Suomalaisten jakautuneet Nato-kannat

Lukuaika: 3 min.

Kylmän sodan perintö väistyy, eivätkä suomalaiset enää seiso yhtenä rintamana sotilaallisen liittoutumattomuuden takana. Jatkuvasti seurattavien mielipiteiden jakaantuminen on näkynyt erityisesti Ukrainan kriisin jälkeen.

Viimeisten vuosikymmenien aikana kansalaisten suora poliittinen vaikuttaminen on noussut tärkeämpään asemaan politiikassa. Ilmiötä kuvaavat kansanäänestykset ympäri Eurooppaa. Kansanäänestykset antavat kansalle suoran mahdollisuuden vaikuttaa politiikkaan, vaikka tätä ei edustuksellisessa demokratiassa edellytetäkään.

Esimerkiksi Skotlannissa äänestettiin itsenäisyydestä vuonna 2014 ja Britanniassa EU-erosta tänä vuonna. Alankomaissa astui 2015 voimaan laki, jonka mukaan Alankomaiden kansalaisilla on mahdollisuus vaatia neuvoa-antavaa kansanäänestystä parlamentin hyväksymistä laeista ja sopimuksista.

Alankomaiden Geert Wilders on luvannut järjestää kansanäänestyksen maan EU-jäsenyydestä, jos hänestä tulee pääministeri ensi vuoden vaaleissa. Samaa on luvannut myös Marine Le Pen Ranskassa.

Samaan aikaan mielipidetiedusteluiden rooli on kasvanut poliittisessa päätöksenteossa. Niillä tunnustellaan kansalaisten suhtautumista merkittäviin poliittisiin kysymyksiin ja haetaan tukea päätöksenteolle.

Mielipidetiedusteluilla haetaan tukea päätöksenteolle.

Suomessa mielipidemittauksilla seurataan muun muassa kansalaisten suhtautumista sotilaalliseen liittoutumiseen. Nato-jäsenyys on edelleen epäsuosittua suomalaisten keskuudessa, mikä ohjaa vahvasti Suomen ulkopoliittista linjaa.

Poliitikkojen on vaikea viedä Suomea Natoon, jos he hakevat legitimiteettiä päätökselleen kansan keskuudesta. Poliitikot aina presidentti Sauli Niinistöä myöten ovatkin sanoneet, että Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys, jos kysymys tulee ajankohtaiseksi.

Sotilaallinen liittoutuminen mielipidemittauksissa

Mitä mielipidetutkimukset sitten kertovat suomalaisten suhtautumisesta Nato-jäsenyyteen?

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) mielipidetutkimukset mittaavat suomalaisten mielipiteitä ulko-, turvallisuus-, ja puolustuspolitiikasta. Tutkimuksia on tehty vuodesta 1964 alkaen, jolloin niistä vastasi Henkisen maanpuolustuksen suunnittelukunta (HMS).

Ukrainan kriisistä alkaen MTS:n mielipidetutkimukset osoittavat vähentynyttä Nato-vastaisuutta.

Vuoden 2014 Ukrainan kriisistä alkaen MTS:n mielipidetutkimukset osoittavat vähentynyttä Nato-vastaisuutta, vaikka jäsenyys sotilasliitossa pysyykin melko epäsuosittuna. Huomattavaa kuitenkin on, että liittoutumattomuuden kannatus on vähentynyt Ukrainan kriisin seurauksena.

Yleisesti ottaen suomalaiset näyttävät suosivan sotilaallista yhteistyötä muun muassa Euroopan unionin kanssa, mutta vierastavan jäsenyyttä sotilasliitossa.

Kylmän sodan perintö väistymässä

Kylmän sodan aikaan verrattuna on selvää, ettei Suomen kansa enää yksimielisesti seiso sotilaallisen liittoutumattomuuden takana. Yleisesti ottaen Suomen puolueettomuuspolitiikkaa kylmän sodan aikana pidetään onnistuneena ratkaisuna.

Siitä huolimatta yhä suurempi osa kansasta kokee, että Suomen turvallisuus voidaan taata liittoutumattomuutta paremmin joko yhteistyöllä muiden läntisten organisaatioiden kanssa (Euroopan unioni) tai Nato-jäsenyydellä. Suomalaisten mielipiteet Nato-jäsenyyttä ja liittoutumattomuutta kohtaan ovat siis entistä jakautuneempia, etenkin Ukrainan kriisistä alkaen.

MTS:n mielipidetiedustelujen mukaan Nato-jäsenyyden kannatus on kasvanut maltillisesti – tai ainakin jäsenyyttä vastustetaan vähemmän kuin aiempina vuosina.

Kun vielä vuosina 2011–2013 yli kaksi kolmannesta vastusti Nato-jäsenyyttä, vastustajien määrä tippui vuosina 2014 ja 2015 60 prosenttiin. Huipussaan jäsenyyden kannatus oli vuonna 2014, kun 30 prosenttia vastaajista kannatti jäsenyyttä.

Huipussaan jäsenyyttä kannatti vuonna 2014 30 prosenttia vastaajista.

MTS:n mielipidemittausten mukaan suhtautuminen Nato-jäsenyyteen ja liittoutumattomuuteen jakaantuu epätasaisesti myös sukupuolen, ikäryhmän, koulutusasteen ja puoluekannan mukaan.

Miehet kannattavat Nato-jäsenyyttä keskimääräisesti enemmän kuin naiset. Huomattavaa on, että alle 25-vuotiaiden Nato-vastaisuus oli vuonna 2014 alimmillaan viimeiseen kymmeneen vuoteen. Seuraavana vuonna palattiin kuitenkin lähes edeltävien vuosien tasolle.

Eniten liittoutumista kannattavat 25–35-vuotiaat. Vastustusta puolestaan on eniten 50–79-vuotiaissa eli kylmän sodan aikaan eläneessä sukupolvessa.

Peruskoulun käyneet näyttävät olevan Nato-jäsenyyden hanakimpia vastustajia, kun taas korkeasti koulutetut kannattavat jäsenyyttä useammin.

Myös puolueiden väliset erot näkyvät mielipiteissä: kokoomuksen äänestäjissä on eniten jäsenyyden kannattajia ja vasemmistoliiton äänestäjissä vastustajia. Lisäksi SDP:n, keskustan, perussuomalaisten ja vihreiden äänestäjät useammin vastustavat kuin kannattavat Natoon liittymistä.

Venäjän paluu suurvallaksi

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen heikentynyt Venäjä on 2000-luvulla kohonnut jälleen suurvallaksi. Tämä näkyy monella tapaa Venäjän toimissa. On perusteltua väittää, että kehitys Venäjällä ja etenkin Ukrainan kriisi ovat vaikuttaneet suomalaisten lisääntyneeseen Nato-kannatukseen ja vähentyneeseen sotilaallisen liittoutumattomuuden kannatukseen.

MTS:n mielipidemittauksissa kysytään myös, mitkä tekijät aiheuttavat huolta kansalaisissa. Eniten suomalaisia näyttää huolestuttavan työllisyystilanne, kansainvälinen terrorismi, Euroopan talousnäkymät, turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, Syyrian tilanne, ilmaston lämpeneminen, joukkotuhoaseiden leviäminen ja uskonnolliset ääriliikkeet.

Silti myös Venäjällä tapahtuva kehitys vuosina 2014 ja 2015 aiheutti huolta enemmistössä vastanneista. Vielä vuonna 2013 se huoletti vain alta puolta vastaajista.

Nato-mielipiteiden tulevaisuus

Tulevina vuosina suomalaisten Nato-mielipiteiden kehitys riippuu siitä, millaista kehitystä Venäjällä tulee tapahtumaan. Mitä suuremmaksi uhaksi suomalaiset Venäjän kokevat, sitä vahvemmaksi näyttää Nato-jäsenyyden kannatus nousevan.

Toisaalta Suomen ja Ruotsin välillä vallitseva keskinäisriippuvuus tulee mitä ilmeisimmin vaikuttamaan myös suomalaisten Nato-mielipiteisiin. Mikäli Ruotsi suhtautuu Nato-jäsenyyteen positiivisesti tulevien vuosien aikana, todennäköisesti myös Suomessa Nato-jäsenyyden kannatus vahvistuu. Nato on ja pysyy ajankohtaisena aiheena myös Ruotsissa.

Kuinka paljon Nato-mielipiteiden jakautuminen vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan? Kun jäsenyyttä kannatetaan etenkin korkeasti koulutettujen, tiettyjen ikäryhmien ja hyvätuloisten joukossa, mielipiteet voivat heijastella yhteiskunnan eriarvoistumista.

Jos kuilu eri yhteiskuntaluokkien välillä kasvaa, saattaa Nato-jäsenyyden kannatuksesta tulla etenkin ”parempiosaisten” mielipide.

Jakautuneet mielipiteet Nato-jäsenyydestä tulevat näkymään myös poliittisessa päätöksenteossa. Jakautuminen on selvästi esillä myös suomalaisten poliittisten puolueiden välillä ja sisällä.

Jakautuminen on selvästi esillä myös suomalaisten poliittisten puolueiden välillä ja sisällä.

Yksikään puolue – ehkä vasemmistoliittoa lukuun ottamatta – ei ole yhtenäinen Nato-kannatuksen suhteen. Tätä kuvaa myös se, että puolueet ovat valmiita pitämään Nato-option auki.

Suomen valtionjohto tuskin on viemässä Suomea Natoon ilman kansan suostumusta. Tällä hetkellä suomalaiset eivät näytä olevan valmiita Nato-jäsenyyteen. Tästä huolimatta Venäjän tulevat toimet saattavat muuttaa niin kansalaisten, poliittisten puolueiden ja päätöksentekijöidenkin asennoitumista.

VTM Nina Huuska on väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa.

1 kommentti

  1. Olipas hyvää ja mielenkiintoista pohdiskelua, kiitos.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*