Millaisia arvoja Kreikan ortodoksinen kirkko tukee?
Kreikka on länsimainen demokratia, jossa kirkolla on paljon yhteiskunnallista vaikutusvaltaa. Valta tekee kirkosta myös arvokeskustelun suunnannäyttäjän, niin hyvässä kuin pahassa.
Uskonto ja politiikka
Uusi Uskonto ja politiikka -juttusarja tarkastelee uskonnollisia ilmiöitä politiikan kentällä.
Uskonto ja politiikka -juttusarja luotaa uskonnollisiksi määriteltävien kysymysten näkymistä yhteiskunnallisissa tapahtumissa ja ilmiöissä.
Yhteiskuntatieteellistä uskonnollisen kentän tarkastelua leimasi aiemmin vuosikymmenet sekularisaatioparadigma, jonka mukaan uskonnon rooli yhteiskunnassa marginalisoituu tai jopa katoaa kokonaan. Paradigma on osoittautunut virheelliseksi, ja uskonnon rooli yhteiskunnallisissa ilmiöissä on paikoitellen päinvastoin voimistunut entisestään. Samalla kun toisissa maailman maissa on havaittavissa sekularismin nousua, toisaalla näkyy uskonnollisten liikkeiden politisoituminen ja uskonnollisten identiteettien aiempaa voimakkaampi kytkeytyminen kansallisiin ja etnisiin identiteetteihin.
Juttusarjan tekstit eivät käsittele ainoastaan järjestäytyneiden tai perinteisten uskonnollisten ryhmien piirissä tapahtuvia ilmiöitä vaan myös tapahtumaketjuja, joita voidaan sisä- tai ulkopuolelta tarkastella uskonnollisina. Tätä kuvaa hyvin sarjan aloittava artikkeli, jossa tarkastellaan ilmastokriisin ympärillä käydyn keskustelun uskonnollistamista. Juttusarjan muut tekstit käsittelevät muun muassa nationalismin ja uskonnon välistä suhdetta sekä globaalin etelän merkitystä kristinuskon nykypäivässä.
Juttusarjan on toimittanut Politiikasta-toimituskunnan jäsen, YTT Talvikki Ahonen.
Keskustelun avauksesta patrioottiseen ohjelmallisuuteen
Venäjän ortodoksisen kirkon kaksikymmentä vuotta sitten julkaisema sosiaalieettinen asiakirja loi pohjan venäläisen ortodoksisuuden yhteiskunnalliselle näkemykselle ja opetukselle. Dokumenttiin sisältyvä ajatus ”venäläisestä maailmasta” on toiminut aatteellisena perustana muun muassa Ukrainan miehitykselle.
Aidosti uskossa
Maahanmuuttovirasto tulkitsee uskonnollista vakaumusta kapeasti ja odottaa, että uskontoaan vaihtaneet turvapaikanhakijat tekisivät käännytystyötä, vaikka sellaiseen ei kristillisissä kirkoissa kannustettaisi. Uskontoasiantuntijoita kuullaan turvapaikkaprosesseissa liian vähän.
Kristinuskon kartasto muuttuu vauhdilla
Euroopassa kristilliset kirkot menettävät asemiaan, mutta globaalissa etelässä kristinusko on kasvukäyrällä. Kristinuskon poliittiset ulottuvuudet pääsevät esille kehittyvässä maailmassa, jonka kaduilla avautuva todellisuus muistuttaa monin tavoin Raamatun syntykontekstia.
Miksi ilmastoaktivismin kriitikot rinnastavat ilmastoliikkeen uskontoon?
Ilmastoaktivismin leimaamisessa kultiksi ja lahkoksi on kyse puheesta, jossa aktivismista maalataan epärationaalinen, liian tunteellinen, fundamentalistinen ja epäoikeutettu kuva.
