustellaan elokuvasta pandemian keskellä. Jaksossa vieraana on elokuvaohjaaja-käsikirjoittaja Hannaleena Hauru ja sen juontaa kulttuurituottaja Hilla Okkonen.
Vuonna 2020 elokuvateattereiden kävijämäärä jäi Suomessa alle puoleen edellisvuodesta . Kun isojen Hollywood-tuotantojen ensi-iltoja on siirretty hamaan tulevaisuuteen, elokuvateattereiden selviytyminen on ollut osin kotimaisten elokuvien varassa. Kriisi alalla on kuitenkin syvä ja järkytystä ovat herättäneet kevään 2021 rajoitustoimista luopumisen hitaus ja eritahtisuus moneen muuhun toimialaan verrattuna.
Myös monia kotimaisia ensi-iltoja on jouduttu siirtämään epidemiatilanteen helpottamista ja sulkutoimien purkamista odotellessa. Yksi näistä on elokuvaohjaaja Hannaleena Haurun Fucking with Nobody, joka ehti saada kansainvälisen ensiesityksensä Venetsian elokuvajuhlilla syyskuussa 2020.
Hauru on lakannut odottamasta elokuvan kotimaista ensi-iltaa, sillä sitä on siirretty jo useita kertoja. Kun elokuvateatterit vihdoin avaavat ovensa, on tiedossa uusien elokuvien ensi-iltojen suma. “Hiukan hirvittää, miten meidän pieni elokuva pärjää,” Hauru kertoo. Viimeisimmän tiedon mukaan Fucking with Nobody saapuu elokuvateattereihin Suomessa 11.6.
Hauru on lakannut odottamasta elokuvan kotimaista ensi-iltaa, sillä sitä on siirretty jo useita kertoja.
Elokuva-alan tekijäpuolen ihmisiä on työllistynyt pandemia-aikana osin television puolelle, jossa tuotantotahti on ollut kova. Hauru itse on työstänyt uuden TV-sarjan käsikirjoitusta. “Olen pyrkinyt kääntämään tilanteen positiiviseksi ja näkemään lähelle, ” Hauru kertoo. Kriisi on kuitenkin saanut pohtimaan alan tilannetta ja omaa ammattiylpeyttä. “Monet alan epäkohdista, kuten taloudellinen epävarmuus, on otettu vastaan ammatinvalintakysymyksenä”, hän kommentoi. Ajatellaan, että taiteilijat ovat itse valinneet alan, jossa toimeentulo on epävarmaa.
“Vasta viime aikoina olen pohtinut asiaa ja ammatillista itsetuntoani — tämä on mun ammatti ja voisin saada tästä palkkaa!”
Apurahajärjestelmästä palkkatyöhön?
Itsensä työllistämiselle apurahoilla ja yrittäjänä voisi olla myös vaihtoehtoja. Hauru viittaa Kulta ry:n tekemään Kulttuurin puolesta -selvitykseen, johon on haettu toimivia palkkatyömalleja muun muassa yliopistomaailmasta, jossa oppilaitokset ovat luoneet työsuhteen apurahatutkijoille. “Apurahathan eivät juurikaan kerrytä eläkettä,” Hauru toteaa. Apurahat eivät myöskään kerrytä työssäoloehtoa ja näin oikeuta työttömyysturvaan.
Itsensä työllistämiselle apurahoilla ja yrittäjänä voisi olla myös vaihtoehtoja.
Kriisistä ulos pääsemiseksi Hannaleena Hauru peräänkuuluttaa politiikkaa ja lobbausta. “Olen ollut sinisilmäinen,” hän huokaa, “ammattini on virkavallan silmissä koriste”.
Elokuva-alalla myös tekijä- ja levittäjäpuolella voisi olla tiiviimpää yhteistyötä. Vahvempaa edunvalvontaa tarvitaan, jotta tekijät voivat keskittyä omaan työhönsä. “Olen pitänyt kädenmittaa politiikkaan,” Hauru kertoo. “Sillä mitä tapahtuu luovalle työlle, jos lähden siihen mukaan?”
Jakso nauhoitettiin tiistaina 18.5.2021 Lapinlahden lähteen kahvilassa Helsingissä.
Hilla Okkonen on valmistunut taiteen maisteriksi Bolognan yliopistosta ja työskennellyt erilaisissa kulttuuri- ja viestintäalan tehtävissä Suomessa ja Italiassa. Tällä hetkellä hän työskentelee Rakkautta & Anarkiaa-festivaalin tuottajana Helsingissä.
Iida-Maria Tammi on väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella ja Politiikasta taidetta -sarjan kuraattori. Hänen väitöskirjansa käsittelee avustustyöntekijöihin kohdistuvaa väkivaltaa ja humanitaarisen avun poliittista käyttöä Syyrian konfliktissa.
