Verkkoalustat, disinformaatio ja vihapuhe tulevat olemaan vahvasti esillä syyskuussa järjestettävässä YK:n tulevaisuushuippukokouksessa. Ei ole vielä selvää, mitä kokous voi saavuttaa, tai miten lopputulos tulee vaikuttamaan sananvapauteen verkossa ja siihen kuuluvaan oikeuteen vastaanottaa tietoja.
Syyskuussa 2024 pidettävän Yhdistyneiden kansakuntien tulevaisuushuippukokouksen asialistalla on ehdotuksia, jotka koskevat internetin sananvapautta. Uuden maailmanlaajuisen digitaalisen sopimuksen tavoitteena on vapaa ja turvallinen digitaalinen tulevaisuus kaikille. Lisäksi tulevaisuushuippukokous ehdottaa uusien kansainvälisten käytäntösääntöjen kehittämistä, ne koskisivat tietojen oikeellisuutta digitaalisilla alustoilla.
Internetiin liittyvään sääntelyyn ja sananvapauden turvaamiseen liittyy monia haasteita, joista suuri osa koskee verkon monikansallisia jättiyrityksiä, niiden ongelmalliseksi koettua valta-asemaa ja toimintamalleja. Esimerkiksi Facebookin puutteellisella sisällönmoderoinnilla on ollut äärimmäisen vakavia seurauksia Myanmarissa.
On epäselvää, miten tehokkaasti huippukokous pystyy puuttumaan ongelmiin kuten vaarallisen vihapuheen leviämiseen. Esimerkiksi Euroopan unionissa, jossa yhteinen sääntely ja valtioiden välinen yhteistyö on moniin muihin valtioihin verrattuna hyvin kehittynyttä, vihapuheen kitkeminen koetaan hyvin vaikeaksi.
Huippukokouksen asialistalla on myös teemoja – esimerkiksi maailman talousjärjestelmä ja globaaliset hätätilat – jotka ovat monelle maalle huomattavasti tärkeämpiä ja ensisijaisempia kuin internetin sananvapaus. Tulevaisuushuippukokouksen loppupäätöksissä tulee varmasti olemaan paljon kompromisseja joka tapauksessa. Oikeus sananvapauteen ja tiedonsaantiin internetissä voi jäädä heikompaan asemaan.
Tulevaisuushuippukokouksen haasteet
Tulevaisuushuippukokouksen tavoite on hyväksyä tulevaisuussopimus (Pact for the Future), joka sisältää suuria asiakokonaisuuksia, kuten kestävä kehitys, rauha ja turvallisuus sekä teknologinen yhteistyö. YK:n rooli kansainvälisen yhteistyön koordinoinnissa, kansainvälinen talousjärjestelmä ja kestävän kehityksen rahoittaminen kuuluvat sen tärkeisiin teemoihin.
Tulevaisuushuippukokouksen haasteet ovat suuria. Sen pitäisi luoda uutta uskoa YK:n toimintaan ja kansainväliseen yhteistyöhön tilanteessa, jossa Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja YK:n turvallisuusneuvoston kyvyttömyys toimia ovat nostaneet esille uusia kysymyksiä YK:n roolista. Maailmantalouden ongelmat, ilmastokriisi ja koronapandemian seuraukset kuuluvat haasteisiin. Taustalla on ikuisuuskysymys turvallisuusneuvoston jäsenyydestä ja sen viiden pysyvän maan veto-oikeudesta.
Erityisesti kehittyvät maat ovat painottaneet tarvetta vauhdittaa etenemistä kohti globaalin kestävän kehityksen Agenda 2030-tavoitteiden saavuttamista. Riittämätön edistys huolestuttaa monia.
Neuvottelut tulevaisuussopimuksen sisällöstä ovat jo alkaneet New Yorkissa. Namibian ja Saksan edustajat, jotka johtavat neuvotteluja, julkaisivat tammikuussa 2024 ensimmäisen alustavan luonnoksen tulevaisuussopimuksesta.
YK:n pääsihteerin politiikkapaperit
Osana tulevaisuushuippukokouksen valmisteluprosessia YK:n pääsihteeri António Guterresia pyydettiin valmistelemaan politiikkapapereita, jotka käsittelevät ehdotuksia hänen vuonna 2021 julkaistusta Our Common Agenda -raportistaan. Siinä Guterres esitti visionsa tulevaisuuden kansainvälisestä yhteistyöstä ja YK:n roolista. Raportissa hän myös ehdotti tulevaisuushuippukokouksen järjestämistä.
Politiikkapaperit, joita on yksitoista, käsittelevät muun muassa tulevien sukupolvien huomioimista, maailmanlaajuisia hätätiloja ja kansainvälistä finanssijärjestelmää. Keskeisin politiikkapaperi käsittelee uutta rauhanagendaa (A New Agenda for Peace). Siinä Guterres toteaa, että maailmanjärjestys on muuttumassa: Globaalit haasteet, keskinäinen riippuvuus ja moninapaisuus kuuluvat uutta järjestystä määritteleviin piirteisiin.
Guterres toteaa, että digitaaliset työkalut ovat luoneet ennennäkemättömiä mahdollisuuksia kansalaisille osallistua yhteiskuntaan, mutta ilmaisee huolensa sosiaalisen median alustojen vastuuttomista toimintamalleista.
Guterres toteaa, että digitaaliset työkalut ovat luoneet kansalaisille ennennäkemättömiä mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan, mutta ilmaisee huolensa sosiaalisen median alustojen vastuuttomista toimintamalleista. Guterres nostaa esille virheellisen ja harhaanjohtavan tiedon sekä vihapuheen seuraukset, joilla voi olla vakavia seurauksia epävakaissa poliittisissa tilanteissa.
Kaksi politiikkapapereista käsittelee aiheita, jotka ovat erityisen tärkeitä sananvapauden ja tiedonsaannin kannalta: ehdotus uudesta globaalista digitaalisesta sopimuksesta (Global Digital Compact) ja ehdotus käytännesääntöjen kehittämisestä, jotka koskisivat tietojen oikeellisuutta digitaalisilla alustoilla (Information Integrity on Digital Platforms).
Sananvapaus ja siihen sisältyvä oikeus vastaanottaa tietoja ovat keskeisimpiä ihmisoikeuksia. Ne on turvattu muun muassa kansainvälisessä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa, joka on yksi tärkeimmistä valtioita oikeudellisesti sitovista ihmisoikeussopimuksista. Sananvapauden toteutumiseen internetissä liittyy monia haasteita.
Globaali digitaalinen sopimus
Guterresin ehdottama uusi globaali digitaalinen sopimus perustuisi valtioiden, yritysten, kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien yhteistyöhön. Sen tarkoitus olisi edistää avointa, vapaata, turvallista ja ihmiskeskeistä digitaalista tulevaisuutta, perustanaan YK:n peruskirjan tavoitteet ja periaatteet, YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ja kestävän kehityksen Agenda 2030.
Sopimukseen kuuluisi tavoitteita ja toimia kansainvälisen digitaalisen yhteistyön edistämiseksi. Guterres nostaa esille digitaalisen eriarvoisuuden: 2,7 miljardilta ihmiseltä puuttuu mahdollisuus päästä verkkoon.
Guterres ehdottaa, että valtiot sitoutuisivat välttämään internetin sulkemisia. Verkkoyhteyksien katkaisemiset, joita tapahtuu monissa maissa esimerkiksi aseellisten konfliktien tai vaalien yhteydessä, estää kansalaisia ilmaisemasta mielipiteensä ja saamasta tietoja.
Tietojen oikeellisuus digitaalisilla alustoilla
Politiikkapapereissaan Guterres ehdottaa käytännesääntöjen kehittämistä, jotka koskisivat tietojen integriteettiä digitaalisilla alustoilla. Ehdotus perustuu valtioille, yrityksille ja muille sidosryhmille asetettuihin tavoitteisiin.
Keskeisenä periaatteena olisi valtioiden, yritysten ja muiden sidosryhmien sitoumus pidättäytyä harhaanjohtavan tiedon ja vihapuheen käyttämisestä, tukemisesta tai vahvistamisesta missään tarkoituksessa, esimerkiksi poliittisten, sotilaallisten tai strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Muihin ehdotettuihin periaatteisiin kuuluu esimerkiksi ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja riippumattoman median tukeminen. Käytännesääntöjen tavoite on tärkeä, mutta ehdotus herättää kysymyksiä.
Tutkija Nina Santos on todennut, että vaikka käsite tietojen integriteetistä on saanut kannatusta, siitä puuttuu täsmällisyys ja siitä on hyvin vähän tutkimusta Yhdysvaltojen tai Euroopan ulkopuolelta. Santos korostaa globaalin etelän näkökulmaa ja haastaa Brasilian, joka toimii G20-ryhmän puheenjohtajana tänä vuonna, ottamaan aktiivisen roolin kansainvälisen agendan suunnan määrittelemisessä. Myös esimerkiksi tutkijat Kamya Yadav ja Samantha Lai ovat kiinnittäneet huomiota käsitteen epäselvään määritelmään ja siihen liittyviin kysymyksiin.
Tosielämän esimerkki ongelmista: Facebook Myanmarissa
Ehdotettu globaali digitaalinen sopimus ja käytännesäännöt pyrkivät puuttumaan suuriin ongelmiin. Monessa tapauksessa ongelmat ovat lähtöisin valtioista – kuten esimerkiksi disinformaation tuottamisessa – mutta suurten verkkoyritysten valta on ratkaiseva tekijä internetin haasteisiin vastaamisessa.
Facebookin (nykyään Meta) Free Basics-palvelu Myanmarissa on esimerkki suuriin verkkoyrityksiin liittyvistä ongelmista, joilla on äärimmäisen vakavia vaikutuksia ihmisoikeuksiin sekä rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen.
Meta tarjoaa Free Basics -palvelua yhteistyössä paikallisten teleoperaattoreiden kanssa monessa kehittyvässä maassa. Palvelu antaa osittaisen pääsyn verkkoon ilman maksua, mutta se on hyvin rajoitettu versio internetistä Metan ehdoilla. Meta myös kerää dataa käyttäjistä.
Free Basics oli keskeinen tekijä, joka vaikutti internetin käytön nopeaan kasvuun Myanmarissa. Samaan aikaan Facebookin sisältömoderointi oli puutteellista, ja sen seurauksena vihapuhe ja väkivaltaan yllyttäminen rohingya-kansaa vastaan pääsi leviämään hallitsemattomasti alustalla. Järkyttävien väkivaltaisuuksien seurauksena vuonna 2017 yli 700 000 ihmistä pakeni Bangladeshiin, jossa on nykyään melkein miljoona rohingya-pakolaista.
Free Basics oli keskeinen tekijä, joka vaikutti internetin käytön nopeaan kasvuun Myanmarissa. Samaan aikaan Facebookin sisältömoderointi oli puutteellista, ja sen seurauksena vihapuhe ja väkivaltaan yllyttäminen rohingya-kansaa vastaan pääsi leviämään hallitsemattomasti alustalla.
Metan tilaaman vuonna 2018 julkaistun riippumattoman raportin mukaan yritys ei tehnyt riittävästi estääkseen vihapuheen ja väkivallan lietsomista alustallaan. Medioiden mukaan Facebookilla ei ollut riittävästi henkilökuntaa, joka olisi ymmärtänyt maan pääkieltä burmaa. Meta tiedotti myöhemmin parannuksista, joilla se pyrki estämään alustan väärinkäyttöä Myanmarissa.
Vuonna 2022 kansalaisjärjestö Global Witness lähetti kahdeksan vihapuhetta sisältävää mainosta julkaistavaksi Facebookissa. Mainokset sisälsivät esimerkkejä vihapuheesta, jota YK:n raportin mukaan oli käytetty lietsomaan väkivaltaa rohingya-väestöä kohtaan. Facebook hyväksyi kaikki mainokset julkaistaviksi. Global Witness ja muut kansalaisjärjestöt ovat sittemmin toistaneet mainoskokeilun muun muassa Etiopiassa ja Norjassa samalla tuloksella. Puutteellinen sisällönmoderointi on globaalinen ongelma ja koskee myös muita verkkoalustoja, esimerkiksi Tiktokia ja X:ää.
Kuinka tulevaisuushuippukokous voi vaikuttaa sananvapauteen?
Sananvapauteen ja verkkoalustoihin liittyvät haasteet ovat suuria ja YK:lla on rooli niiden ratkaisemisessa. Monet kansainväliset päätökset ja sopimukset, kuten mainittu kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva sopimus, pyrkivät jo nyt turvaamaan sananvapauden. Sopimukset pätevät myös internetissä.
Onnistuessaan tulevaisuushuippukokous voi esimerkiksi lisätä valtioiden tahtoa välttää internetin sulkemisia tai vaikuttaa verkkoyritysten halukkuuteen parantaa toimintaansa. Tähän pyritään nostamalla ongelmat valokeilaan kansainvälisellä näyttämöllä. Politiikkapapereissa Guterres ilmaisee huolensa nopeasta teknologisesta kehityksestä ja muun muassa tekoälyn sääntelyn puutteista. Huippukokous on tilaisuus sopia myös tähän liittyvistä toimenpiteistä.
Huippukokouksessa piilee myös riskejä, koska neuvotteluissa suurten tekstipakettien sisällöistä, kuten tulevaisuussopimuksesta, tullaan tekemään paljon kompromisseja. Olisi harmi, jos tulevaisuushuippukokouksen tulokseen sisältyisi päätöksiä tai tulkintoja, jotka heikentävät sananvapautta.
Joy Hyvärinen on sananvapauspolitiikan asiantuntija. Hän oli Suomen Pen:in johtokunnan jäsen 2021–23.
Artikkelikuva: Gerd Altmann / Pixabay
