Politiikasta selkokielellä -sarja: Mitä on propaganda?
Tässä tekstissä kerromme, mitä propaganda tarkoittaa, ja missä sitä levitetään. Lisäksi kerromme, miksi propagandaa levitetään.
Tässä tekstissä kerromme, mitä propaganda tarkoittaa, ja missä sitä levitetään. Lisäksi kerromme, miksi propagandaa levitetään.
Toistakymmentä tuhatta suomalaista lähti Neuvostoliittoon 1930-luvulla neuvostopropagandan houkuttelemina. Pakkotyöhön tuomittuja siirtolaisia motivoimaan lähetettiin suomalaisia puoluetyöntekijöitä, joiden haasteena oli ylittää propagandan ja todellisuuden välinen kuilu.
Fasismi mainitaan usein esimerkiksi Venäjän sotapropagandassa. Jason Stanley kuvaa kirjassaan, miten fasismi on hivuttautunut demokraattisiin järjestelmiin 2000-luvulla.
Propaganda on harkittua, suunniteltua ja järjestelmällistä suostuttelevaa viestintää, jonka tarkoitus on ohjata kohdeyleisön käsityksiä, asenteita ja käyttäytymistä haluttuun suuntaan.
Sergei Loznitsan dokumentti Process kertoo vuonna 1930 Neuvostoliitossa järjestetystä oikeudenkäynnistä. Elokuvan aineisto on autenttista, mutta oikeudenkäynti oli alusta loppuun tekaistu.
Orbánin johtamassa Unkarissa valtaa keskitetään, ja sama on median kohtalo. Poliittinen keskustelu on korvattu yksipuolisella propagandalla eikä loppua näy.
Propaganda ei ole jäänyt historiaan, vaan elää vahvemmin kuin aikoihin. Siitä on tärkeää puhua digiaikanammekin, koska ”propagandan” vältteleminen ja kierteleminenkin on propagandaa.
On tärkeää tarkastella propagandan ja disinformaation käsitteiden määrittelyä ja niihin sisäänrakennettuja oletuksia tarkasteltavasta ilmiöstä.
Ylen Venäjä-ilta kertoo vaikeudesta ymmärtää venäläisyys osaksi monikulttuurista suomalaista yhteiskuntaa. Infotainment-kaavaan puettu studiokeskustelu päätyi käyttämään venäläisyyden käsittelyssä samankaltaista logiikkaa kuin Venäjän valtion propaganda, kirjoittaa Olga Davydova-Minguet. Suomen naapurimaa Venäjä on …
Ylen Venäjä-ilta muistutti nykyvenäläistä propagandaa Lue lisää »