Pääkaupunkiseudulla paljastui hiljattain palkkakartelli, jossa Helsinki, Espoo ja Vantaa olivat sopineet, etteivät kilpaile lastentarhanopettajien palkoilla. Samaan aikaan kun kunnat pitävät palkkoja tietoisesti alhaalla, kunnissa on pula lastentarhanopettajista ja satoja työpaikkoja täyttämättä.
Asevelvollisuudella on Suomessa edelleen menneisyydestä kumpuava tarkoitus kansakunnan rakentajana. 1800-luvun nationalismi on havaittavissa Suomen asevelvollisuudessa, mutta asevelvollisuuden sovittaminen nykyisen ajan kontekstiin muuttuu entistä vaikeammaksi.
Performatiivisuus sisältää ajatuksen olemassa olevia rakenteita kyseenalaistavasta tai muutokseen tähtäävästä toiminnasta, ja näin se on luonteeltaan syvästi poliittinen.
Miehiltä vaaditaan ja odotetaan eri aikoina ja eri paikoissa erilaisia asioita. Minne suuntaan ihanteellinen maskuliinisuuden malli on kulkemassa?
Afrikan ensimmäinen vapailla vaaleilla valittu naisjohtaja ei onnistunut lunastamaan häneen kohdistuneita suuria odotuksia.
Arkkipiispanvaalin ehdokasasettelu avaa useita vaikutuksiltaan kauaskantoisia valintoja: nouseeko kirkon johtohahmoksi perinteitä korostava säilyttäjä vai keskusteleva uudistaja, osallistava johtaja vai hierarkioita säilyttävä linjajohtaja?
Vaalit ovat paljon muutakin kuin vaalilippuun kirjoitetun ehdokkaan nimi. Siksi vahvan ennakkosuosikin asetelmasta huolimatta kevään 2018 presidentinvaali tarjoaa kiinnostavaa tarttumapintaa politiikan tutkijalle.
Naisten kokemaa seksuaalista häirintää ja väkivaltaa esiin tuovat kampanjat ovat osoittaneet ilmiön yleisyyden. Ne tekevät yksityisestä yleistä ja paljastavat arkipäiväisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan taustalla olevan yhteiskunnallisen rakenteen, joka mahdollistaa sen jatkumisen.
Suomen naiskansanedustajien määrä on maailman korkeimpia, mutta miehet sekä harkitsevat että tavoittelevat vaaliehdokkuutta useammin kuin naiset. Politiikan naisehdokkaiden miehiä pienempään määrään on monia syitä, eikä sen lisäämiseen siksi ole yhtä yksittäistä keinoa.
Tasa-arvopolitiikka on muuttanut suuntaansa sekä meillä että Euroopassa laajemminkin. Molemmissa on eletty talouskriisin aikaa, jolloin vahvaa tasa-arvopolitiikkaa ja lainsäädännön toimeenpanoa olisi tarvittu erityisen paljon.
