Euroopan unionia ja euroaluetta on hyödyllistä tarkastella yhden kokonaisuuden rinnalla myös yksittäisten jäsenvaltioiden näkökulmasta. Yhteisistä säännöistä huolimatta on kansallisella budjettipolitiikalla ja rakennetoimilla edelleen ratkaiseva merkitys. Pandemian jälkeen tulee ratkaistavaksi sekä kärjistynyt velkaongelma että kasvupotentiaalin vahvistaminen.
Talouspolitiikan koordinaatio ennen ja jälkeen pandemian Lue lisää »
Koronakriisi on yhtäältä syventänyt jo pidempään jatkunutta hoivakriisiä, toisaalta tehnyt näkyväksi hoivan ja huolenpidon merkityksen yhteiskunnan ja talouden toiminnalle. Koronakriisi ja siihen liittyvät elvytystoimet ovat mahdollisuus tuoda sosiaalinen uusintaminen talouspolitiikan ytimeen ja nähdä hoiva investointina.
Koronakriisistä hoivaavaan talouteen Lue lisää »
Rauhalla, ihmisoikeuksilla ja ilmastokriisillä on jotain yhteistä. Kaikki ne ovat varsin abstrakteja asioita, kun kaikki on hyvin. Kun ongelmia ilmenee, ilmiöt vaativat kuitenkin nopeita ja konkreettisia ratkaisuja.
Abstrakteista kriiseistä konkreettisiin ratkaisuihin Lue lisää »
Nopea teknologinen kehitys aiheuttaa haasteita teköälyn poliittiselle ohjaukselle. Haasteista huolimatta YK pyrkii ohjaamaan kehitystä kohti kestävämpää ja ihmisoikeuksia kunnioittavampaa tulevaisuutta.
YK:n arvot tekoälykehityksen tienviittana Lue lisää »
Kun Suomi pyrki turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi kaudelle 2013-2014, se jäi monien yllätykseksi valitsematta. Miksi Suomi jäi valinnassa rannalle?
Miksi Suomea ei valittu YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi? Lue lisää »
Vuoropuhelu ihmisoikeusmekanismien välillä turvaa ihmisoikeussuojan kehityksen, mutta nykyaika asettaa myös haasteita kansainvälisille ihmisoikeustoimijoille. Ihmisoikeusjärjestelmän kehitys ei voi tapahtua tyhjiössä.
Ihmisoikeusvuoropuhelusta YK:n ja eurooppalaisten järjestelmien välillä Lue lisää »
Koronapandemian on katsottu vahvistaneet valtion asemaa toimijana kansainvälisessä politiikassa. Kysymys on kuitenkin monisyisempi.
Koronaviruspandemia ja kansainvälinen yhteisö Lue lisää »
Rajan vetäminen poliitikkojen ja viranhaltijoiden tekemien päätösten välillä on ollut ongelma kauan ennen koronaviruspandemiaa. Hallitusohjelmia tarkastelemalla voi päätellä, että Suomessa pyrkimys poliitikkojen ja virkamiesten roolien selkeyttämiseen on vahvistanut poliittista ohjausta mutta samalla politisoinut hallintoa.
Politiikan ja hallinnon suhde hallitusohjelmien näkökulmasta Lue lisää »
Koronaepidemian myötä moni asia on muuttunut. Olosuhteiden pakosta olemme joutuneet sopeutumaan ja kehittämään nopealla tahdilla uusia toimintatapoja arkemme pyörimiseksi. Voiko koronaepidemia auttaa meitä ymmärtämään, miten ruokajärjestelmiämme on kehitettävä pitkällä tähtäimellä, jotta ruoan saatavuus pystytään turvaamaan yllättävissäkin tilanteissa?
Koronaepidemia voi vauhdittaa muutosta kohti kestävämpää ruokajärjestelmää Lue lisää »
Hoivapalveluissa tehtävää hoito- ja hoivatyötä on ”joustavoitettu” jo yli neljännesvuosisata. Tällainen politiikka tuottaa monissa organisaatioissa paitsi huonoa työtä myös kärsimystä, jota koronapandemia lisää.
