Kuvastaako toisen asteen opintoja nykyisin enemmän arvosanojen tavoittelu kuin oppimiseen pyrkiminen? Toisen asteen opintojen aikaista hyvinvointia ja motivaatiota sekä opiskeluhuollon roolia tutkitaan ajankohtaisessa akatemiatutkijahankkeessa.
Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on korkeakoulu- ja tiedepolitiikan tärkeä tavoite ja keino oikeuttaa tutkimuksen julkinen rahoitus. Vaikuttavuus on kuitenkin monimutkainen ilmiö, johon vaikuttavat sekä tutkijoiden että tutkimuksen hyödyntäjien toiminta.
Numerot ovat laskennan perusta ja etenkin talousjärjestelmässä luontainen kommunikaation tapa. Numeroita käytetään talouden lisäksi yhä enemmän kertomaan myös muista yhteiskunnan osa-alueista, kuten koulutuspolitiikasta.
Kuten Suomessa, myös Saksassa eletään sivistysyliopiston ja tuloksellisuutta korostavan yliopistomallin ristivedossa. Akateemisessa väessä yliopistopolitiikan uusi suuntaus on herättänyt närää alusta asti.
Kun keskustellaan yliopistojen kehittämisestä, työn merkityksellisyys ei tyypillisesti nouse agendalle. Mahdollisuuksilla työn merkityksellisyyden rakentamiseen voi kuitenkin olla ratkaiseva vaikutus siihen, miten yliopisto pystyy vastamaan sille asetettuihin yhteiskunnallisiin odotuksiin nyt ja tulevaisuudessa.
Tampereen yliopiston hallitus hyväksyi syksyllä 2020 kampuskehitysstrategian, jonka tavoitteena oli vähentää yliopiston tiloja neljänneksellä. Asia nousi julkisuuteen vasta keväällä 2021, ja opiskelijat ryhtyivät vastustamaan suunnitelmaa.
Toisen asteen koulutuksen oppilaista puhuttaessa media puhuu useimmiten lukiolaisista, kun taas ammattiin opiskeleviin ja TUVA-koulutuksen opiskelijoihin valokeila kohdistuu harvoin. Tämä kertoo yhteiskunnan pitkään jatkuneesta vallankäytöstä, jossa lukiolaisia nostetaan esille ja ammattikoululaiset jätetään ulkopuolelle.
Yhteiskunnallista kasvatusta pohdittiin jo politiikan teorian syntyessä. Huoli demokratian kriisistä on ladannut odotuksia erityisesti koulujen demokratiakasvatukselle.
Organisaatiofuusiot yleistyvät, mutta noin 70 prosenttia niistä epäonnistuu. Tutkimuksemme mukaan monen työntekijän käsitys fuusiosta voi muodostua jo muutoksen ensi metreillä.
Poliittisella kasvatuksella tarkoitetaan kahta asiaa: yhteiskuntaopin opetusta ja poliittisen näkökulman ottamista mukaan muiden oppiaineiden teemojen käsittelyyn. Teoreettisiin ristiriitoihin perehtyminen auttaa opettajia kehittämään omaa ajatteluaan harkitusti.
