Tässä tekstissä kerromme, mitä propaganda tarkoittaa, ja missä sitä levitetään. Lisäksi kerromme, miksi propagandaa levitetään.
Mitä propaganda tarkoittaa?
Propaganda tarkoittaa viestejä, joilla viestin lähettäjä haluaa vaikuttaa viestin saajiin. Viestin on tarkoitus muuttaa viestin saajien mielipiteitä tai käyttäytymistä sellaiseksi kuin lähettäjä haluaa. Lähettäjä voi esimerkiksi haluta, että viestin saajat alkavat vastustaa samaa asiaa kuin hän. Tai hän voi haluta, että viestin saajat ostavat tietyn tuotteen.
Millainen viesti voi olla propagandaa?
Propagandaa on monenlaista. Sitä voi olla joku uutinen tai jonkun tärkeän ihmisen puhe kuten poliitikon tai presidentin puhe. Propagandaa voi olla myös jokin juliste, elokuva tai taideteos. Myös sosiaalisen median meemit eli hauskat tekstit, kuvat ja videot voivat olla propagandaa. Propagandan lähettäjä voi olla kuka tahansa. Se voi olla kansalainen, poliitikko, valtiojohtaja tai yritys.
Propaganda on usein yksisuuntaista viestintää. Se tarkoittaa, että viesti kulkee vain lähettäjältä vastaanottajille. Vastaanottajat eivät voi vastata lähettäjälle. Propagandan lähettäjä lähettää viestejä yleensä järjestelmällisesti esimerkiksi joka viikko.
Propagandan lähettäjä suunnittelee tarkasti, mitä hän sanoo viestissään. Hän haluaa, että viesti vaikuttaa mahdollisimman hyvin viestin vastaanottajiin.
Missä viestin lähettäjä lähettää propagandaa?
Propagandan lähettäjän tavoite on, että suuret ihmisjoukot saavat hänen viestinsä. Siksi hän levittää propagandaa usein joukkoviestimissä eli televisiossa, radiossa tai internetissä. Hän voi levittää propagandaa myös sosiaalisessa mediassa.
Nykyään propagandaa on helpompi levittää kuin ennen. Koska ihmiset käyttävät yhä enemmän internettiä, propaganda leviää helposti ja nopeasti. Propagandaa levitetään esimerkiksi verkkosivuilla, blogeissa tai keskusteluryhmissä.
Mistä propagandan voi tunnistaa?
Propagandaa voi olla joskus vaikea tunnistaa. Ihmiset luulevat usein, että vain sellaisen lähettäjän viesti on propagandaa, jonka kanssa he ovat eri mieltä. Jos ihmiset ovat samaa mieltä propagandan lähettäjän kanssa, silloin he eivät pidä hänen viestiään propagandana, vaikka viesti olisi propagandaa.
Propaganda ei ole aina valehtelua. Se voi olla myös suostuttelua eli houkuttelua. Tällöin propagandan lähettäjä kertoo omista asioistaan vain hyviä puolia, mutta ei huonoja puolia. Esimerkiksi yritys kertoo vain tuotteensa hyvistä puolista, jolloin se houkuttelee asiakkaat ostamaan tuotteen. Tai ennen vaaleja puolue kertoo vain niistä hyvistä asioista, joita se on saanut aikaan ennen vaaleja. Näin puolue houkuttelee äänestäjiä äänestämään puolueen ehdokkaita.
Onko propaganda huono asia maiden demokratialle?
Demokraattisissa maissa ihmisillä on sananvapaus eli he saavat sanoa mielipiteensä vapaasti. Propaganda voi olla huono asia maiden demokratialle, koska propagandan yksi tarkoitus on estää ihmisten sananvapaus sekä oma järkevä ajattelu.
Kaikki propaganda ei kuitenkaan ole huonoa. Ihmiset levittävät propagandaa myös silloin, kun he haluavat hyviä muutoksia kuten lisätä luonnonsuojelua. Jonkin ryhmän jäsenet lähettävät videoita luonnosta ja kertoa luonnonsuojelusta. Tällöin viestin vastaanottajat voivat ajatella, että luontoa täytyy suojella. Propagandan avulla voidaan tehdä myös hyviä asioita.
VTT Markus Ojala on poliittisen viestinnän tutkija Helsingin yliopistossa.
Selkomukautuksen teki Sanna-Leena Knuuttila.
Artikkelikuva: Alexander / Pixabay
Tämä teksti on saanut Selkokeskuksen myöntämän selkotunnuksen. Teksti on selkomukautettu Markus Ojalan artikkelista, joka on ilmestynyt syyskuussa 2022.
Paluuviite: Kysy Politiikasta: Mitä on propaganda? – Politiikasta
Kiitos taas hyvästä artikkelista.
Selkokielinen ja tavallisen ihmisen luettavissa olevaa tekstiä.
Samoin, kuten kokonaisuudessaan verkkojulkaisun aihealueet.
Tulee tunne, että voi lukea ilman ennakkovarausta. Tulee myös tunne, että kaikki kirjoitettu on totta. Päinvastoin, kun mitä sanomalehdet kirjoittaa. Puhumattakaan siitä hötöstä, mitä ihmisille syötetään tubeissa ja tiktokeissa.
Varssu