Kuvastaako toisen asteen opintoja nykyisin enemmän arvosanojen tavoittelu kuin oppimiseen pyrkiminen? Toisen asteen opintojen aikaista hyvinvointia ja motivaatiota sekä opiskeluhuollon roolia tutkitaan ajankohtaisessa akatemiatutkijahankkeessa.
On viitteitä siitä, että perfektionismi olisi yleistynyt nuorten keskuudessa 25 vuoden aikana. Suomalaisnuorten kokema uupumus on lisääntynyt viime vuosina toisen asteen opinnoissa, erityisesti lukiossa. Tänä aikana toisen asteen koulutukseen on kohdistunut useita uudistuksia sekä lukion että ammatillisen koulutuksen puolella. Myös korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus, mikä lisää todistusvalintoja, on korostanut opintomenestyksen tärkeyttä toisella asteella ja saattanut siten lisätä nuorten opiskeluun liittyviä paineita.
Myös opiskeluhuollon palvelujen riittävyys on herättänyt huolta yhteiskunnallisessa keskustelussa. Koronapandemian aikana nuorten hyvinvoinnin haasteet lisääntyivät entisestään, mutta asiointi opiskeluhuoltopalveluissa ei lisääntynyt samassa suhteessa, mikä johtui osin palvelujen saatavuuden heikentymisestä. Esimerkiksi opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuksia on jäänyt tekemättä ja koronan aiheuttamia jonoja puretaan edelleen.
Tästä johtuen juuri nyt on erityisen tärkeää tutkia nuorten motivaatiota, perfektionismia ja hyvinvointia toisen asteen opinnoissa samalla kun huomioidaan nuorten tarpeet opiskeluhuollon palveluille ja näiden palvelujen riittävyys. Suomen Akatemian rahoittama Menestyksen tavoittelua vaikka uupuen (WELL2) –akatemiatutkijahanke (2022–27) tarkastelee motivaation, perfektionismin ja opiskeluhyvinvoinnin kehityksellistä ja tilannekohtaista dynamiikkaa toisen asteen opintojen aikana sekä opiskeluhuollon roolia nuorten oppimisen ja hyvinvoinnin tukemisessa.
Yksilöllisiä eroja motivaatiossa ja hyvinvoinnissa
Vaikka nuorten uupumus on yleisesti ottaen lisääntynyt, eivät erilaiset hyvinvoinnin riskit, kuten opiskelu-uupumus ja stressi, näytä koskevan kaikkia nuoria. Mahdollinen eroja selittävä tekijä on se, minkälaisia ja minkä tasoisia tavoitteita opiskelija itselleen asettaa ja miten hän suhtautuu niiden saavuttamiseen tai niissä epäonnistumiseen. Lähtökohtana tässä tutkimuksessa onkin, että sekä tavoitteiden laatu että niiden taso saattavat selittää opiskelijoiden opiskelu-uupumusta ja eroja hyvinvoinnissa.
Tavoitteiden laadulla on merkitystä. Vaikka menestyksen tavoittelu todennäköisesti tuottaa hyviä arvosanoja ja tuloksia, olemme havainneet, että opiskeluun liittyvä tavoitteisuus heijastuu opintomenestyksen lisäksi myös opiskelijoiden hyvinvointiin. Esimerkiksi pääasiassa oppimista tavoittelevat opiskelijat ovat usein innostuneita, kiinnostuneita ja sitoutuneita opinnoissaan, he pärjäävät hyvin arvosanojen valossa ja voivat hyvin.
Tavoitteiden laatu että niiden taso saattavat selittää opiskelijoiden opiskelu-uupumusta ja eroja hyvinvoinnissa.
Myös menestystä tavoittelevat opiskelijat ovat sitoutuneita ja saavat hyviä arvosanoja, mutta suoritushakuisuuden kylkiäisenä seuraa usein huolta epäonnistumisista, ahdistuneisuutta, stressiä ja uupumusta, erityisesti opintoihin liittyvää väsymystä. Menestyksen tavoittelu uuvuttaa siis erityisesti opiskelijaa, jonka pyrkimyksissä korostuu sosiaalinen vertailu ja toisten päihittäminen.
Tavoitteiden taso: Kovia tavoitteita ja niihin liittyviä huolia?
Myös tavoitteiden tasolla on väliä: opiskelijoiden tavoitteisuutta voidaankin tutkia myös perfektionismin käsitteen avulla. Perfektionismia kuvaa toisaalta korkeiden tavoitteiden asettaminen ja toisaalta huoli omista suorituksista ja tyytymättömyys niihin. Perfektionismilla on siis tavallaan myönteinen ja kielteinen puolensa. Pyrkimykset ja huolet painottuvat ihmisillä eri tavoin, ja näiden painotusten eli perfektionismiprofiilien on havaittu olevan eri tavoin yhteydessä muun muassa hyvinvointiin.
Olemme tunnistaneet aiemmissa tutkimuksissamme sekä lukiolaisilla että yliopisto-opiskelijoilla neljä erilaista perfektionismiprofiilia: kunnianhimoiset (korkeat pyrkimykset ja vähän huolia), perfektionistit (korkeat pyrkimykset ja paljon huolia), ei-perfektionistit (matalat pyrkimykset ja vähän huolia) ja huolestuneet (suhteellisen matalat pyrkimykset ja paljon huolia).
Pyrkimykset ja huolet painottuvat ihmisillä eri tavoin, ja näiden painotusten eli perfektionismiprofiilien on havaittu olevan eri tavoin yhteydessä muun muassa hyvinvointiin.
Sekä kunnianhimoiset että perfektionistit ovat tavoitteellisia ja innostuneita opiskelustaan. Kuitenkin nämä opiskelijat eroavat toisistaan siinä, että perfektionistit kokevat enemmän opintoihin liittyvää väsymystä ja riittämättömyyden tunteita opiskelijana, kun taas kunnianhimoisten opiskelu-uupumus on vähäistä siitä huolimatta, että he asettavat itselleen hyvin korkeita tavoitteita. Huolestuneilla on opiskeluhyvinvoinnin suhteen eniten haasteita, sillä heillä kaikki uupumuksen oireet – väsymys, kyynisyys ja riittämättömyys – ovat suhteellisen korkeita.
Olemme havainneet, että lukiossa jopa yli kolmannes opiskelijoista lukeutuu näihin huolestuneisiin opiskelijoihin, jotka kokevat myös uupumusta. Kunnianhimoisten ryhmä on lukiossa toiseksi suurin, mutta perfektionistien ryhmä on pienin. Yliopisto-opiskelijoilla sen sijaan kahden hyvin tavoitteellisen ryhmän (kunnianhimoiset ja perfektionistit) osuus on yhteensä jopa 60 % opiskelijoista, kun taas huolestuneiden ryhmä on selvästi pienin.
Nuorten suorituspaineita ja opintojen kuormittavuutta on tärkeää tutkia nykyisessä tilanteessa, jossa nuoret asettavat itselleen kovia odotuksia ja kokevat niitä yhä enemmän myös esimerkiksi vanhempien taholta.
Lukiolaisia tutkittu kattavasti, ammattiin opiskelevia vähemmän
Lukiolaisten ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden motivaatioon ja hyvinvointiin liittyvät haasteet ja tuen tarpeet ovat osin erilaisia.
Lukiolaisten opiskelumotivaatiota ja hyvinvointia, kuten vaikkapa opiskelu-uupumusta, on tutkittu jo varsin kattavasti, mutta ammattiin opiskelevien keskuudessa näitä teemoja on tarkasteltu vielä toistaiseksi vähemmän. Tiedämme esimerkiksi, että lukiolaiset kokevat opiskelu-uupumusta enemmän kuin ammatillisten oppilaitosten opiskelijat.
Tuoreimman kouluterveyskyselyn mukaan tyttöjen tuen tarpeet ovat suurempia kuin poikien ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden tuen tarpeet ovat suurempia kuin lukiolaisten. Tytöt ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat myös käyttävät opiskeluhuoltopalveluja enemmän kuin muut. Vaikka uupumus yhdistetään usein nimenomaan lukio-opintoihin, on myös ammatillisen koulutuksen puolella esitetty huoli opiskelijoiden hyvinvoinnin heikentymisestä ja opiskeluhuoltopalvelujen saatavuudesta.
Vaikka uupumus yhdistetään usein nimenomaan lukio-opintoihin, on myös ammatillisen koulutuksen puolella esitetty huoli opiskelijoiden hyvinvoinnin heikentymisestä ja opiskeluhuoltopalvelujen saatavuudesta.
Perfektionismia on perinteisesti tutkittu pääasiassa aikuisilla ja suhteessa yleiseen hyvinvointiin ja terveyteen. Sitä vastoin suomalaisissa kouluissa aihetta on tutkittu ylipäänsä vasta vähän ja erityisesti opiskeluhyvinvoinnin näkökulmasta.
Muutamat olemassa olevat tutkimukset käsittelevät lukiolaisten ja yliopisto-opiskelijoiden perfektionismia, mutta ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden perfektionismia ei tietääksemme ole tutkittu. Samoin kun oppiainekohtaista motivaatiota on tutkittu lukio-opinnoissa esimerkiksi matematiikassa ja kielissä, ammattiin opiskelevien motivaatiota ammatillisten ja yhteisten tutkinnon osien opiskeluun on tarkasteltu vähemmän.
Tässä tutkimuksessa erityisenä kiinnostuksen kohteena on motivaation, perfektionismin, hyvinvoinnin, tuen tarpeiden ja opiskeluhuollon palvelujen tarkastelu ja vertailu lukio- ja ammatillisen koulutuksen välillä.
Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus
Tämän Suomen Akatemian rahoittaman akatemiatutkijahankkeen tavoitteena on tarkastella motivaation, perfektionismin ja opiskeluhyvinvoinnin kehityksellistä ja tilannekohtaista dynamiikkaa toisen asteen opintojen aikana. Lisäksi tavoitteena on selvittää, miten opiskeluhuollon palvelut voisivat mahdollisimman hyvin tukea nuorten oppimista ja hyvinvointia.
Tutkimuksella on neljä toisiinsa linkittyvää päätavoitetta. Ensimmäisenä tavoitteena on tarkastella opiskelumotivaation kehitystä toisen asteen opintojen aikana ja sen yhteyksiä paitsi hyvinvointiin myös tilannekohtaiseen motivaatioon ja tunteisiin.
Toisena tavoitteena on tutkia nuorten perfektionismin ennustajia, seurauksia hyvinvoinnin kannalta ja yhteyksiä opiskeluhuollon palvelujen koettuun tarpeeseen ja käyttöön.
Kolmanneksi tutkimme opiskeluinnon ja -uupumuksen kehityksellisiä profiileja ja sitä, miten ne ovat yhteydessä opiskeluhuollon palvelujen saatavuuteen. Viimeiseksi pyrimme kehittämään menetelmän, jonka avulla voidaan arvioida ja vertailla eri maiden opiskeluhuollon palveluita.
Projektissa kerätään kattava neljän vuoden pitkittäisaineisto opiskelijoiden motivaation, perfektionismin ja hyvinvoinnin kehityksestä toisen asteen opintojen aikana. Aineistoa kerätään useasta kaupungista eri puolilla Suomea. Aineistonkeruu on alkanut keväällä 2023. Toisen asteen oppilaitokset ovat edelleen tervetulleita mukaan tutkimukseen. Opiskelijat vastaavat sähköisiin kyselyihin kerran vuodessa toisen asteen opintojensa ajan.
Kyselylomakeaineistoa täydennetään kaupunki- ja koulutason tilastotiedoilla opiskeluhuollon resursseista. Lisäksi pieni osa opiskelijoista osallistuu myöhemmin kokemusotantamenetelmää hyödyntävään intensiiviseen aineistonkeruuseen. Siinä opiskelijat vastaavat kahden viikon ajan toistuviin, lyhyisiin kyselyihin liittyen opiskelijoiden tilannekohtaiseen motivaatioon ja tunteisiin. Aineistoa analysoidaan rakenneyhtälömallinnuksen ja erilaisten malliperustaisten ryhmittelyanalyysien sekä verkostoanalyysin avulla.
Miten tukea nuorten hyvinvointia mahdollisimman hyvin?
Koska nykyinen yhteiskunta näyttää asettavan nuorille paljon paineita, on tärkeää ymmärtää yksilöllisiä motivationaalisia ja emotionaalisia riskitekijöitä sekä laajempia rakenteellisia tekijöitä, ja näiden merkitystä nuorten opinnoille ja hyvinvoinnille.
Tutkimus tarjoaa ajankohtaista ja tärkeää tietoa toisen asteen opiskelijoiden motivaation ja hyvinvoinnin kehityksestä ja yhteyksistä niin opiskelijan tilannekohtaisiin tunnekokemuksiin kuin koettuun opiskeluhuollon palvelujen tarpeeseen ja näiden palvelujen saatavuuteen. Näiden ilmiöiden tarkastelu ja vertailu lukion ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden keskuudessa tulee tarjoamaan uutta tietoa näiden väylien omanlaisista haasteista ja vahvuuksista.
Miten nuorten oppimista ja hyvinvointia sitten voisi tukea? Aiemman tutkimuksemme perusteella voisi olettaa, että virheet salliva oppimisympäristö, kannustava ilmapiiri sekä vähemmän suorituskeskeinen opetus ja opiskelu voisivat olla keinoja tukea nuorten opintoja ja hyvinvointia. Toisaalta riittävät opinto-ohjauksen ja opiskeluhuollon palvelut ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Virheet salliva oppimisympäristö, kannustava ilmapiiri sekä vähemmän suorituskeskeinen opetus ja opiskelu voisivat olla keinoja tukea nuorten opintoja ja hyvinvointia.
Tiedämme jo, että opiskeluhuollon palvelujen pitäisi olla mahdollisimman helposti ja nopeasti saatavilla silloin, kun nuori niitä tarvitsee, sillä nuori ei ehkä hae apua uudestaan. Lisäksi opiskelijoiden oikeuksien opiskeluhuoltopalveluihin pitäisi toteutua kattavasti riippumatta siitä, missä päin Suomea he asuvat.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää sekä opiskeluhuollon palvelujen kehittämiseen että nuorten motivaation ja hyvinvoinnin tukemiseen ja edistämiseen.
KT Heta Tuominen on kasvatustieteen dosentti ja akatemiatutkija Itä-Suomen yliopistossa. Tuominen tutkii laajasti kasvatuspsykologiaan ja oppimistutkimukseen liittyviä aiheita yhdessä Motivaatio, oppiminen ja hyvinvointi tutkimuskollektiivin jäsenten kanssa.
Artikkelikuva: tookapic / Pixabay
