Maatiedon politiikka turvapaikkapäätöksenteossa
Maahanmuuttovirasto arvioi turvapaikkapäätöksiä tehdessään muun muassa hakijan lähtömaasta koottua maatietoa. Maatieto on kuitenkin poliittista, eikä objektiivista niin kuin usein ajatellaan.
Miten Suomeen luotiin paperittomuusongelma
Paperittomuus on ongelma sekä yhteiskunnalle että yksilölle. Paperittomuusongelma ei ole syntynyt itsestään, vaan monet viime vuosina tehdyt turvapaikanhakijoiden ja paperittomien asemaa koskevat seikat ja päätökset ovat vaikeuttaneet oleskeluluvan saamista, ja sitä kautta lisänneet paperittomien määrää.
Turvapaikanhakijat, valtioiden vastuu ja Puolan rajatila
Turvapaikanhaku on ihmisoikeus, joiden kunnioittamiseen EU-maat ovat sitoutuneet kansainvälisissä sopimuksissa, kansallisessa lainsäädännössä ja juhlapuheissa. EU:n toimet erityisesti raja-alueillaan eivät kuitenkaan tätä heijasta.
Viisi vuotta ”pakolaiskriisin” jälkeen
Useat selvitykset havaitsivat puutteita Maahanmuuttoviraston toiminnassa sen jälkeen, kun turvapaikanhakijoiden määrä oli noussut syksyllä 2015. Maahanmuuttovirasto kertoo kehittäneensä turvapaikkaprosessia, mutta syksyllä 2015 turvapaikkaa hakeneita parannukset eivät auta.
”Tervetuloa Satumaa-Suomeen!”
Suomesta kertovissa tietopaketeissa maahanmuuttajat kutsutaan mukaan työmarkkinoille, mutta ei yhteiskuntaan tai suomalaiseen kulttuuriin laajemmin. Kotoutuminen on kuitenkin vuorovaikutusta, johon tarvitaan myös paikallisia kansalaisia. Olisiko suomalaisille tarpeen tietopaketti siitä, miten kotoutumisessa voidaan tukea?
