Ukrainan sota on muuttanut geopoliittista asetelmaa maailmassa. Elämme selvästi kriittisimpiä aikoja sitten toisen maailmansodan. Tässä uudessa geopoliittisessa asetelmassa pienet valtiot etsivät paikaansa, kuten Serbia, joka on pystynyt tähän asti tasapainottelemaan lännen ja idän välillä.
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin väitöskirjatutkija Emma Hakala kertoo, miten ympäristö muuttaa turvallisuuden käsitettä ja käytäntöjä Kaakkois-Euroopassa.
Kuukauden ajan jatkuneet protestit Serbiassa pakottavat kääntämään katseen paitsi Serbiaan myös Euroopan unionin Balkan-politiikkaan.
Euroopan unioni on nykyisen pakolaistilanteen kanssa tienristeyksessä, jossa sen on valittava suuntansa: sulkemalla rajansa Unkarin tavoin se hylkää sekä perusarvonsa että yhteisen tulevaisuutensa.
Viimeisen vuosikymmenen aikana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tasa-arvon edistämisessä on otettu merkittäviä edistysaskelia.
Kumanovon ampumavälikohtaus toukokuussa Makedonian tasavallassa keskitti hetkeksi muun Euroopan huomion Balkanille.
Myytti Balkanin erityisyydestä idän ja lännen välitilana elää edelleen vahvana. Päätoimittaja Kaius Niemen lauantaikolumni ”Ruudit tynnyristä” (Ilta-Sanomat, 25.8.2012) on tyylipuhdas esimerkki Kaakkois-Euroopan esittämisestä yhden stereotyyppisen länsimaisen Balkan-kuvan mukaisesti. Maria Todorova …
