Antti Rinteen ja sittemmin Sanna Marinin johtama hallitus on asemoitunut linjauksissaan selvästi Juha Sipilän oikeistokonservatiivista hallitusta vasemmalle – huolimatta siitä, että hallitus ja oppositio ovat olleet yksimielisiä monista poikkeusajan toimista. Äänestäjän näkökulmasta tämä korostaa vaalien ja niiden myötä syntyvän hallitusratkaisun merkitystä.
Aika on keskeisessä osassa poliittista argumentointia. Poliittisia kantoja muodostetaan, puolustetaan tai vastustetaan vetoamalla tulevaisuuden haasteisiin ja vaatimuksiin. Samalla poliitikot saattavat viitata menneisyyteen, perinteeseen tai aikaisempiin päätöksiin puolustaakseen nykytilaa tai osoittaakseen tarpeen muutokselle.
Kestävän yhteiskunnan ja hyvinvoinnin tavoittelu edellyttää asukastiedon tunnistamista ja mukaanottoa päätöksenteossa ja suunnittelussa. Tämä puolestaan vaatii ymmärrystä asukkaiden arjen yhteisöistä, osallisuudesta ja toimintamahdollisuuksista.
Kestävän kehityksen tavoitteena on uudistaa yhteiskuntia niin, että ne ovat ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä. Kaupungit ja niiden asukkaat ovat tärkeässä asemassa kestävyyden tavoittelussa, sillä valtaosa maailman väestöstä asuu keskikokoisissa kaupungeissa.
Asukkaiden osallisuuden ajatellaan usein liittyvän hallintolähtöiseen osallistumiseen virallisia kanavia pitkin. Tällöin osallisuus ymmärretään liian kapeasti, sillä osallisuus muodostuu ja saa merkityksensä asukkaiden arjen kokemuksissa. Hallintolähtöinen osallistuminen tuottaa asukkaille ulkopuolisuuden kokemusta yhteiskunnasta ja sen tarjoamista tavoista osallistua.
Yhteisöllisyyden tukemisesta on muodostunut lähes muoti-ilmiö asuinalueiden, erityisesti lähiöiden, kehittämisessä. Paikallisyhteisöt ja -identiteetit syntyvät kuitenkin tehokkaasti arjen rutiinien sivutuotteina, eikä niitä aina tarvitse erikseen kehittää. Tämä vaatii yhteisön ja yhteisöllisyyden uudelleenmäärittelyä ja -tarkastelua.
Venäjän presidentti Vladimir Putinin signaalit ydinaseiden käyttämisestä Ukrainan vastaisessa hyökkäyssodassa ovat herättäneet huolta ja keskustelua. Taktisiin ydinaseisiin turvautuminen olisi todennäköisintä vasta sodan muuttuessa Venäjän kannalta ”eksistentiaaliseksi”. Suurempi huoli voikin olla Venäjän ydinarsenaalin kohtalo sodan jälkeisenä aikana.
Koronapandemian aikana teoreettinen kysymys poikkeustoimien oikeutuksesta ja niiden rajoista tuli ajankohtaiseksi. Poikkeustoimia koskevien teorioiden on uudistuttava kriisien mukana, sillä kriisit vaativat erilaisia poikkeustoimia ja paljastavat siten poliittisesta järjestyksestä eri asioita.
Suomi, Ruotsi ja Japani toimivat keskenään eri tavoin kevään 2020 koronakriisissä. Tämä näkyi myös siinä, kuinka maiden valtalehdet uutisoivat koulujen sulkemisesta ja siihen kytkeytyvästä lasten sairastuvuutta ja tartuttavuutta koskevasta tieteellisestä tiedosta.
Suomessa jopa joka neljäs ikääntynyt jaa vaille riittävää ja asianmukaista apua. Hoivaköyhyys on yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ilmentymä, johon liittyy usein niin sosiaalista kuin taloudellista huono-osaisuutta.
