koronavirus

Kesäkuussa 2020 käynnistynyt Korona-sarja eroaa siten normaaleista Politiikasta-lehden juttusarjoista, että kyseessä ei ole tiukasti määritelty aihepiiri. Korona-sarjan ideana on toimia temaattisena koosteena, jotta koronaviruspandemian maailmanpolitiikkaa ja yhteiskuntaa käsittelevät artikkelit löytyvät helposti yhden sarjan alta.

COVID-19 on tullut lähelle niin tutkijoita kuin tavallisia kansalaisiakin, ja sen vaikutukset ovat läpäisseet niin kansainvälistä yhteisöä kuin suomalaistan yhteiskuntaakin. Voitaneen puhua monella eri tasolla vaikuttavasta kriisistä. Näkökulmat poikkeuslakeihin, yksilöoikeuksien rajaukseen, yhteiskunnalliseen varautumiseen ja resilienssiin, kansantalouden tai jopa euro-alueen tulevaisuuteen sekä presidentin ja pääministerin välisiin valtasuhteisiin ovat kaikki, monien muiden ohella, muuttuneet viimeisten kuukausien aikana merkittävästi.

Kriisiä on tärkeä päästä ymmärtämään, eikä se aina ole helpointa kriisin keskeltä. Tässä juttusarjassa suomalaiset tutkijat kuitenkin avaavat tilannetta yleistajuisesti. Kriisiä koskevien tekstien kerääminen yhden temaattisen otsikon alle myös mahdollistaa myöhemmän analyysin siitä, miten kriisiin reagoitiin ja mitä siitä voidaan tutkimuksen kautta oppia. Tiedon kautta kriisi järjestyy eri lailla, ja myös mahdollisuudet hahmottaa laajemmin miten tästä jatketaan – kansallisesti ja kansainvälisesti – aukeavat lukijoille.

nainen ja maski

Pandemia uudistaa teoreettista keskustelua poikkeustoimista

Koronapandemian aikana teoreettinen kysymys poikkeustoimien oikeutuksesta ja niiden rajoista tuli ajankohtaiseksi. Poikkeustoimia koskevien teorioiden on uudistuttava kriisien mukana, sillä kriisit vaativat erilaisia poikkeustoimia ja paljastavat siten poliittisesta järjestyksestä eri asioita.

hengitysmaskeja

Politiikka näkyi koronakevään tiedeuutisoinnissa

Suomi, Ruotsi ja Japani toimivat keskenään eri tavoin kevään 2020 koronakriisissä. Tämä näkyi myös siinä, kuinka maiden valtalehdet uutisoivat koulujen sulkemisesta ja siihen kytkeytyvästä lasten sairastuvuutta ja tartuttavuutta koskevasta tieteellisestä tiedosta.

Politiikasta taidetta: Ei saa koskea – korona-ajan tuntoja

Kulunut vuosi on ollut monelle sekä henkisesti että fyysisesti raskas. Koronarajoitukset ovat mullistaneet arjen rutiinit ja vaikuttaneet tapaan, jolla suhtaudumme muihin ihmisiin ympärillämme. Runoilija Sanna Karlström pohtii runossaan Ei saa koskea fyysisen kontaktin ja koskettamisen merkitystä jokapäiväisessä elämässämme.

Scroll to Top