Arvio: Kuva kolonialismista nyky-Suomessa
Elokuva auttaa ymmärtämään, miksi totuus ja sovinto saamelaisten ja valtion välillä vaatii katseen kääntämistä tähän päivään.
Elokuva auttaa ymmärtämään, miksi totuus ja sovinto saamelaisten ja valtion välillä vaatii katseen kääntämistä tähän päivään.
Syrjinnänvastaiset protestit ovat nostaneet rasismin historian huomion keskipisteeksi eri puolilla maailmaa. Patsaiden ja muiden kulttuuristen symboleiden sijaan mielenosoituksen perimmäisenä kohteena on laajalle levinnyt rakenteellinen rasismi, joka on keskeinen osa myös suomalaista yhteiskuntaa.
Kulttuuriperintöön sidottujen arvojen eurosentrisyyden purkaminen ja dekolonisoiminen voi haastaa sen, mitä kulttuuriperintö merkitsee meille, ja tehdä näkyväksi kulttuuriperinnön poliittisuutta.
100-vuotissyntymäpäivälahjaksi Suomi saa oman dekolonisaatio-ohjelmansa.
Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta ja tutkimusprofessori Rauna Kuokkanen Lapin yliopistosta pohtivat, onko Suomi kolonialistinen valtio.
Politiikasta taidetta esittää: Suohpanterrorin uusin teos ”Checklist” liittyy perjantaina 13.10. järjestettävään Suomen saamelaispolitiikka ihmisoikeusnäkökulmasta -tapahtumaan.
Suomessa monet eivät tiedä tai usko, että Suomellakin on oma kolonisointihistoriansa. Dekolonisaation ensimmäinen askel on aloittaa keskustelu kolonialismin olemassaolosta.
Kaksi viikkoa sitten tapahtunut tuhoisa maanjäristys on nostanut Nepalin globaalin avustuspolitiikan keskiöön.
Kapkaupungin yliopiston opiskelijaliike pääsi eroon Cecil John Rhodesin patsaasta. Mitä muuta kuitenkin tarvittaisiin, jotta liike pääsisi symbolisen tason yli kohti rotusorrosta vapaata yliopistoa ja yhteiskuntaa?
Tänä kesänä Yhdysvalloissa on keskusteltu urheiluun liittyvästä rasismista. Huhtikuussa Los Angeles Clippersin omistaja jäi kiinni rasistisesta kielenkäytöstään afroamerikkalaisia kohtaan. Samaan aikaan on pohdittu sitä, loukkaako Washington Redskins -jalkapallojoukkueen nimi Amerikan alkuperäisväestöä. Julkisen …