Viestinnälliset oikeudet tutkimuksen polttopisteessä

Joshua Sortino / Unsplash
Lukuaika: 5 min.

Digitalisoituminen, algoritmit ja verkottuminen ovat mullistaneet median käytäntöjä niin paljon, että viestintäpolitiikalla on ollut hankaluuksia pysyä perässä. Lainsäädäntökin on kansallista, vaikka digitaaliset alustat ovat kansainvälisiä. Mitä viestintäympäristön muutos tarkoittaa vaikkapa kansalaisten oikeuksille päästä tiedon äärelle ja mahdollisuuksiin osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun?

Marraskuussa 2019 keskusteltiin julkisuudessa kansanedustaja Päivi Räsäsen (KD) saamista syytteistä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syytteet liittyivät hänen vuonna 2004 Luther-säätiön sivuilla julkaistuun kirjoitukseensa sekä kesällä 2019 tekemiinsä twiittauksiin.

Ensin mainitussa Räsänen tuomitsi homoseksuaalisuuden Raamattuun vedoten, jälkimmäisissä hän arvosteli kristillisen kirkon osallistumista Helsinki Pride -tapahtumaan.

Tätä aiemmin useat perussuomalaiset kansanedustajat, muun muassa Sebastian Tynkkynen, olivat olleet oikeudessa saman lainkohdan perusteella mutta lähinnä maahanmuuttajiin liittyvän kansankiihottamisen takia.

Kesällä 2020 liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi lakiluonnoksen, jolla olisi rajoitettu Yleisradion mahdollisuuksia julkaista tekstimuotoisia juttuja verkossa. Taustalla oli huoli kaupallisen uutismedian toimintaedellytyksistä uudessa mediaympäristössä sekä Medialiiton asiassa tekemä kantelu.

Uusi mediaympäristö tuo haasteita julkiselle keskustelulle ja kansalaisten viestinnällisille oikeuksille.

Kaikki yllä esitetyt tapaukset liittyvät uuden mediaympäristön tuomiin haasteisiin julkiselle keskustelulle ja kansalaisten viestinnällisille oikeuksille. Kaupallisen uutismedian ja Yleisradion toimintaedellytykset liittyvät kansalaisten tasaveroiseen oikeuteen saada monipuolisesti tietoa ajankohtaisista asioista. Räsäsen ja Tynkkysen tapaukset puolestaan ovat paljon näkyvyyttä saaneita esimerkkejä siitä, kuinka digitaalinen ja verkottunut julkaiseminen on tällä vuosituhannella asettanut uuteen valoon yhden länsimaisen demokratian perusoikeuden: sananvapauden.

Paljon julkisuutta on saanut myös sosiaalisen median alustojen ja muiden verkkotoimijoiden tapa kerätä tietoa käyttäjistään ja tämän tiedon käyttäminen kohdennettuun informaation välittämiseen ja markkinointiin, kuten esimerkiksi Yhdysvaltain presidentinvaalien yhteydessä kohua herättäneessä Cambridge Analytica -tapauksessa.

 

Median uudet käytännöt

Digitalisoituminen, verkottuminen sekä algoritmit ja tekoäly ovat mullistaneet median käytäntöjä siinä määrin, että viestintäpolitiikka on kohdannut suuria haasteita, jotka liittyvät muun muassa yksityisyydensuojaan, sananvapauteen, informaatiovaikuttamiseen ja mediamarkkinoihin.

Tilannetta ei ole helpottanut se, että median sääntely ja viestintäpolitiikka on perinteisesti toteutettu kansallisvaltioissa, kun taas monet sosiaalisen median verkkoalustat ovat ylikansallisten bisnesjättien hallussa ja paljolti kansallisen sääntelyn ulottumattomissa.

Suomen Akatemian Media ja yhteiskunta -tutkimusohjelman rahoittama hanke Viestinnälliset oikeudet digitaalisessa murroksessa (Communication Rights in the Age of Digital Disruption, CORDI, 2019-2022) pureutuu ongelmiin, joita muuttunut viestintäympäristö saa aikaan viestintäpolitiikan ja median sääntelyn näkökulmista.

Median sääntely ja viestintäpolitiikka on perinteisesti toteutettu kansallisvaltioissa, kun taas monet sosiaalisen median verkkoalustat ovat ylikansallisten bisnesjättien hallussa ja paljolti kansallisen sääntelyn ulottumattomissa.

Esimerkiksi ilmaisuun, sananvapauteen ja digitaalisuuteen liittyvät oikeudet ovat tulleet uudella tavalla ajankohtaisiksi ja herättäneet paljon keskustelua, jota ei kuitenkaan ole yleensä sidottu aiempaan viestintäpolitiikan tutkimusperinteeseen. Usein politiikka, yhteiskuntatieteet ja lainsäädäntö eivät kohtaa keskusteluissa, vaan niitä käytetään poliittisesti eri tarkoituksiin omia argumentteja tukemaan.

Hankkeemme sitoo eri lähestymistavat viestintäpolitiikan tutkimusperinteeseen ja pyrkii tuottamaan analyyttista selvyyttä eri toimijoiden hämmentämään keskusteluun.

 

Kansalaisen näkökulma edellä

Nykyinen viestinnällisiin oikeuksiin liittyvä keskustelu ankkuroituu tyypillisesti uusia ansaintatapoja etsivän mediabisneksen ja kuluttajien oikeuksien ristiriitaan. Länsimaisen viestintäpolitiikan historiallinen arvotausta on kuitenkin pitkälle kansalaisten poliittisesti määritellyissä oikeuksissa.

CORDI haluaa selvittää, mitä viestintäympäristön muutos tarkoittaa kansalaisten oikeuksille päästä tiedon äärelle (access), saada tietoa käyttöönsä (availability), mahdollisuuksiin osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun (dialogical rights) ja päättää omasta yksityisyydestään (right to privacy). Näitä kysymyksiä lähestytään hankkeessa neljän teema-alueen kautta.

Ensimmäinen teema-alue koskee viestinnällisten oikeuksien teoriaa ja analyysia. Viestintäympäristön muuttuessa on syytä tutkia ja mahdollisesti päivittää käsityksiä perustuslakien, medialakien ja erilaisten ihmis- ja kansalaisoikeuksien suhteista.

Mitä viestintäympäristön muutos tarkoittaa kansalaisten oikeuksille?

Tämä teema-alue herättää teoreettiskäsitteellisiä kysymyksiä: mitä seurauksia median murroksella on demokratiateorialle ja ilmaisunvapauden käsitteelle ja tulisiko klassisia sananvapauden, poliittisen julkisuuden ja deliberatiivisen demokratian ihanteita jollain tavalla muokata?

Toinen teema-alue liittyy konkreettisen viestintäpolitiikan ja sääntelyn tarkasteluun. Esimerkiksi ilmaisunvapaus on kirjattu niin YK:n ja EU:n perusasiakirjoihin kuin useimpien maiden perustuslakeihin, mutta oikeuteen liittyvä sääntely on käytännössä kansallista ja pohjautuu joukkoviestinnästä periytyviin käytäntöihin.

Tämä teema-alue saa kysymään, kuinka viestintäpolitiikan toimijat Suomessa, EU:ssa ja muualla ovat reagoineet viestintäympäristön muutoksiin ja missä määrin ajatus viestinnällisistä oikeuksista voidaan ylipäätään sovittaa viestinnän oikeudelliseen ja muuhun sääntelyyn.

Media on murroksessa. Tulisiko klassisia sananvapauden, poliittisen julkisuuden ja deliberatiivisen demokratian ihanteita jollain tavalla muokata?

Kolmas teema-alue liittyy siihen, että nykyisessä mediaympäristössä viestintäpolitiikkaan kytkeytyviä osapuolia on aiempaa enemmän. Perinteisen journalismin rinnalle on esimerkiksi tullut uusia sisältöjen tuottajia, kun periaatteessa kuka tahansa voi nykyään jakaa lähes mitä tahansa verkkoympäristössä.

Puhutaan vale- ja vaihtoehtomedioista ja median muuttuvien liiketoimintamallien vaikutuksista ilmaisunvapauteen. Tämä synnyttää uudenlaisia eettisiä ongelmia perinteisen median toimijoille samoin kuin uusien verkkoalustojen ylläpitäjille, kuluttajille ja kontrolloijille. Teema-alue herättelee kysymyksiä siitä, kuinka eri osapuolet ja toimijat kokevat mediaympäristön muutoksen viestinnällisten oikeuksien ja niiden sääntelyn näkökulmasta.

Eri alustojen personointikäytännöt liittyvät suoraan kansalaisten tiedonsaantiin, käyttömahdollisuuksiin ja yksityisyyteen.

Neljäs teema-alue suuntautuu uusien verkkoalustojen ja niihin liittyvän personoidun sisällön viestintäpolitiikalle aiheuttamiin haasteisiin. Uudessa viestintäekosysteemissä käyttäjistä kerätään jatkuvasti enemmän ja yksityiskohtaisempaa tietoa, jonka avulla heille voidaan suunnata sisältöjä ja jota voidaan käyttää kauppatavarana markkinointibisneksessä.

Eri alustojen personointikäytännöt liittyvät suoraan kansalaisten tiedonsaantiin, käyttömahdollisuuksiin ja yksityisyyteen sekä herättävät kysymyksiä näiden viestinnällisten oikeuksien toteutumisesta.

 

Keskiössä monimuotoistunut mediaympäristö

Hankkeemme pyrkii vastaamaan edellä kuvailtuihin kysymyksiin yhdistämällä sekä yhteiskuntatieteellistä että oikeustieteellistä viestintäpolitiikan tutkimusta. CORDIn tutkimusryhmä koostuu oikeusoppineista sekä joukkoviestinnän monimuotoisuuteen ja julkisen palvelun yhteiskunnalliseen rooliin paneutuneista yhteiskuntatieteilijöistä.

Hanke kartoittaa viestinnällisiin oikeuksiin liittyviä teoreettisia ja käsitteellisiä lähestymistapoja sekä selvittää samalla viestinnällisiin oikeuksiin liittyvien käsitteiden roolia viestinnän sääntelykäytännöissä.

Tähän teoreettiseen pohjaan tukeutuen tarkastellaan viestintäympäristön murroksen aiheuttamia haasteita niin sanotulle perinteiselle medialle. Keskiössä on journalismin itsesääntelyn ohella julkisen palvelun median, esimerkiksi Yleisradion ja BBC:n, kohtaamat haasteet uudenlaisessa informaatioympäristössä. Lisäksi selvitetään uutisautomaation suhdetta viestinnällisiin oikeuksiin. Esimerkiksi Yleisradion käyttämä ohjelma koostaa käyttäjälle automaattisesti uutiskirjeitä kansanedustajien toimista eduskunnassa. Julkisen Sanan Neuvosto puolestaan on suositellut, että juttuihin merkitään näkyviin, jos ne on tuotettu automaattisesti.

Hankkeen kolmantena painotuksena ovat sosiaalisen median ja vale- tai vaihtoehtomedian viestinnällisille oikeuksille aiheuttamat haasteet. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa median niin sanottu alustatalous sekä siihen ja sosiaaliseen mediaan yleisemmin liittyvät sääntelyn ja itsesääntelyn käytännöt. Näistä esimerkkejä ovat Facebookin kanssa käyty keskustelu käyttäjätietojen hallinnasta sekä Euroopan Unionin tietosuoja-asetuksen GDPR:n soveltaminen sosiaalisen median alustoilla.

 

Parempi ymmärrys muuttuvasta mediasta

CORDI hyödyntää tutkimuksessaan viranomaisdokumentteja, lainsäädäntöön liittyviä asiakirjoja sekä erilaisia julkisia tilastoja, mutta hankeen tutkijat tekevät myös haastatteluja, jotka kohdennetaan monipuolisesti sekä journalistisen että sosiaalisen median edustajiin, mediayrityksiin, viranomaisiin, poliitikkoihin, kansalaisjärjestöihin ja kansalaisiin.

Hankkeen tavoitteena on – ei enempää eikä vähempää kuin – tuottaa kokonaisvaltainen kuva uuden viestintäympäristön seurauksista viestinnällisten oikeuksien teoriaan ja käytäntöihin ja lopulta tarjota kättä pidempää myös viestintäpolitiikan tekijöille sekä median ja kansalaisyhteiskunnan toimijoille.

Hankkeen tavoitteena on – ei enempää eikä vähempää kuin – tuottaa kokonaisvaltainen kuva uuden viestintäympäristön seurauksista viestinnällisten oikeuksien teoriaan ja käytäntöihin.

CORDIn tutkijat osallistuvat aktiivisesti hankkeen teemoihin liittyviin keskusteluihin ja julkaisuihin. Hanke tiedottaa toiminnastaan ja tarjoaa teemoihinsa liittyvän keskusteluareenan verkkosivuillaan. Hankkeen tutkijat ovat jo tehneet useita CORDIn teemoja käsitteleviä julkaisuja, kuten kirjan Viestintä kuuluu kaikille, sananvapautta viestintäoikeuksien näkökulmasta tarkastelevan artikkelin sekä osallistuneet useiden vihapuhetta ja häirintää koskevien tutkimusraporttien tekemiseen. CORDI antoi oman lausuntonsa myös jutun alussa mainitusta Yleisradiolain muutosesityksestä.

Hankkeen keskeiset teemat olivat esillä myös Communication Rights in the Digital Age -konferenssissa Helsingissä, lokakuussa 2019. Konferenssimateriaalit ovat saatavissa hankkeen verkkosivuilta.

Juha Herkman on viestinnän professori Helsingin yliopistossa ja Esa Reunanen yliopistotutkija Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskuksessa. He johtavat Suomen Akatemian rahoittamaa Viestinnälliset oikeudet digitaalisessa murroksessa -tutkimushanketta.

Politiikasta-Akatemia on kirjoitussarja, jossa tarkastellaan ja seurataan Suomen Akatemian rahoittamia tuoreita yhteiskunnallisia tutkimushankkeita. 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*