Venäjä on aiheuttanut hyökkäyssodallaan Ukrainassa mittavaa tuhoa ja inhimillistä kärsimystä. Lisäksi maa on uhkapuheillaan langettanut taisteluiden ylle ydinsodan uhkan. Miten Venäjän ydinasepuhetta tulisi tulkita?
Kysy politiikasta on juttusarjamme, jossa tutkija vastaa esitettyihin kysymyksiin.
Kansainvälisen politiikan yliopistonlehtorin Eero Palmujoen 60-vuotispäivän ja akateemisen uran juhlistamiseksi hänen kollegansa, opiskelijansa ja ystävänsä ovat koonneet Kansainvälinen yhteisö ja ilmastonmuutoksen hallinta -juhlajulkaisusarjan.
Ydinaseriisuntaan liittyvät kysymykset muodostivat yhden presidentti Koiviston ulkopolitiikan kulmakivistä. Ydinaseongelmaan suhtautumisen näkökulmasta Koiviston suurvaltalähtöisen politiikan rinnalla kulki myös vahva pohjoismaalainen painotus.
Uusi juttusarja Mauno Koivistosta ja hänen poliittisesta perinnöstään keskittyy erityisesti kylmän sodan päättymisen murrokseen sekä tähän liittyviin ulkopolitiikan erityiskysymyksiin.
On mahdollista, että ydinasekieltosopimus saadaan neuvoteltua jo tänä vuonna. Mikä selittää sotilasliittoon kuulumattoman ja ydinaseriisuntaa perinteisesti kannattaneen Suomen päätöksen jättäytyä pois neuvotteluprosessista?
Kuinka tehdä ydinaseiden uhka näkyväksi? Entä millainen on ydinasepolitiikan alueellistumisen ja ydinaseriisunnan välinen suhde?
Hallituksen vastaus pakolaiskriisiin perustuu paradoksaaliseen eristämisstrategiaan.
Valtionjohtajien ensireaktiot Pariisin iskuihin nostavat esiin kysymyksiä turvattomuuden kokemuksen seurauksiin liittyvästä eettisestä vastuusta.
Sekä ydinaseiden painoarvo maailmanpolitiikassa että tyytymättömyys ydinaseriisunnan hitauteen on kasvanut.
