Serbia, lännen ja idän välillä

Nikola Rakic / Unsplash
Lukuaika: 6 min.

Ukrainan sota on muuttanut geopoliittista asetelmaa maailmassa. Elämme selvästi kriittisimpiä aikoja sitten toisen maailmansodan. Tässä uudessa geopoliittisessa asetelmassa pienet valtiot etsivät paikaansa, kuten Serbia, joka on pystynyt tähän asti tasapainottelemaan lännen ja idän välillä.

Maailma heräsi torstaina 24. helmikuuta Venäjän käynnistämään laajamittaiseen hyökkäykseen Ukrainaan. Venäjä oli iskenyt Ukrainaan, loukaten näin itsenäisen valtion itsemääräämisoikeutta. Sotaa on nyt käyty yli kuukauden, ja Venäjän sotilaalliset toimet pahenevat entisestään sen pommittaessa siviilikohteita: kouluja, sairaaloita ja asuinkortteleita. YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) mukaan yli neljä miljoonaa ukrainalaista on jättänyt kotinsa, ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston (OHCHR) mukaan sunnuntaihin 3.4.2022 mennessä 1 417 ukrainalaista siviiliä on saanut surmansa.

Voidaan todeta, että Venäjän presidentille Vladimir Putinille tuli yllätyksenä ennenäkemättömän yhtenäinen länsi. EU ja Yhdysvallat ovat asettaneet Venäjälle ja venäläisille oligarkeille taloudellisia pakotteita, joilla Venäjää pyritään painostamaan lopettamaan sota Ukrainassa.

Venäjän tuki Serbialle onkin jatkunut lähes katkeamattomana.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on myös saanut eurooppalaiset valtiot miettimään uudelleen omaa puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaansa. Tästä hyvänä esimerkkinä Saksa liittokansleri Olaf Scholzin johtamana käänsi saksalaisen perinteisen puolueettomuuspolitiikan kohti vahvempaa puolustusta nostamalla puolustusmäärärahan 2 %:iin bruttokansantuotteesta. Muutosta nähdään myös Pohjoismaissa, joissa on arvioitu uudelleen puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa, esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa mahdollista NATOon liittymistä. Ylen mielipidekysely 28.2.2022 osoittaa ensimmäistä kertaa, että yli 50 % suomalaista puoltaa Nato-jäsenyyttä.

 

Venäjä Serbian tukena

Serbiaa ja Venäjää yhdistää pitkä historia. 1900-luvun alussa Itävalta-Unkari piti Serbia uhkana, jonka asema monietnisellä Balkanilla oli vahvistunut. Uhka reaalistui, kun serbialainen nuori Gavrilov Princip surmasi Itävallan kruununprinssin Frans Ferdinandin tämän vieraillessa Sarajevossa. Itävalta-Unkari vaati Serbiaa luovuttamaan Principin, mutta tuloksetta. Kuukausi Sarajevon laukausten jälkeen syttyi ensimmäinen sota, jossa Venäjä ryhtyi tukemaan Serbiaa. Venäjän tukemana syntyi vuonna 1918 Serbian, Kroatian ja Slovenian muodostama kuningaskunta, joka myöhemmin muuttui Jugoslavian kuningaskunnaksi vuonna 1929.

Tukea Venäjä on antanut Serbialle myös Jugoslavian hajotessa 1990-luvulla ja sen jälkeenkin, diplomaattisesti, poliittisesti ja taloudellisesti.

Kritisoidessaan länttä Putin muistuttaa usein Naton pommituksista Serbiassa Kosovon sodan yhteydessä. Venäjän tuki Serbialle onkin jatkunut lähes katkeamattomana; Venäjä on esimerkiksi toistamiseen todennut, että se tulee käyttämään veto-oikeuttaan estääkseen Kosovon pääsyn YK:hon ja muille kansainvälisille areenoille.

Nyt kun länsi toimii yhtenäisenä Ukrainan sodan edessä, Serbia on kääntänyt katseensa kohti Venäjää.

Serbiaa ja Venäjää yhdistävät myös niin sanottu slaavilainen veljeys -suhde ja ortodoksiset kulttuuriset yhteydet. Nämä puolestaan ovat jo aikaisemminkin herättäneet epäilyksiä EU-maiden joukossa, koska Venäjän uskotaan pyrkivän lisäämään vaikutusvaltaansa itäisen Euroopan valtioissa.

Nyt kun länsi toimii yhtenäisenä Ukrainan sodan edessä, Serbia on kääntänyt katseensa kohti Venäjää. Vuodesta 2014 vallassa ollut Serbian presidentti Aleksandar Vučić on onnistunut tähän asti tasapainottelemaan lännen ja idän välillä. Presidentti Vučić on pitänyt yllä lämpimiä välejä Venäjään, joka on Putinin johdolla tuonut venäläistä maakaasua Turkista Bulgarian kautta Serbiaan TurkStream-putkella. Serbiakin on siis hyötynyt venäläisestä energiasta, kuten myös merkittävä osa muusta Euroopasta.

 

Serbia Venäjän liittolaisena

Serbiassa on järjestetty mielenosoituksia, joissa on osoitettu tukea Putinille. Venäjä on myös pyytänyt serbialaisia sotilaita Ukrainaan sotimaan Venäjän puolesta. Ainoa Länsi-Balkanin valtio, joka tukee Venäjää, on Serbia. Ukrainan sodan ensimmäisinä päivinä presidentti Vučić kertoi avoimesti tukevansa Venäjää, mutta hän on selvästi puhunut maltillisemmin viime päivinä ja korostanut, että hän toivoo rauhaa mahdollisimman pian. Hän on myös ehdottanut, että Serbian pääkaupungissa Belgradissa voitaisiin järjestää rauhanneuvotteluja.

Presidentti Vučić perusteli päätöstä olla asettamatta Venäjän vastaisia talouspakotteita sillä, ettei Venäjäkään asettanut sanktioita 1990-luvulla Balkanin sotien aikana. Ukrainan sodan ensimmäisellä viikolla Serbian kansallinen lentoyhtiö Air Serbia tuplasi lentonsa Venäjälle ja antoi maalle mahdollisuuden käyttää sen ilmatilaa.

Ainoa Länsi-Balkanin valtio, joka tukee Venäjää, on Serbia.

Kansainvälisen yhteisön suuri painostus on kuitenkin saanut Serbian aikaisempien päivien Venäjän avoimeen puoltamiseen muutosta, sillä Serbia äänesti sen YK:n yleiskokouksen päätöslauselman puolesta, jossa tuomittiin Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Myös Saksan ulkoasiainministerin Annalena Baerbockin vierailu Länsi-Balkanilla maaliskuussa 2022 oli vahva osoitus siitä, että alueen maiden tulee puhaltaa yhteen hiileen muun Euroopan kanssa. Toisin sanoen, EU-maiden näkemys on, että Serbian pitäisi tukea EU:n määräämiä pakotteita Venäjää kohtaan. Baerbock teki selväksi, että “EU:n arvot jakavat maat eivät voi pysytellä sivussa”.

Toisaalta presidentti Vučić totesi vierailun päätteeksi, että “Serbialla on vakaa ja selkeä asema ja että se ei ole tehnyt mitään vahingoittaakseen Ukrainaa”. Vučićin lausuman voi tulkita niin, että Serbia pyrkii yhä tasapainottelemaan omien intressiensä ja EU:n vaatimuksien välillä.

Kansainvälinen painostus näkyy Serbian toiminnassa, sillä aiemmin tuplatut lennot Venäjälle on jo vähennetty vain yhteen päivässä.

Serbian EU-jäsenyyshakemuksen kohtalo

Serbia jätti EU-jäsenyyshakemuksensa vuonna 2009. Vuonna 2012 Serbialle myönnettiin ehdokasvaltion asema, jota edelsi se, että Serbia ja Kosovo pääsivät sopimukseen Kosovon alueellisesta edustuksesta. EU on toiminut vuodesta 2011 välittäjänä, joka on toistuvasti pyytänyt Serbian ja Kosovon johtajia istumaan neuvottelupöytään ja löytämään tavat normalisoida välinsä, mikä on Brysselin mukaan ainoa tapa saada nämä maat siirtymään eteenpäin tiellä kohti Eurooppaa. EU aloitti liittymisneuvottelut Serbian kanssa 21. tammikuuta 2014.

Eurooppalaiset päättäjät eivät ole olleet tyytyväisiä Serbian päätökseen olla puoltamatta Venäjän pakotteiden toimeenpanemista. He ovat todenneet, että Serbia ei voi pelata enää kaksilla korteilla, vaan sen on nyt päätettävä, mihin suuntaan se haluaa mennä, länteen vai itään. Esimerkiksi Ruotsin entinen pää- ja ulkoministeri Carl Bildt, EU:n ja Serbian parlamentaarisen vakautus- ja assosiaatiovaliokunnan valtuuskunnan jäsen Viola von Cramon ja Yhdysvaltojen entinen suurlähettiläs Kosovossa Philip Kosnett ovat kritisoineet avoimesti Serbian toimintaa.

Tilanne Balkanilla on kireä, koska Putin pystyy yhä vaikuttamaan alueeseen Serbian kautta, ja alueella on omia voimakkaita ja historiallisia valtapoliittisia jännitteitä.

Serbian johdon avoin myönteinen suhtautuminen Venäjän toimiin Ukrainassa on johtanut puolestaan siihen, että Kosovon valtionjohto pyrkii aktiivisesti saamaan viisi EU:n jäsenmaata tunnustamaan Kosovon valtion ja näin nopeuttamaan myös Kosovon pääsyä EU:hun ja NATOon. Toisin sanoen, tilanne myös Balkanilla on kireä, koska Putin pystyy yhä vaikuttamaan alueeseen Serbian kautta, ja alueella on omia voimakkaita ja historiallisia valtapoliittisia jännitteitä.

Kosovon pääministeri Albin Kurti on todennut Sky Newsin haastattelussa, ettei Länsi-Balkan ole immuuni Venäjän hyökkäykselle. Kosovon hallitus on myös perustanut turvallisuussäätiön, jonka tarkoituksena on kerätä varoja valtion puolustukseen.

Kosovon puolustusministeri Armend Mehaj on avoimesti todennut, että Kosovon tulee hakea NATOn jäsenyyttä. Kosovon presidentti Vjosa Osmani ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan tapasivat Istanbulissa maaliskuun alussa 2022, ja tässä tapaamisessa Turkki ja Kosovo syvensivät entisestään näiden kahden maan yhteistyötä. Tapaamisessa Erdogan totesi, että Turkki puoltaa Kosovon jäsenyyttä NATOon.

 

Serbian ratkaisun hetket

Serbian valtiolla on haastavat viikot edessä. Serbiassa järjestettiin 3.4.2022 presidentin- ja parlamenttivaalit, joissa, kun äänistä on lähes 90 % laskettu, presidentti Vučić sai äänistä 59,5 % ja hänen puolueensa Serbian progressiivinen puolue (SNS) 43,4 %.

Ongelmaksi kuitenkin muodostui Kosovossa asuvien serbien äänestäminen Serbian vaaleissa. Vučić oli todennut, että Kosovon serbeillä, joilla on kaksoiskansalaisuus, tulee olla oikeus äänestää Serbian vaaleissa.

Kosovon pääministeri Kurti puolestaan vaati, että Kosovon ja Serbian valtioiden välillä tulee olla sopimus, jotta erilliset vaalit voidaan järjestää Kosovossa. Serbia ei tähän suostunut, koska se olisi käytännössä tarkoittanut Serbian autonomisena maakuntanaan pitämän Kosovon valtiollista tunnustamista.

EU ja Kosovon politiikassa toimiva epävirallinen viiden maan päätöksentekoryhmä Quint, johon kuuluvat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Saksa, Ranska ja Italia, pyysivät, että Kurti tulisi vastaan ja mahdollistaisi kaksoiskansalaisille äänestämisen Serbian vaaleissa. Kurti ei puolestaan taipunut Serbian ja kansainvälisen yhteisön vaatimuksiin, ja täten Kosovon serbien piti käydä Serbiassa äänestämässä.

Oman toimikykynsä kannalta EU:n olisi tärkeää saada Serbia ymmärtämään, että jos se haluaa rakentaa tietä EU:hun, sen pitää seistä muiden eurooppalaisten maiden rinnalla, vaalia demokraattisia arvoja autoritaaristen käytäntöjen sijaan ja saada aikaan konkreettista edistymistä vuoropuhelussa Kosovon kanssa.

Vaalien jälkeen odotetaan, että Serbia terävöittää omaa asemaansa kansainvälisessä asetelmassa. Presidentti Vučić on viime vuosien aikana lähentynyt huomattavasti autoritaarisia valtioita, kuten Venäjää ja Kiinaa. Esimerkiksi pandemian aikana Kiina on lähettänyt itse valmistamiaan Sinopharm-koronarokotteita nopeasti ja edulliseen hintaan Serbiaan. Näiden kahden maan yhteistyön syventämisestä kertoo myös helmikuun 2022 tapaaminen Kiinan presidentin Xi Jinping ja Serbian presidentin Vučićin välillä, jossa ilmoitettiin aikeesta solmia kahdenvälinen vapaakauppasopimus.

Serbian suhteiden lämpeneminen Kiinan kanssa on herättänyt kysymyksiä siitä, mitä päämääriä Serbian valtiolla on suhteessa Kiinaan ja päinvastoin. Tämänhetkinen geopoliittinen tilanne vaatii kansainväliseltä yhteisöltä nopeita ja selkeitä linjauksia, jolloin blokkien hajaantuminen voi olla ongelmallista.

Oman toimikykynsä kannalta EU:n olisi tärkeää saada Serbia ymmärtämään, että jos se haluaa rakentaa tietä EU:hun, sen pitää seistä muiden eurooppalaisten maiden rinnalla, vaalia demokraattisia arvoja autoritaaristen käytäntöjen sijaan ja saada aikaan konkreettista edistymistä vuoropuhelussa Kosovon kanssa.

Kansainvälinen yhteisö on tietoinen, että Länsi-Balkanin tilanne on yhä herkkä ja että Venäjällä on yhä vahvoja yhteyksiä alueelle. 1990-luvun Jugoslavian hajoamissodat Balkanilla ovat hyvin muistissa.

Siksi ei ehkä olekaan yllättävää, että 24.3.2022 pidetyssä Naton ylimääräisessä huippukokouksessa Brysselissä keskusteltiin myös Moldovan ja Bosnia ja Hertzogovinan turvallisuustilanteesta.

Jää nähtäväksi, tukeeko Serbia jatkossakin Venäjää, vaarantaen näin oman EU-jäsenyytensä, vai tuleeko se liittymään muun Euroopan valtioiden riveihin ja näin edesauttamaan omaa EU-jäsenyyttään.

 

Valentina Nura on jatko-opiskelija Tampereen yliopistossa (Rauhan- ja konfliktintutkimus). Tekeillä olevassa väitöskirjassaan Nura tutkii, miten EU rakentaa ulko- ja turvallisuuspoliittista toimijuuttaan Kosovon ja Serbian välisissä neuvotteluissa ja kuinka tehokas toimija se on. Hän tarkastelee väitöskirjassaan myös kosovolaisen Vetëvendosje-puolueen toimintaa sekä Kosovon serbivähemmistön merkitystä neuvotteluissa.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*