Juttusarjat

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg tervehtivät toisiaan.

Ukrainan liittoutumattomuus ja John Stuart Millin haittaperiaate

Useimmat sodat päättyvät jonkinlaiseen vastavuoroiseen rauhansopimukseen. Mitä nopeammin sellainen onnistutaan solmimaan, sitä nopeammin tappaminen ja tuhoaminen Ukrainassa loppuvat ja sitä pienempi on riski, että sota edelleen laajenee – mahdollisesti kohti jopa ydinsotaa. Konfliktin keskeinen kysymys koskee sotilaallista liittoutumista.

Ukrainan sota ja 1990-luvun opetukset

Viimeistään Venäjän Ukrainaa vastaan helmikuussa 2022 aloittaman laajamittaisen sodan valossa näyttää selvältä, että kestävän, yhteisen eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän rakentamisessa 1990-luvulla epäonnistuttiin kylmän sodan jälkeen. Venäjän kokema uhka Naton laajentumisesta on helppo nähdä sodan välittömänä syynä, mutta mikä olisi ollut realistinen vaihtoehto?

Epätoivon patrioottien kohtalon hetket

Venäjän televisio on sotapropagandakone, mutta toimittajien selviytymiskeinot koneiston sisällä ovat monet. Niihin kuuluu epätoivoa ja kyynisyyttä, mutta myös käytännöllisiä valintoja.

Ukrainan presidentti Zeleskyi.

Kylmä sota, rautaesirippu ja Ukrainan sota

Rautaesiripun laskeutumisen metafora on Ukrainan presidentti Zelenskiyltä oivaltavaa retoriikkaa. Ottaen huomioon lännen tiukan yhtenäisen pakoterintaman kylmän sodan aikainen rautaesiripun läpäisevä vuorovaikutus tuskin on mahdollista. Siksi olisi paikallaan päivittää myös rautaesiripun käsite.

Putinin sotaisa historiapolitiikka

Kun Vladimir Putin nousi kolmannen kerran Venäjän presidentiksi hän muutti presidentinkaudet kahteen rajoittanutta perustuslakia. Tuolloin Venäjällä alkoi demokraattisten rakenteiden nopea heikentäminen. Samalla käynnistyi toimia historian haltuun ottamiseksi.

Kylmän sodan päätös haastoi Suomen ulkopolitiikan

Kylmän sodan päättyessä Suomen ulkopolitiikassa tapahtui perustavanlaatuinen muutos, joka oli ajallisesti lyhyt mutta intensiteetiltään kiivas prosessi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 on nostanut Suomen ulkopoliittiset linjanvedot jälleen pöydälle.

Sovcolorin lyhyt voittokulku 1950-luvun Suomessa

Vuonna 1946 Neuvostoliiton elokuvalevitysmonopoli Sovexportfilm perusti toimiston Helsinkiin. Toimintaa johdettiin Moskovasta, ja se tähtäsi maailman valloittamiseen neuvostokulttuurin voimin.

Me väkivallan suurkuluttajat: väkivallan merkitys taiteessa ja popkulttuurissa

Väkivalta sekä kiehtoo että kauhistuttaa sen katselijaa. Politiikasta taidetta -sarjan webinaarissa pohdittiin väkivallan olemusta ja syitä sille, miksi palaamme väkivaltaisten kuvien äärelle yhä uudelleen. Tässä artikkelissa tiivistetään keskustelun kulku ja sen keskeinen anti.

Serbia, lännen ja idän välillä

Ukrainan sota on muuttanut geopoliittista asetelmaa maailmassa. Elämme selvästi kriittisimpiä aikoja sitten toisen maailmansodan. Tässä uudessa geopoliittisessa asetelmassa pienet valtiot etsivät paikaansa, kuten Serbia, joka on pystynyt tähän asti tasapainottelemaan lännen ja idän välillä.

Vieritä ylös