Euroopan unioni pyrkii YK:n monenkeskisen sääntöpohjaisen yhteistyön vahvistamiseen ja puolustamiseen. Suurvaltojen väliset jännitteet ja eriävät näkemykset kansainvälisen järjestelmän normiperustasta haastavat kuitenkin unionin agendaa.
Suomi nousi torstaina YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kaudelle 2022–2024. Jäsenyys edellyttää Suomelta selkeitä ja rohkeita ihmisoikeuskannanottoja tilanteessa, jossa neuvoston toiminta on merkittävästi vaikeutunut. Mitä Suomi tavoittelee jäsenyydellään ja miltä sen mahdollisuudet näyttävät?
Suomi toimi EU:n neuvoston puheenjohtajana vuoden 2019 jälkipuoliskolla. Suomen puheenjohtajuusohjelma korosti EU:n merkitystä arvoyhteisönä ja kaudella tehtiin useita pyrkimyksiä perusarvojen edistämiseksi. Näkyvä arvopainotus on uudenlainen ja pohtimisen arvoinen avaus Suomen EU-politiikassa.
EU korostaa kansainvälisillä foorumeilla pakolaisten ihmisoikeuksia mutta keskittyy käytännön toimissaan rajavalvontaan ja sisäiseen turvallisuuteen.
Yhdysvaltojen päätös erota YK:n ihmisoikeusneuvostosta heijastelee pidemmän aikavälin suhtautumista ihmisoikeusneuvoston toimintaan. Ihmisoikeusneuvoston työhön erolla silti on merkitystä, ja sillä on kauaskantoisia seurauksia erityisesti Yhdysvaltojen liittolaisille.
YK:n ihmisoikeusneuvoston määräaikaistarkastelu käy läpi kaikkien jäsenvaltioiden ihmisoikeustilanteet säännöllisesti noin nelivuotisen kauden aikana.
EU:n yhteinen poliisioperaatio Mos Maiorum heikentää unionin asemaa uskottavana ihmisoikeuksien puolestapuhujana. Maanantaina 13. lokakuuta käynnistyi EU-maiden yhteinen kaksi viikkoa kestävä operaatio Mos Maiorum (lat. vanhimpien tavat). EU:n puheenjohtajamaana toimivan Italian …
Operaatio Mos Maiorum: Euroopan turvallisuutta parantamassa? Lue lisää »
Toukokuun yhdeksäntenä päivänä vietetään Eurooppa-päivää erilaisin tapahtumin ympäri Eurooppaa. Mutta onko päivän juhlistamiseen aihetta?
Maaliskuussa YK:n ihmisoikeusneuvosto keskustelee ajankohtaisista ihmisoikeuskysymyksistä 25. istunnossaan.
Toimittaja Sami Sillanpää on seurannut läheltä kahden kiinalaisen kansalaisaktivistin, Hu Jian ja Zeng Jinyan, karua arkea.
