Talousteoriakeskustelut ovat olleet viime vuosina alttiita konflikteille. Keskustelua on käyty erityisesti taloustiedon etiikasta ja politiikasta. Politiikka-lehden numerossa 1/2018 julkaistiin symposiumi poliittisesta taloudesta ja talousteorian poliittisuudesta. Keskustelu jatkui 22.5.2018 Tiedekulmassa, missä tutkijat käsittelivät aihetta eri näkökulmista. Tässä juttusarjassa julkaistaan kuusi artikkelia tilaisuuden puheenvuorojen pohjalta.
Niin sanottuun valtavirtataloustieteeseen kohdistunut kritiikki on kasvanut merkittävästi vuoden 2000 jälkeen. Ranskassa käynnistynyt autistisen taloustieteen vastustus on saanut seurakseen monenlaista muuta kritiikkiä erityisesti vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.
Tässä artikkelissa käsitellään Kansantaloudellisen aikakauskirjan julkaisupolitiikkaa.
Lähestyn taloustiedon ja sen etiikan ja politiikan teemaa erityisesti politiikan tutkimuksen ja Politiikka-lehden näkökulmasta eli siitä, mikä näissä jännitteissä ja potentiaalisissa yhteentörmäyksissä tai törmäyttämisissä on politologisesti kiinnostavaa.
Pyrimme kollegani Teppo Eskelisen kanssa vastaamaan kysymykseen taloustieteen asemasta nyky-yhteiskunnan hallinnasta Politiikka-lehteen kirjoittamassamme katsausartikkelissa. Tarkempi tutkimuskysymyksemme on, että elämmekö ”teknotaloudellisessa kapitalismissa”, jota taloustieto organisoidusti pyörittää.
Paradigmat ylittävässä kritiikissä tulisi mielestäni pyrkiä varovaisuuteen. On hämmentävää, että Heikki Patomäki torjuu poikkeuksellisissa kirjoituksissaan juuri sellaista tieteellistä pluralismia, jonka suvaitsemista hän vaatii muilta.
Tiedekulmassa 22.5.2018 järjestetyn keskustelutilaisuuden ensimmäisessä osiossa väittelimme professori Hannu Vartiaisen kanssa taloustutkimuksen metodologiasta ja teoriasta. Kumpikin esitteli vuoron perään yhden aihepiirin ja näkemyksen siitä, johon toisella oli tilaisuus vastata.
