Mitä Saksa haluaa?
Keskustelu Saksan talouspolitiikan suuresta linjasta on herättänyt keskustelua EU:n elpymisrahastopäätöksen jälkeen. Onko Saksa myynyt periaatteensa?
EU:n seuraava rahoituskehys syntyy uuteen toimintaympäristöön
EU:n vuosittaisen budjetin peruslinjat määritetään seitsenvuotisessa rahoituskehyksessä, joista seuraavan on määrä alkaa vuoden 2021 alusta. Neuvotteluissa näkyvät unionin uudet haasteet.
Imperiumin vastaisku?
Britannian EU-eron eli brexitin lopputulos on edelleen epäselvä. Se kuitenkin heijastaa kamppailua itsemääräämisoikeuden merkityksestä maailmassa, jossa kansallisvaltion ja poliittisen suvereniteetin ideat ovat muuttumassa hyvin perustavalla tavalla.
Kolme myyttiä uusliberalismista
Uusliberalismi paljastuu yhä käyttökelpoiseksi käsitteeksi, kun sen ympäriltä puretaan tyypillisimmät myytit.
Aluksi: Euroopan muuttuvat kertomukset
Syksyn 2018 kirjoitussarjassa pureudutaan Euroopan muuttuviin kertomuksiin keskeisten eurooppalaisten aatteiden ja ajattelijoiden johdolla.
Miksi EU-keskustelu on Suomessa niin laimeaa?
Juha Sipilän mielestä suomalainen EU-keskustelu on ”hämmästyttävän laimeaa” – ja hän on oikeassa. Miksi keskustelu EU:sta on ”höttöpuhetta” ja mikä avuksi?
Britannian ero EU:sta on mahdollinen
Juhannusviikon Brexit-äänestys näyttää ratkeavan siihen, miten britit suhtautuvat maahanmuuttoon ja tiivistyvään unioniin.
Syrizan voitto ja eurooppalainen idealismi – tragedia neljässä osassa
Syrizan radikaalit vaatimukset tulkitaan usein väärin.
Euroopan suunta vaalien jälkeen
Eurovaalit päättyivät sittenkin keskustaoikeiston torjuntavoittoon. Eurokriittinen äärioikeisto osoitti voimansa, mutta ryhmien väliset ristiriidat vaikeuttavat yhteistyötä. Euroopalta puuttuu yhteinen suunta, kirjoittaa Timo Miettinen. ”This is the way the world ends / …
Euroopan unionin menestystarina?
Toukokuun yhdeksäntenä päivänä vietetään Eurooppa-päivää erilaisin tapahtumin ympäri Eurooppaa. Mutta onko päivän juhlistamiseen aihetta?
