Ilmastonmuutoksen hallinta antroposeenin aikana
Antroposeeni vie pohjan ihmisen ja luonnon erottamiselta toisistaan. Ihmiset eivät hallitse ilmastonmuutosta yksin, eikä ”luonto” odota passiivisesti ihmisten harjoittamaa globaalia hallintaa.
Kansainvälisen politiikan yliopistonlehtorin Eero Palmujoen 60-vuotispäivän ja akateemisen uran juhlistamiseksi hänen kollegansa, opiskelijansa ja ystävänsä ovat koonneet Kansainvälinen yhteisö ja ilmastonmuutoksen hallinta -juhlajulkaisusarjan.
Palmujoki on Tampereen yliopistoon juurtuneen, mutta kansainvälisesti orientoituneen uransa aikana ehtinyt tutkia alueellistumista Kaakkois-Aasiassa, marxismi-leninismin roolia vietnamilaisessa poliittisessa ajattelussa, diplomatian mahdollisuuksia Kamputsean kysymyksessä, kansainvälisen kaupan sääntelyä ja kansainvälisten suhteiden normatiivista pohjaa. Kaikista näistä teemoista hän on julkaissut artikkeleita kansainvälisen politiikan tieteenalan keskeisissä aikakauslehdissä tai kirjasarjoissa sekä Suomessa että maailmalla.
Viime vuosina Palmujoki on paneutunut kansainväliseen ilmastopolitiikkaan ja ilmastonmuutoksen hallinnan mahdollisuuteen. Myös tämä juhlajulkaisu keskittyy tähän oman aikamme kenties merkittävimpään ihmiskuntapoliittiseen kysymykseen.
Antroposeeni vie pohjan ihmisen ja luonnon erottamiselta toisistaan. Ihmiset eivät hallitse ilmastonmuutosta yksin, eikä ”luonto” odota passiivisesti ihmisten harjoittamaa globaalia hallintaa.
Kumpi uhkaa ihmiskunnan tulevaisuutta vakavammin, ydinsuursodan vaara vai ilmaston lämpeneminen? Onko YK:n perusteellinen uudistaminen mahdollista globaalihallinnan tehtävien entistä menestyksellisemmäksi hoitamiseksi?
Ende Gelände -liike tarjoaa mahdollisuuden vastarinnan koreografiaan kehollisella kansalaistottelemattomuudella.
Globaalin ilmastonmuutoksen hallintaan kehitetään yhteistä ja yhtenäistä normistoa ja periaatteita esimerkiksi talanoa-vuoropuhelun kaltaisissa prosesseissa. Ilmastonmuutoksen hallintaan tarvitaan silti paljon valtiopäättäjiä isompi joukko.
Kansainvälistä ilmastonhallintaa on leimannut kansallisten etujen ja kunnianhimoisten tavoitteiden välinen ristiriita. Talanoa-dialogi tarjoaa viitekehyksen, jonka avulla kansainvälistä ilmastonhallintaa voidaan kehittää entistä keskeisemmäksi osaksi kansainvälistä yhteisöä.
Väitöskirjaohjaaja Eero Palmujoen ehdotus näytti tutkimukselle suunnan, jota kohti myös nykyinen, väitöksenjälkeinen tutkimus kulkee.
Kansainvälisen politiikan yliopistonlehtorin Eero Palmujoen 60-vuotispäivän ja akateemisen uran juhlistamiseksi hänen kollegansa, opiskelijansa ja ystävänsä ovat koonneet Kansainvälinen yhteisö ja ilmastonmuutoksen hallinta -juhlajulkaisusarjan.