Tianxia ja Kiinan maailmanpolitiikka

Lukuaika: 5 min. 

Näkökulman Kiinan maailmanpolitiikkaan tarjoaa klassinen kiinalainen tianxia-teoria, teoria Kiinan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Kiinan nousu maailmanpolitiikassa suurvaltojen joukkoon on nostanut monien asiantuntijoiden mieliin kysymyksen, millainen suurvalta Kiina on ja millaista on sen maailmanpolitiikka. Huolta on herättänyt se, että talouskasvusta huolimatta Kiina ei ole normalisoitunut tai muuntunut länsimaiseksi suurvallaksi.

Merkittävät Kiina-tutkijat kuten Jeanne-Marie Gescher ja Martin Jacques ovat kehottaneet katsomaan Kiinan tulevaa roolia maailmanpolitiikassa menneisyyden kautta. Toisen näkökulman Kiinan maailmanpolitiikkaan tarjoaa klassinen kiinalainen tianxia-teoria, teoria politiikasta tai Kiinan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Tässä esseessä Kiinan maailmanpolitiikkaa arvioidaan Xi Jinpingin 18. lokakuuta 2017 Kiinan kommunistisen puolueen kokoukselle esittämän raportin pohjalta. Raportin luennassa hahmotetaan, miten Kiinan historia näyttäytyy maan asemoinnissa maailmaan ja sen maailmanpolitiikan suuntaviivoissa. Samalla etsitään, miten tianxia-teoria ilmenee Xin raportissa.

Tianxia-teoria

Tianxian (‘kaikki taivaan alla’) käsite palautuu klassiseen konfutselaiseen maailmankuvaan ja Kiinan tuhatvuotiseen historialliseen kokemukseen. Konfutsen mukaan politiikan keskeinen päämäärä oli maailman yhdistäminen. Ajatuksen takana oli käsitys, että universumi muodostaa yhteisen kokonaisuuden, jonka ideaalitila oli järjestys, harmonia ja rauha.

Kiina sijoittui tianxia-järjestelmässä keskelle. Maailma rakentui kiinalaisen sivilisaation ympärille. Kiina-keskeisyys perustui ajatukseen Kiinan moraalisesta ja kulttuurisesta ylivertaisuudesta. Tosin myös Kiinan vauraus toimi osittain järjestelmän perustana.

Kiinan ylivertaisuus johti siihen, että muut vapaaehtoisesti hakeutuivat vuorovaikutukseen Kiinan kanssa voidakseen hyötyä Kiinan vauraudesta. Vastavuoroisesti Kiina sitoutui suojelemaan järjestelmään kuuluvia valtioita.

Konfutsen mukaan politiikan keskeinen päämäärä oli maailman yhdistäminen.

Muiden hakeutuminen järjestelmään vähensi mahdollisesti Kiinaan kohdistuvia uhkia. Näin taloudellisten suhteiden ympärille rakentui myös turvallisuusyhteisö.

Kiinalaisten silmissä järjestelmän oikeutus perustui kansalaisten tarpeiden tyydyttämiseen. Niinpä Kiinan tuli hallita keskustaa hyveellisesti ja tehdä siitä muille houkutteleva. Niin kauan kun Kiina kykeni vetämään muita puoleensa, järjestelmässä vallitsi rauha eikä johtajuutta kyseenalaistettu.

Kiina-keskeisen järjestelmän legitimiteetti perustui siihen, että se kykeni turvaamaan ihmisten tarpeet myös muissa järjestelmään kiinnittyneissä maissa. Kiina kuitenkin määritteli järjestelmän pelisäännöt ja erityisesti sen, miten muiden tuli toimia Kiinan kanssa.

Tianxia-järjestelmän yksi tarkoitus oli turvata rauha Kiinan rajaseuduilla. Laajemmin ymmärrettynä tianxia-teoria kertoi, miten Kiina rakensi suhteensa muuhun maailmaan. Niinpä tianxia saattaisi olla teoria Kiinan hegemonisesta järjestelmästä.

Tianxian erilaisten tulkintojen perustalle Kiinassa on viimeistään 2000-luvun aikana pyritty rakentamaan kiinalaista teoriaa maailmanpolitiikasta.

On aiheellista painottaa vielä sitä, että tianxia ei ole ainoastaan kuriositeetti. Sen erilaisten tulkintojen perustalle Kiinassa on viimeistään 2000-luvun aikana pyritty rakentamaan kiinalaista teoriaa maailmanpolitiikasta – tai ehkä vielä täsmällisemmin Kiinan maailmanpolitiikasta. Tämän takia on vielä kiinnostavampaa etsiä tianxian jälkiä Xin raportista Kiinan kommunistiselle puolueelle.

Kiinalainen Kiina

Tianxia-teorian jälki näkyy Xin raportissa Kiinan erityislaadun korostamisena. Kyse ei ole vain marxilaisuudesta ja sosialismista vaan kummastakin kiinalaisin piirtein. Kiinan yhteiskunnallista järjestelmää tulee arvioida sen sosiaalisessa, poliittisessa, historiallisessa ja kulttuurisessa kontekstissa. Kiina ei voi mekaanisesti kopioida muiden kokemuksia.

Raportissa Xi muistuttaa, että kiinalaisella sivilisaatiolla on yli 5 000 vuoden historia. Tuona aikana sen oma sivilisaatio nosti maan maailman suurten kansakuntien joukkoon. Oopiumsota katkaisi kehityksen ja syöksi maan tilapäisesti pimeyteen. Kiina kuitenkin käänsi itse kehityksensä suunnan kohti vaurautta ja vahvuutta.

Xin mukaan ainoa vaihtoehto eteenpäin on kiinalaisilla piirteillä höystetty sosialismi, joka kulkee kohti sosialistista modernisaatiota ja kansalaisten hyvinvointia. Raportissa kiinalaiset piirteet viittaavat selkeästi 5 000 vuotta vanhaan perinteiseen kiinalaiseen kulttuuriin, mistä myös tulevaisuuden rakentaminen ammentaa.

Perinteen pohjalta on kehitettävä visioita, arvoja ja moraalia. Jopa uskonnoilla tulee Kiinassa olla kiinalainen orientaatio niin, että ne sopeutuvat sosialistiseen yhteiskuntaan. Menneisyydelle perustuvan tulevaisuuden rakentamisen tavoitteena on kiinalaisen unelman toteuttaminen.

Kohti kiinalaista unelmaa

Tuon unelman keskiössä on kiinalaisten hyvinvointi. Tianxia-teorian mukaisesti etusijalla ovat kansalaisten intressit, kansalaisten kasvavat tarpeet parempaan elämään. Kiinalaisten onnellisen elämän rakentaminen takaa yhteiskunnallisen harmonian ja vakauden, joiden edellytyksenä puolestaan on rauha.

Kiinalaisten onnellisen elämän edellytyksenä on kehittää Kiinasta moderni sosialistinen valtio, joka tianxia-teoriaa myötäillen on vauras, vahva, demokraattinen, kulttuurisesti edistyksellinen, harmoninen ja kaunis viimeistään vuosisadan puoliväliin mennessä.

Raportin mukaan kiinalainen unelma on toteutettavissa vain rauhanomaisessa kansainvälisessä ympäristössä, joka perustuu vakaaseen kansainväliseen järjestelmään.

Raportin mukaan kiinalainen unelma on toteutettavissa vain rauhanomaisessa kansainvälisessä ympäristössä, joka perustuu vakaaseen kansainväliseen järjestelmään. Niinpä kiinalainen unelma kytkeytyy läheisesti myös muiden mahdolliseen unelmaan. Kiina viestittää selkeästi, ettei se tule käyttäytymään aggressiivisesti eikä ole uhka maailman rauhalle.

Paluu keskustan valtakunnaksi

Kiinalaiseen unelmaan kuuluu kuitenkin Kiinan nostaminen niin taloudellisen voiman kuin teknologisen vahvuuden, maan puolustuskyvyn ja kokonaisvaltaisen kansallisen voiman osalta johtavaan asemaan maailmassa. Kiina tuottaa jo nyt 30 prosenttia maailman talouskasvusta. Se ei kuitenkaan ole riittävä Kiinan asemalle, vaan maa on nostettava johtavaan asemaan maailman keskeisten talouksien joukossa.

Talouden lisäksi Kiinasta on Xin mukaan rakennettava vahva moderni sotilaallinen voima. Kiinalla on oltava vahva moderni armeija, jolla on toimiva strategia uusiin vallitseviin kansainvälisiin olosuhteisiin. Sen on omattava valmius käydä tarvittaessa myös sotaa.

Raportin mukaan Kiinan tavoitteena on asemoitua keskelle maailmanpolitiikan näyttämöä ja antaa merkittävä panos koko ihmiskunnan kehitykselle. Jo vuonna 2035 Kiinan tulisi olla kansainvälisen vaikutusvallan osalta globaali johtaja. Samoin sen tulisi toteuttaa johtavan valtion diplomatiaa kiinalaisin tunnusmerkein.

Johtavana valtiona Kiinan tavoitteena on rakentaa uudenlaiset kansainväliset suhteet. Uuden kansainvälisen yhteisön tulee toteuttaa koko ihmiskunnan tulevaisuus. Tällaiset tavoitteet tulevat hyvin lähelle tianxia-teorian käsitystä Kiinasta valtiona, jonka ympärille kansainvälinen järjestys rakentuu.

Xin mukaan Kiina ei kuitenkaan tavoittele hegemoniaa eikä pyri laajenemaan.

Xin mukaan Kiina ei kuitenkaan tavoittele hegemoniaa eikä pyri laajenemaan. Se on edelleen maailman suurin kehitysmaa, joka kuitenkin osoittaa uuden tien muille kehitysmaille kohti modernisaatiota. Kiina ei myöskään tule sulkeutumaan muulta maailmalta vaan on entistä avoimempi.

Mielenkiintoisena piirteenä Kiinan johtavan aseman tavoittelussa on istua kuskin paikalle kansainvälisessä yhteistyössä ilmastomuutoksen torjumiseksi. Raportin mukaan tulevien sukupolvien hyväksi on luotava ekologinen sivilisaatio. Se on välttämätöntä myös Kiinan oman kestävän taloudellisen kehityksen saavuttamiseksi.

Ekologinen sivilisaatio edellyttää sellaisen modernisaation kehittämistä, missä inhimillinen kehitys on sopusoinnussa luonnon kanssa. Ihmisen on kunnioitettava luontoa. Luonnolle tuotettu vahinko vainoaa ihmistä eikä luonto anna armoa.

Raportin mukaan Kiinan yhteiskunnan rauhallisuuden ja turvallisuuden kulmakivi on kansallinen turvallisuus. Siksi Kiinan on tehtävä entistä enemmän suvereenisuuden, turvallisuuden ja kehityksen vahvistamiseksi. Kansalliset intressit on asetettava etusijalle, eikä niistä tule koskaan antaa periksi.

Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden takaamisessa yksi keskeinen tehtävä on läntisten raja-alueiden nopeutettu kehittäminen. Näin voidaan tianxia-teorian mukaisesti vahvistaa raja-alueiden vakautta ja turvallisuutta, mikä puolestaan luo edellytykset koko Kiinan yhteiskunnalliselle kehitykselle.

Kiinalainen ekspansio

Raportti tuo selkeästi esiin, että Kiinan ulkopolitiikassa vyöhyke ja tie -aloite on keskeisessä asemassa. Sen käytännön sovellutuksilla Kiina avautuu maitse ja meritse niin länteen kuin itään. Aloitteella Kiina edistää aktiivista kansainvälistä yhteistyötä.

Vaikka vyöhyke ja tie -aloite ulottuu niin Eurooppaan kuin Afrikkaan asti, sen merkittävin vaikutusalue kohdistuu Kiinan naapuristoon. Tavoitteena on laajentaa suhteita naapureiden kanssa ystävyyden, vastavuoroisen hyödyn ja kumppanuuden toteuttamiseksi naapurisuhteissa. Tianxia-teorian kontekstissa kyse on rauhan tuottamisesta Kiinan raja-alueilla jakamalla Kiinan talouskasvun hyötyjä naapureille.

Edellä esitetty tuo kiistatta esiin Kiinan halun olla keskeinen toimija tulevassa kansainvälisessä järjestelmässä. Tähän Kiina pyrkii maailmassa, jossa on menossa merkittävä muutos ja siihen sopeutuminen. Ilmeisesti juuri tuo muutos tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden palauttaa historiallinen ja kenties jopa myyttinen suuruus.

Muutoksessa keskeisiä tavoitteita ovat rauha ja kehitys samalla, kun muutos tuottaa lisääntyvää epävarmuutta ja epävakautta. Siksi Xin mukaan nyt on rakennettava kansainvälistä yhteisöä, joka toteuttaa ihmiskunnan jakamatonta tulevaisuutta.

Kiinan tavoitteena on maailma, joka nauttii kestävästä rauhasta universaalista turvallisuudesta ja yhteisestä vauraudesta. Tuossa maailmassa olennaista on sivilisaatioiden moninaisuuden ja toisten kunnioittaminen. Eri maiden ihmisillä tulee olla oikeus valita itse oma kehitystiensä.

Lopuksi

Xin raportti heijastelee paljon enemmän tianxia-teoriaa kuin marxismia eikä kyse ole vain marxismista kiinalisin piirtein. Siinä Kiinan ja jopa koko maailman tulevaisuutta rakennetaan kiinalaisen perinteen mukaan menneisyyteen katsoen.

Kiinan ja jopa koko maailman tulevaisuutta rakennetaan kiinalaisen perinteen mukaan menneisyyteen katsoen.

Raportissa piilee ajatus yhtenäisestä maailmasta, jonka keskiössä on vetovoimainen Kiina. Vuosisadan puoliväliin mennessä Kiinan tulee olla rakentumassa olevan maailmanjärjestyksen johtavassa asemassa. Kiina ei kuitenkaan ole yhtenäistämässä maailmaa, vaan se asettuu yhtenäistävää länsikeskeistä globalisaatiota vastaan.

Jyrki Käkönen on Tampereen ja Tallinnan yliopistojen emeritusprofessori, joka työskentelee parhaillaan Koneen Säätiön rahoittamassa Tampereen yliopiston Regional Challenges to Multilateralism -tutkimusprojektissa.

Lisää aiheesta

Leave a comment

Your email address will not be published.


*