”Kadonneen tutkimusraportin” näkökulma Suomeen idän ja lännen välissä
Antti Eskolan 1960-luvulla laatima, julkaisematon tutkimusraportti valaisee yllättävästi suomalaisten kääntymistä Natoon liittymisen kannalle.
Nato
Nato on turvallisuuspolitiikan vaikutusvaltainen toimija, jonka ympärillä käydään kiivasta poliittista keskustelua Suomessa.
Tuleeko sota, jos Suomi liittyy Natoon?
Politiikasta sai eräästä suomalaisesta koulusta kiperän kysymyksen. Aihe herättää huolta ja on niin ajankohtainen, että toimituskuntamme päätti pyytää siihen näkemystä kahdelta eri alan asiantuntijaprofessorilta.
Ukrainan liittoutumattomuus ja John Stuart Millin haittaperiaate
Useimmat sodat päättyvät jonkinlaiseen vastavuoroiseen rauhansopimukseen. Mitä nopeammin sellainen onnistutaan solmimaan, sitä nopeammin tappaminen ja tuhoaminen Ukrainassa loppuvat ja sitä pienempi on riski, että sota edelleen laajenee – mahdollisesti kohti jopa ydinsotaa. Konfliktin keskeinen kysymys koskee sotilaallista liittoutumista.
Ukrainan sota ja 1990-luvun opetukset
Viimeistään Venäjän Ukrainaa vastaan helmikuussa 2022 aloittaman laajamittaisen sodan valossa näyttää selvältä, että kestävän, yhteisen eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän rakentamisessa 1990-luvulla epäonnistuttiin kylmän sodan jälkeen. Venäjän kokema uhka Naton laajentumisesta on helppo nähdä sodan välittömänä syynä, mutta mikä olisi ollut realistinen vaihtoehto?
”Ei tuumaakaan” – Naton laajentumisen juuret, vaihtoehdot ja opetukset
Naton laajentumisesta kylmän sodan päättymisen jälkeen 1990-luvulla käydyssä suurvaltapelissä Yhdysvallat pyrki ajamaan kahta raidetta liberaalin turvallisuusjärjestyksen vahvistamiseksi. Historiantutkija Mary Sarotten tuore teos kertoo epäonnistumiseen päättyneen tarinan ja esittelee vaihtoehtoisen historian.
Sipilän Suomi kurottaa länteen
Sipilän hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiset tavoitteet kuvastavat kansainvälisen ympäristön vaikeutumista Suomen kannalta.
Suomalaisten jakautuneet Nato-kannat
Jatkuvasti seurattavien Nato-mielipiteiden jakaantuminen on näkynyt erityisesti Ukrainan kriisin jälkeen.
Yhteisen tilannekuvan äärellä
Tuore ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko kuvastaa Suomen naapuruuspolitiikan peruasetelmaa arvaamattoman Venäjän ja ystävällisen Ruotsin välissä.
Mitä Nato-selvitys meille kertoi?
Erilaisia arvioita jäseneksi liittymisestä tai liittymättömyydestä voidaan tuottaa loputtomasti, mutta lopullinen ratkaisu on kuitenkin hyppy tuntemattomaan.
Tarkka: Natosta, ja vähän Venäjästäkin
Pääviesti viimeisen parinkymmenen vuoden kehityksestä on tiivistetysti se, että EU – ja Suomi sen mukana – uskoi liiaksi Venäjän demokratisoitumiseen.
