Kansallisten akateemisten yhdistysten toimintaympäristö on muuttunut viimeisen vuosikymmenen aikana korostamaan entisestään yhteistyön merkitystä sekä kansainvälisten että kansallisten tieteellisten ja tiedepoliittisten toimijoiden kanssa. Globalisaation myötä lisääntynyt ihmisten ja ajatusten liikkuvuus sekä kilpailu akateemisista työpaikoista ja rahoituksesta on tehnyt tieteentekijöistä entistäkin kosmopoliittisempia.

Kansallista toimintaympäristöä on lisäksi muovannut nopeaan tahtiin akateemiseen tutkimus- ja opetustoimintaan kohdistetut säästöt. Kysymys kuuluu, millainen rooli kansallisella tieteellisellä yhdistyksellä on tulevaisuuden akateemisessa tutkimus- ja opetustoiminnassa.

Valtiotieteellinen yhdistys on vuonna 1935 perustettu yhdistys, joka edistää valtiotieteellistä tutkimusta ja valtiotieteellisten kysymysten harrastusta Suomessa sekä osallistuu alan kansainväliseen tieteelliseen yhteistoimintaan. Yhdistyksen tärkeimmät toimintamuodot ovat tieteellinen julkaisutoiminta ja valtiotieteellisten tutkimusseminaarien järjestäminen.

Yhdistys julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää vertaisarvioitua Poliitikka-lehteä, Politiikasta.fi-verkkojulkaisua sekä yhdistyksen kirjasarjaa.

Valtiotieteellinen yhdistys kysyi 80-vuotisjuhlavuonna 2015 jäseniensä mielipidettä yhdistyksen nykyisestä toiminnasta ja tulevaisuuden kehityssuunnista. Samalla selvitettiin myös tieteellisen yhdistyksen jäsenen profiilia. Valtiotieteellisen yhdistyksen johtokunnan tekemä kysely julkistettiin Politiikan tutkimuksen päivillä 2015 Åbo Akademissa.

Taustatietoja

Jäsenkyselyyn vastasi 88 henkilöä, joista 36 naista ja 50 miestä (2 ei ilmoittanut) (kuva 1). Yhdistyksen jäsenmäärän ollessa 355 vuonna 2015 jäsenkyselyyn vastasi 25 prosenttia jäsenistöstä. Vastaajista valtaosa (23 vastaajaa) oli ollut jäsenenä 6–15 vuotta, ja toiseksi eniten (21) oli ollut yli 25 vuotta jäsenenä (kuva 2). Uudempia, 1–3 vuotta jäsenenä olleita oli 17 henkilöä, ja korkeintaan 6 vuotta jäsenenä olleita yhteensä 33 henkilöä.

Jäsenistön työmarkkina-asemista heijastuu akateemisten töiden määräaikaisuus (33 vastaajaa) (kuva 3). Toisaalta toiseksi suurin ryhmä muodostuu vakituisessa työsuhteessa olevista tutkijoista (27 vastaajaa). Apurahalla, opiskelijana, eläkkeellä tai työttömänä yhdistyksen jäsenistöä on selkeästi vähemmän, yhteensä 27 henkilöä.

Yliopistot pitävät edelleen pintansa selkeästi suurimpana valtiotieteellisten tutkijoiden työllistäjänä. Suurimmalla osalla työsuhteesta ilmoittaneista oli työsuhde yliopistoon (55 vastaajaa) (kuva 4). Ainoastaan 7 henkilöllä oli työsuhde muuhun organisaatioon ja 3 henkilöllä tutkimuslaitokseen. Valtio-opin yliopistokeskeisyys näkyy myös ammattikorkeakoulussa työskentelevien puuttumisella.

Yhdistyksen toiminta

Yhdistyksen toiminnassa arvostetaan eniten Politiikan tutkimuksen päiviä ja muita yhdistyksen järjestämiä tapahtumia, kotimaiseen tiedeyhteisöön kuulumista ja Politiikka-lehteä (taulukko 1). Lähes yhtä tärkeänä pidetään valtiotieteiden yhteiskunnallisen näkyvyyden tukemista.

Tärkeänä, vaikkakin hieman pienemmällä painoarvolla, jäsenet pitävät kansainvälisiä tiedeyhteisökontakteja, kotimaista tiedevaikuttamista tiedepoliittisten instituutioiden kautta ja valtiotieteellisen tutkimuksen ja opetuksen edunvalvontaa. Ainoastaan historiaa ja perinteitä yhdistyksen jäsenet pitivät jokseenkin vähempiarvoisena tekijänä VTY:n jäsenyydessä.

Yhdistyksen järjestämistä tilaisuuksista suosituin on Politiikan tutkimuksen päivät, joilla suurin osa vastaajista käy joka vuosi tai toisinaan (kuva 5). Yhdistyksen muissa tilaisuuksissa käydään toisinaan tai harvemmin. Yhdistys ei tosin järjestä säännöllisesti muita tilaisuuksia kuin Politiikan tutkimuksen päiviä.

Yhdistyksen tiedotus ja tavoitettavuus

Valtiotieteellinen yhdistys on siirtynyt asteittain tiedotuksessa jäsenistölleen perinteisestä paperisesta tiedotuksesta sähköiseen tiedotukseen. Yhdistyksen tiedotteet, kuten jäsenkirje ja kutsu vuosikokoukseen ja Politiikan tutkimuksen päiville, lähetetään jäsenistölle sähköpostitse. Myös muu yhteydenpito toiminta- ja jäsenasioissa tapahtuu sähköpostin tai yhdistyksen kotisivujen kautta.

Kysely osoittaa, että yhdistyksen kotisivuilta etsitään lähinnä tietoa julkaisuista, tapahtumista ja jäsenasioista. Vain pienelle osalle vastaajista kotisivut ovat tuntemattomat (kuva 6). Yhdistyksen kotisivut ovat kuitenkin hyödyiltään vain keskinkertaiset jäsenelle (kuva 7).

Yhdistys on pyrkinyt edistämään tavoitettavuutta ja vuoropuhelua jäsenistön kanssa aktivoitumalla myös sosiaalisessa mediassa. Yhdistyksen Facebook-yhteisöpalvelimen sivut ovat tästä huolimatta suurimmalle osalle tuntemattomat (kuva 8). Sivuilla käyneistä suurin osa vierailee niillä harvoin tai silloin tällöin. Sivut ovat saaneet jonkin verran ”tykkäyksiä” jäseniltä, mutta sivuilla olevia päivityksiä on jakanut vain kourallinen.

Tuloksista heijastuu, miten digitaalisen ja sosiaalisen kommunikoinnin mahdollisuuksia ei yrityksistä huolimatta vielä pystytä hyödyntämään täysin tieteellisessä yhdistystoiminnassa.

Tieteellinen julkaiseminen ja kanavat yhteiskunnalliseen vuoropuheluun

Tieteellinen julkaiseminen on nähty olevan kanaviltaan murroskohdassa. Akateemiseen toimintaan kohdistuvat säästöpaineet, sähköisen julkaisemisen kehitys, kasvava kysyntä tutkijoiden ja yhteiskunnan vuoropuhelulle ja tietoisuus ympäristöarvoista ovat herättäneet kysymyksiä parhaasta tavasta julkaista tutkimusta tulevaisuudessa.

Valtiotieteellisen yhdistyksen jäsenet haluavat lukea Politiikka-lehteä tulevaisuudessa sekä painettuna että verkkojulkaisuna (47 vastaajaa) (kuva 9), kun taas pääasiassa painettuna (18 vastaajaa) ja pääasiassa verkkojulkaisuna (23 vastaajaa) lehden mieluiten lukisi noin neljännes. Tulosten perusteella voi todeta, että jäsenistön mielestä digitaalista tiedonjulkaisua tulee kehittää, mutta ei kuitenkaan perinteisen painetun lehden kustannuksella.

Sama viesti on tulkittavissa kahdesta väittämästä, joista ensimmäisessä kysyttiin painetun lehden arvoa lukijalle siinä tilanteessa, jossa sen säilyttäminen vaatisi yhdistyksen jäsenmaksun korottamista (kuva 10). Selkeää kantaa puolesta tai vastaan ei muodostunut väitteeseen.

Toisessa väitteessä kysyttiin, missä määrin vastaaja olisi valmis siirtymään painetusta lehdestä täysin sähköiseen lehteen. Tähänkään väitteeseen ei muodostunut selkeää enemmistökantaa puolesta tai vastaan (kuva 11).

Valtiotieteellisen yhdistys on pyrkinyt edistämään tutkijoiden ja yhteiskunnan vuoropuhelua kehittämällä Politiikasta.fi-verkkojulkaisu vertaisarvioidun Politiikka-lehden rinnalle. Politiikasta.fi-verkkojulkaisu näyttää löytäneen hyvin jäsenistön (kuva 12). Vastaajista enemmistö on vieraillut sivustolla, vaikkakin suurin osa vieraileekin vain harvoin tai silloin tällöin. Vastaajista 18 ei ollut vieraillut sivustolla lainkaan. Politiikasta.fi-verkkojulkaisu aktivoi myös jäseniä, kun 15 vastaajaa on jakanut sivuston julkaisuja sosiaalisessa mediassa, 9 on kommentoinut juttuja sivustolla tai sosiaalisessa mediassa ja peräti 21 vastaajaa on kirjoittanut tai harkinnut kirjoittavansa Politiikasta.fi-verkkojulkaisuun.

Politiikasta.fi-verkkojulkaisu painii kuitenkin sosiaalisen median tavoitettavuudessa samojen haasteiden kanssa kuin yhdistys yleisemmin (kuva 13). Verkkojulkaisun Facebook-yhteisöpalvelimen sivustoa seurataan jonkin verran enemmän kuin VTY:n Facebook-sivua (kuva 8), mutta myöskään verkkojulkaisun juttuja ei jaeta tai kommentoida Facebookissa kuin harvakseltaan. Valtaosa vastaajista ei myöskään tällä hetkellä seuraa verkkojulkaisun Facebook-sivustoa.

Vielä vähemmän Politiikasta.fi-verkkojulkaisua seurataan Twitter-yhteisöviestipalvelimessa, jossa säännöllinen seuranta tai aktiivisuus on erittäin harvinaista (kuva 14). Tutkimusjulkaisun sähköinen julkaiseminen ei kyselyn perusteella itsessään vielä takaa julkaisulle tavoitettavuutta ja vuorovaikutusta sosiaalisessa mediassa.

Yhteenveto

Valtiotieteellisen yhdistyksen jäsenille tehty kysely antaa tietoa 2015 kansallisen tieteellisen yhdistyksen jäsenprofiilista, yhdistyksen toimintamuotojen merkityksestä ja tulevaisuuden kehityssuunnista jäsenistön näkökulmasta.

Valtiotieteellisen yhdistyksen jäsenistö on tasainen yhdistelmä pitkäaikaista, keskipitkän ajan ja lyhyen aikaa jäsenenä ollutta akateemista tutkijaa, joista valtaosa työskentelee yliopistoissa. Työsuhteissa yleisimpiä ovat määräaikaisuudet ja toiseksi yleisimpiä vakituiset työsuhteet.

Kansallisella tieteellisellä yhdistyksellä on jäsenien mukaan edelleen tilausta tieteellisten tapahtumien, julkaisujen ja tieteentekijöitä yhdistävänä toimijana. Tieteellinen yhdistys nähdään myös tiedepoliittisena vaikuttamiskanavana ja kontaktina kansainväliseen tieteelliseen toimintaan.

Tieteellisten yhdistysten tiedotus ja vuorovaikutus jäseniin ja yhteiskuntaan on muuttunut digitalisaation myötä. Vaikka yhdistyksen tiedotus on viety sähköisiin kanaviin, niin täysin digitaalisen ja varsinkin sosiaalisen median potentiaalia ei ole vielä pystytty hyödyntämään.

Tieteellisen julkaisutoiminnan on myös nähty olevan murroksessa digitaalisten kanavien kehityksen myötä. Tulosten perusteella vertaisarvioitua tutkimusjulkaisua halutaan lukea tulevaisuudessa sekä sähköisenä että perinteisesti paperille painettuna. Vertaisarvioidun tutkimusjulkaisun rinnalla tehtävä tutkijoiden ja yhteiskunnan vuorovaikutusta edistävä ketterä verkkojulkaiseminen, jota on kehitetty viime vuosina, on saanut hyvän vastaanoton jäsenistössä. Verkkojulkaisu painii kuitenkin samojen haasteiden kanssa sosiaalisen median hyödyntämisessä kuin vertaisarvioitu julkaisu ja yhdistyksen tiedotus yleisemmin.

Teksti: Isak Vento