Miksi uusimmasta metsähallituslakiluonnoksesta on poistettu ilman perusteluja kaikki saamelaisia koskevat erityissäännökset? Millaisia yhteyksiä ja vaikutuksia metsähallituslain valmistelulla ja sisällöllä on ulkopolitiikkaan ja Suomen kansainvälisen oikeuden velvoitteiden toteutumiseen?
Nykyisessä muodossa olevassa metsähallituslakiluonnoksessa saamelaisten kotiseutualuetta koskevat erityissäännökset on poistettu.
Viime vaalikaudella valmisteltuun metsähallituslakia koskevaan esitysluonnokseen sisältyi vielä erityinen luku saamelaisten kotiseutualueesta. Sen mukaan Metsähallituksen olisi tullut tehdä vaikutusarvioita yhteistyössä saamelaisten kanssa niistä suunnitelmista, joilla olisi ollut vaikutusta saamelaisten alkuperäiskansanoikeuksien toteutumiseen.
Lisäksi metsähallituslakiin olisi sisältynyt erityinen säännös saamelaisten oikeuksien heikentämiskiellosta. Metsähallituksen suunnitelmat ja hankkeet eivät olisi saaneet olennaisesti heikentää saamelaisten mahdollisuuksia harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja. Saamelainen kulttuuri on vahvasti sidoksissa ympäristöön perinteisen poronhoidon, metsästyksen ja kalastuksen kautta.
Saamelaiskäräjillä olisi myös ollut oikeus hakea muutosta Metsähallituksen tekemiin hallintopäätöksiin sillä perusteella, että päätös olisi ollut heikentämiskiellon vastainen. Oikeus olisi sisällöllisesti tukenut perustuslain 21 §:ssä turvattuja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita. Periaatteisiin lukeutuu muutoksenhakuoikeus.
Poistoa ei perustella hallituksen esityksessä. Tässä kirjoituksessa tarkastellaankin syitä linjamuutokselle. Lisäksi analysoidaan, millaisia yhteyksiä ja vaikutuksia metsähallituslain valmistelulla ja sisällöllä on ulkopolitiikkaan ja Suomen kansainvälisen oikeuden velvoitteiden toteutumiseen.
Hallituspuolueiden väliset valtasuhteet: metsähallitus keskustan ”rootelia”?
Vastustaako hallitus kategorisesti saamelaisia koskevien oikeuksien lisäämistä metsähallituslakiin? Sellaista suoraviivaista johtopäätöstä ei voi tehdä. Ulkoministeri Timo Soini pitää Suomessa ja maailmalla puheita alkuperäiskansan oikeuksien ja arktisen politiikan puolesta.
Perussuomalaisten johtama oikeusministeriökin vaatii lausunnossaan saamelaispykälien palauttamista metsähallituslakiin. Metsähallituslain saamelaispykälät valmisteltiin kokoomuksen johdolla viime hallituskaudella, eikä voimakkaita kannanottoja linjamuutoksesta ole esiintynyt.
Lapin kansanedustajisto on tunnetusti suhtautunut saamelaisten oikeuksiin nihkeämmin kuin etelän kollegansa.
Saamelaispykälien palauttamista vastustaa eduskunnan lähetekeskustelun perusteella äänekkäimmin muutamat Lapin keskustan kansanedustajat. Eduskunnan lähetekeskustelussa esimerkiksi kansanedustaja Mikko Kärnä syytti lain vastustajia YK:ta myöten propagandasta. Ilmassa oli ”kaiken maailman YK:t” -asennetta asiaperusteiden sijaan.
Tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin siltä, että juurikin keskustan saamelaispykäliä vastustavat äänet dominoivat lainvalmistelua. Ehkä hallituksessa ajatellaan, että Lapin keskustan kansanedustajat tietävät saamelaisasiat parhaiten. Jos näin on, alkuperäiskansan oikeuksien edistäminen ei nouse ansaitsemalleen paikalle. Lapin kansanedustajisto on tunnetusti suhtautunut saamelaisten oikeuksiin nihkeämmin kuin etelän kollegansa.
Asiasta vastaava ministeri tai virkamiehet eivät juurikaan auta ymmärtämään pykälien poiston takana olevia syitä. Lainvalmistelusta vastaava maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio ei ole ottanut kantaa saamelaispykälien kohtaloon. Vastuuministeri Kimmo Tiilikainenkaan ei ole todennut muuta kuin etteivät saamelaisten oikeudet heikkene, vaikka pykäliä ei palautettaisikaan.
Selkeimmin kantansa on esittänyt maa- ja metsätalousministeriön valmisteleva virkamies Vilppu Talvitie sähköposteissaan. Poisto johtuu hänen mukaansa siitä, ettei ILO 169 -ratifiointia ole kirjattu Juha Sipilän hallitusohjelmaan. Hän myös totesi, että hänen mielestään ILO 169 -sopimus ei sovellu Suomen olosuhteisiin.
Sinänsä hallitusohjelmaan ratifioimisen kirjaamatta jättäminen ei tarkoita automaattisesti ratifioimatta jättämistä. Ainakin oikeusministeriö on ilmoittanut pitävänsä ratifiointia vireillä tälläkin kaudella.
Muutoinkin ihmisoikeuskirjauksia on löydettävissä niin vähäisesti, että luultavasti hallitus tekee ihmisoikeuksien saralla enemmän kuin hallitusohjelmasta on pääteltävissä. Valmistelijan asenteesta se kertoo kuitenkin jotain.
Seuraavan kerran eduskunta keskustelee asiasta 4. helmikuuta 2016 valiokunnissa. Toivon mukaan keskustelussa otetaan huomioon niin YK:n, yhdenvertaisuusvaltuutetun, oikeusministeriön, tutkijoiden kuin järjestöjenkin esittämät kannat.
Kenen kavereita hallitus haluaa olla: EU:ta kuunnellaan, YK:ta ei
Ulkopoliittisesti metsähallituslain uudistusta on perusteltu hallituspuolueiden puolelta erityisesti EU:n vaateilla.
Diplomatiaa tuntevat tietävät, että YK:n julkinen ulostulo on varsin järeä ulkopoliittinen viesti
YK:n näkökulmille ei ole sen sijaan annettu painoarvoa. Ei, vaikka YK:n erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuz antoi Suomelle julkiset nuhteet 17. joulukuuta 2015. Viesti oli selkeä: metsähallituslain valmistelussa ja lakiluonnoksessa ei ole kunnioitettu saamelaisten alkuperäiskansan oikeuksia.
Diplomatiaa tuntevat tietävät, että YK:n julkinen ulostulo on varsin järeä ulkopoliittinen viesti. Hallitus on saanut ennen julkista häpäisyä luottamuksellisen tiedonannon, mutta sillä ei ole ollut vaikutusta.
Suomen ulkopoliittinen etu olisi kuitenkin ottaa huomioon YK:n kannanotto. Suomi nimittäin ilmoitti 9.12.2015 hakevansa ihmisoikeusneuvoston jäseneksi ja kampanjointi alkanee pian.
Kampanjaa ei tue, jos Suomi antaa kansainvälisiä lupauksia, joita se ei tosiasiallisesti toteuta. Suomi on luvannut kansainvälisesti ratifioida ILO 169 -sopimuksen ja edistää muutoin saamelaisten oikeuksia muun muassa YK:n alkuperäiskansan sopimuksen mukaisesti. Metsähallituslain uudistaminen ilman saamelaisten oikeuksien vahvaa turvaamista ei ole lupausten mukainen.
Lisäksi YK valmistelee erityistä yhteispohjoismaista raporttia saamelaisten ympäristö- ja maaoikeuksien toteutumista tänä vuonna. Metsähallituslain kanssa voi hyvinkin käydä vanhan sanonnan mukaisesti: sen minkä taakseen jättää, edestään löytää. Raportissa todennäköisesti huomautetaan siitä, jos Suomi ei huomioi YK:n kannanottoja.
Alkuperäiskansojen oikeudet ovat keskeinen Suomen prioriteettialue käsiteltäessä muiden valtioiden ihmisoikeuksia. Ulkopoliittisen uskottavuuden vuoksi ihmisoikeusprioriteettien tulisikin olla symmetriassa kotimaan perus- ja ihmisoikeuspolitiikan kanssa.
Kansainvälinen oikeus tukee saamelaispykälien palauttamista
YK:n antama linjaus on kansainvälisen oikeuden ja erityisesti alkuperäiskansan oikeuksien mukainen. Metsähallituslain saamelaispykälät valmisteltiin alun perin tukemaan ILO 169 -sopimuksen ratifiointia. Sisällöllisesti pykälät olisivatkin toteuttaneet Suomen kansainvälisiä ihmisoikeudellisia ja poliittisia velvoitteita nykyistä paremmin.
Saamelaisten oikeudet perustuvat perustuslain 17 §:ssä turvattuun alkuperäiskansan oikeuteen ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan ja toisaalta kansainvälisestä oikeudesta kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan sopimuksen eli niin sanotun KP-sopimuksen 27 artiklaan. Metsähallituslain saamelaisten erityisaluetta koskevat pykälät olisivat myös vastanneet perustuslain 20 §:n 2 momenttiin sisältyviä ympäristöpäätöksentekoa koskevia osallistumisoikeuksia.
Samoin Suomi on velvoitettu noudattamaan tiedonsaanti-, osallisuus- ja muutoksenhakuoikeuksia ympäristöpäätöksenteossa EU-lainsäädännön, Århusin sopimuksen ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen sekä sitä koskevan ihmisoikeustuomioistuimen ympäristöoikeuksia koskevan oikeuskäytännön nojalla. Pykälät olisivat olleet linjassa näidenkin linjausten kanssa.
YK:n antama linjaus on kansainvälisen oikeuden ja erityisesti alkuperäiskansan oikeuksien mukainen.
Lisäksi heikentämiskieltosäännös olisi vastannut KP-sopimusta valvovan ihmisoikeuskomitean linjauksia. Muun muassa tapauksessa Poma Poma v. Peru (2009) ihmisoikeuskomitea katsoi, että alkuperäiskansojen osallistumisoikeuden tulee olla niin vahva, että jos jokin toimenpide olennaisesti heikentää heidän oikeutta kulttuuriin, yhteisöltä on oltava lupa toiminnolle.
Palatuvatko pykälät vielä?
Hallitus on kaavaillut, että metsähallituslaki astuisi voimaan jo maaliskuussa. Jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat etenemisaikataulusta, ei tarvitse odottaa enää kauaa, että saamelaispykälien lopullinen kohtalo selviää.
Jää nähtäväksi, voittavatko ulkopoliittiset intressit yhden hallituspuolueen vastustuksen. Nopeatkaan linjamuutokset eivät ole mahdottomia. Valiokuntakuulemiset ratkaissevat paljon. Copypasten painaminen ja saamelaispykälien palauttaminen ei vie kauaa, jos vain poliittista tahtoa löytyy.
Ennen valiokuntakuulemisia teemaan ehtii tutustumaan Eurooppasalissa pidettävässä asiantuntijaseminaarissa 22.1.2015. Niille, jotka eivät ehdi osallistumaan, uusi videotietopankki auttaa alkuun. Koneen Säätiön rahoittaman Saisiko olla ympäristökonfliktisoppaa? -hankkeen videoilla kommentoidaan saamelaisten oikeuksia, ympäristöpäätöksentekoa ja myös metsähallituslakia.
VTM, HTM Heta Heiskanen on väitöskirjatutkija Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.
