Petteri Orpon hallitus haluaa vähentää julkisen velkaantumisen aiheuttamia riskejä euroalueen vakaudelle vahvistamalla markkinakuria. Samalla hallitus sivuuttaa julkisen velan merkityksen rahoitusmarkkinoiden sujuvalle toiminnalle.
Propaganda on harkittua, suunniteltua ja järjestelmällistä suostuttelevaa viestintää, jonka tarkoitus on ohjata kohdeyleisön käsityksiä, asenteita ja käyttäytymistä haluttuun suuntaan.
Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan on syrjäyttänyt pandemian päivittäisiä uutisia hallitsevana kriisinä. Kansainvälisten konfliktien leimahtaessa uutismedian on vaikea pitäytyä riippumattomana oman maan hallinnosta.
Suomessa on totuttu, että kansalaiset luottavat uutisiin kuin viranomaisen sanaan. Todellisuus on kuitenkin moniselitteinen, ja yleisöjen mediasuhteeseen kytkeytyy yhtä aikaa luottamusta ja skeptisyyttä.
Markkinakurin voimistamiseen euroalueen talousohjauksessa liittyy sekä periaatteellisia että käytännön ongelmia, jotka tekevät siitä ristiriitaisen politiikkatavoitteen.
Aikaamme määrittävä politisoituminen edellyttää myös aiempaa poliittisempaa journalismia. Puolueettomuuden nimiin vannovalle toimittajakunnalle muutos on kivulias. Ideologisesti sitoutunut journalismi voi kuitenkin palvella demokratiaa.
Keskustelu median roolista kansainvälisessä politiikassa on vilkastunut viime vuosina.
