Paljon puhetta taloudesta – Kevään 2023 eduskunta­­­vaali­ehdokkaiden kärkiteemat

Talous ja terveyteen liittyvät teemat nousivat valtakunnallisesti merkittäväksi puheenaiheeksi viime kevään eduskuntavaaleissa. Pirkanmaalaisilla ehdokkailla kampanjoiden kärkiteemoina hallitsivat samat aiheet, mutta tutkimuksessa havaittiin myös puolueiden välisiä kiinnostavia eroja.

Kevään eduskuntavaaleissa valittujen kansanedustajien ja niistä muodostetun Petteri Orpon johtaman hallituksen varsinainen työ alkaa syksyllä mutkikkaan alkutaipaleen jälkeen. Hallituspuolueiden edustajat ovat toistuvasti vakuuttaneet erilaisten kohujen keskellä, että heillä on yhteinen tulevaisuus alkuhaasteista huolimatta.

Hallituspuolueita yhdistävät erityisesti näkemykset Suomen talouspolitiikasta. Hallituspuolueita, joiden äänestäjät ovat talouskysymyksissä kaikista yhtenäisempiä yhdistää oikeistolainen ideologia. Tämä on käynyt ilmi tuoreesta Vaalitutkimuskonsortion tutkimustuloksista.

Tuoreet Vaalitutkimuskonsortion julkaisemat tutkimustulokset kevään 2023 eduskuntavaaleista osoittavat, että nimenomaan ideologinen oikeisto yhdistää hallituspuolueita, joiden äänestäjät ovat talouskysymyksissä kaikista yhtenäisimpiä.

Tässä artikkelissa käsitellään kevään eduskuntavaaliehdokkaiden kärkiteemoja Pirkanmaan vaalipiirissä. Lisäksi pohdimme, mitä kärkiteemat kertovat tämänhetkisestä poliittisesta kentästä ja kansalaisia huolestuttavista asioista. Kärkiteeman käsitteellä tarkoitamme eduskuntavaaliehdokkaille tärkeitä teemoja, jotka korostuivat heidän vaalikampanjoissaan.

Vaaleja edeltäneet merkittävät poliittiset ja yhteiskunnalliset tapahtumat asettavat kärkiteemojen käsittelyn kontekstiin. Kuten vaalitutkijat Sami Borg ja Elina Kestilä-Kekkonen toteavat kansallisessa Eduskuntavaalitutkimuksessa 2019, yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat kansalaisten poliittisiin käsityksiin ja valintoihin. Tämä näyttäytyy muun muassa tilannekohtaisten asiakysymysten suurempana merkityksenä vaaleissa, mikä heijastuu myös puolueiden ja ehdokkaiden kampanjoiden kärkiteemoihin.

Ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja hallitusvastuussa oli sosiaalidemokraattijohtoinen pääministeri Sanna Marinin hallitus, jonka hallituskauden aikana Suomen valtion velan kasvu nousi merkittäväksi puheenaiheeksi. Julkisen taloudenhoidon kritiikin ohella oppositio arvosteli pääministeri Marinin hallituksen loppuun saattamaa sosiaali- ja terveysuudistusta.

Vaaleja edelsivät myös vuonna 2019 alkanut koronapandemia sekä Venäjän hyökkäyssodan myötä nähdyt muutokset ulko-, turvallisuus- ja energiapolitiikassa. Nämä tapahtumat asettivat raamit kevään 2023 vaalikeskusteluille sekä vaalien jälkeiselle hallituskaudelle.

Artikkelin analyysi perustuu Tampereen yliopiston valtio-opin eduskuntavaalitutkimuskurssin opiskelijoiden keväällä 2023 keräämään tutkimusaineistoon. Aineistoon on kerätty jokaisen pirkanmaalaisen ehdokkaan vaalikampanjan kolme kärkiteemaa.

Keskeiset kärkiteemat toistuivat ehdokkaiden kampanjoissa läpi puoluekentän

Joitain keskeisiä kärkiteemoja ja asiakysymyksiä voidaan pitää eräänlaisina politiikan ikuisuuskysymyksinä. Tällaisia ovat esimerkiksi verotusaste ja julkisen sektorin koko, jotka noudattavat usein jo perinteisiksikin vakiintuneita politiikan jakolinjoja.

Osa kärkiteemoista ja asiakysymyksistä on niin sanotusti tilannekohtaisia asiakysymyksiä, joilla on nähty olevan kasvanut vaikutus äänestyspäätöksiin. Syyksi on esitetty esimerkiksi  suomalaisen valitsijakunnan arvomuutoksia ja äänestäjien vakaan puoluekiinnittymisen heikentymistä. Ikuisuuskysymykset ja tilannekohtaiset asiakysymykset ovat kuitenkin usein limittäisiä.

Politiikan ajankohtainen päiväjärjestys, eli se, mitä kysymyksiä ja teemoja pidetään tiettynä hetkenä ajankohtaisina, ohjaa kansalaisten äänestyspäätöksiä. Mikäli puolue tai ehdokas onnistuu vaikuttamaan poliittisen päiväjärjestykseen tai kykenee hyödyntämään sitä omaksi edukseen, voi se vaikuttaa vaalimenestykseen.

Ilmiötä, jossa puolue profiloituu vahvasti tiettyyn asiakysymykseen ja käyttää valtaa kysymyksen esilletuomisessa, kutsutaan asiakysymyksen omistajuudeksi. Puolueiden vaalikannatukselle on eniten vaikutusta – joko hyötyä tai haittaa – sellaisista asiakysymyksistä, jotka ovat niiden profiloitumisen kannalta kaikkein keskeisempiä. Toisin sanoen eri puolueita suosii vaaleissa erilaisten tilannekohtaisten asiakysymysten korostuminen.

Politiikan ajankohtainen päiväjärjestys, eli se, mitä kysymyksiä ja teemoja pidetään tiettynä hetkenä ajankohtaisina, ohjaa kansalaisten äänestyspäätöksiä.

Profiloituminen asiakysymyksiin ja laajempiin teemoihin on sekä puolueiden että ehdokkaiden osalta tasapainoilua. Toisaalta on tärkeää profiloitua selkeästi erottuakseen muista puolueista ja ehdokkaista. Toisaalta myös laajan äänestäjäkunnan tavoitteleminen on hyödyllistä.

Yleispuoluekehityksen on nähty vaikuttavan puolueiden vaalitavoitteisiin siten, että kannattajakuntaansa laajentaakseen puolueet omaksuvat usein melko yleisiäkin kantoja moniin politiikan keskeisiin asiakysymyksiin. Termillä viitataan ilmiöön, jossa puolueet pyrkivät houkuttelemaan äänestäjiä useista eri ihmisryhmistä ja ideologisista lähtökohdista.

Puolueet pyrkivät täyttämään ehdokaslistansa yleispuoluekehityksen rinnalla myös eri asiakysymyksin profiloituneilla ehdokkailla. Suomen vaalijärjestelmässä äänestäjät tekevät puoluevalinnan ohella myös ehdokasvalinnan, minkä on nähty kannustavan ehdokasta korostamaan kampanjassaan juuri omaa henkilöbrändiään.

Toisaalta viimeaikaisten tutkimusten mukaan puolue on ollut monille äänestäjille ehdokasta tärkeämpi valinta. Keräämästämme aineistosta nousikin tiettyjä puoluekohtaisia teemoja sekä yhtä lailla yleisempiä puoluerajat ylittäviä aihepiirejä, jotka toistuivat ehdokkaiden kampanjoissa. Huomasimme myös, että määrätyt ajankohtaiset teemat toistuivat useammin, vaikkakin ehdokkaat nostivat niitä esiin erilaisista näkökulmista.

Talous oli Pirkanmaan ehdokkaiden tärkein vaaliteema

Pirkanmaan vaalipiirin eduskuntavaaliehdokkaiden kolme tärkeintä kärkiteemaa kevään 2023 eduskuntavaaleissa olivat talous, hyvinvointi ja terveys. Myös ikäryhmäkohtaiset erityiskysymykset nousivat esiin. Jälkimmäisillä tarkoitetaan esimerkiksi lapsiin, nuoriin tai vanhuksiin liittyviä aiheita.

Talous oli ensimmäisenä kärkiteemana 17 prosentilla Pirkanmaan ehdokkaista, hyvinvointi ja terveys 14 prosentilla sekä ikäryhmäkohtaiset erityiskysymykset 11 prosentilla ehdokkaista. Muut kärkiteemat eivät ylittäneet 10 prosentin kokonaisosuutta. Seuraavaksi suosituimmiksi teemoiksi nousivat työelämä ja henkilökohtainen talous (9 %) sekä ympäristö ja ilmasto (8 %). 

Ylen tulospalvelun mukaan kolme Pirkanmaan suurinta puoluetta olivat vaalien jälkeen järjestyksessä SDP (25,9 %), kokoomus (21,5 %) ja perussuomalaiset (20,2 %). Pirkanmaan eduskuntavaaliehdokkaiden ensimmäiset kärkiteemat ovat nähtävissä puolueittain Taulukossa 1.

SDP:n ehdokkaiden keskuudessa sekä hyvinvointi ja terveys että työelämä ja henkilökohtainen talous nousivat tärkeimmiksi teemoiksi. Kaikkiaan 35 prosenttia SDP:n ehdokkaista nosti ne ensimmäisiksi kärkiteemoikseen.

Taulukko 1. Pirkanmaan eduskuntavaaliehdokkaiden ensimmäiset kärkiteemat, puolueittain (%) ^{a b}

^a Kategoria ”Muut” sisältää Sinimustan Liikkeen, Liberaalipuolueen, Vapauden liiton, Suomen Kommunistisen Puolueen, Eläinoikeuspuolueen, Piraattipuolueen, Valta kuuluu kansalle -puolueen, Feministisen puolueen, Kristallipuolueen, Kansalaisliiton, Suomen Kansa Ensin -puolueen ja valitsijayhdistysten ehdokkaat.

^b Kategoria ”Ei teemaa” tarkoittaa sitä, että ehdokkaalta ei ollut löydettävissä mitään selvää kärkiteemaa.

Kokoomuksen ja perussuomalaisten ehdokkaiden keskuudessa talous nousi tärkeimmäksi teemaksi. Kokoomuksen ehdokkaista 32 prosentilla ja perussuomalaisten ehdokkaista 25 prosentilla se nousi ensimmäiseksi kärkiteemaksi. Kokoomuksen toiseksi tärkeimmäksi teemaksi nousi ikäryhmäkohtaiset erityiskysymykset sekä työelämä ja henkilökohtainen talous, jotka 16 prosenttia kokoomuksen ehdokkaista nosti tärkeimmäksi kärkiteemakseen.

Perussuomalaisilla toiseksi suosituin kärkiteema piti sisällään nationalismiin ja konservatismiin liittyvät kysymykset. Puolueen ehdokkaista 20 prosenttia nosti tämän teeman tärkeimmäksi.

Pirkanmaalta eduskuntaan nousseista ehdokkaista 25 prosentilla ensimmäinen kärkiteema oli talous. Toiseksi yleisemmäksi ensimmäiseksi kärkiteemaksi eduskuntaan valituilla ehdokkailla nousi kaikista ehdokkaista poiketen työelämä ja henkilökohtainen talous (15 %).

Yhtä vahvasti esiin nousi teemana hyvinvointi ja terveys, joka oli myös 15 prosentilla läpimenneistä ehdokkaista ensimmäinen kärkiteema. Talous nousi selvästi myös sekä toiseksi että kolmanneksikin suosituimmaksi teemaksi eduskuntaan valittujen Pirkanmaan ehdokkaiden kampanjoissa.

Pirkanmaalta eduskuntaan läpimenneiden ehdokkaiden kaikki kolme kärkiteemaa ovat nähtävissä Taulukossa 2.

Taulukko 2. Pirkanmaan vaalipiiristä eduskuntaan valittujen ehdokkaiden kärkiteemat eduskuntavaaleissa 2023 (%) ^a

^a Kategoria ”Ei teemaa” tarkoittaa sitä, että ehdokkaalta ei ollut löydettävissä mitään selvää kärkiteemaa.

Mitä tulokset kertovat kevään 2023 eduskuntavaaleista?

Kevään 2023 eduskuntavaaleissa pirkanmaalaisten ehdokkaiden kärkiteemojen keskuudesta nousivat esiin talouteen ja terveyteen liittyvät teemat, jotka toistuivat läpi puoluekentän. Samat teemat korostuivat eniten myös läpipäässeiden ehdokkaiden kärkiteemoina. Vaikka tämä tutkimus käsitteli pirkanmaalaisia eduskuntavaaliehdokkaita, mukaili paikalliset teemat kansallista poliittista keskustelua, eikä aineistosta havaittu juurikaan maakuntaan liittyviä erityiskysymyksiä.

Terveyden ja talouden korostamisesta voi päätellä, että 2023 eduskuntavaaleissa oltiin henkilökohtaisten perusasioiden äärellä. Keskustelut suurista yhteiskunnallisista muutoksista tai globaalien ongelmien, kuten ilmastomuutoksen torjumisesta saivat väistyä, kun huoli ihmisten henkilökohtaisesta toimeentulosta ja terveydestä nousivat vaaliteemojen keskiöön. Esiin nousi huoli inflaatiosta, julkisten palveluiden rahoituksesta sekä koronapandemian kiihdyttämästä eriarvoisuudesta.

Toisaalta Ukrainan sodan luoma henkilökohtainen ja ulkopoliittinen turvattomuus olisi voinut olla teemana enemmänkin esillä, mutta se korostui lähinnä talouskysymyksien yhteydessä esimerkiksi huolena huoltovarmuudesta. Vaikka turvallisuusaiheita tuotiin puheenaiheiksi vaaleja edeltäneissä keskusteluohjelmissa, ei niihin liittyvät puheenaiheet jakaneet ehdokkaita samalla tavalla kuin talouteen ja terveyteen liittyvät kysymykset.

Vaalikampanjoiden kärkiteemoissa tapahtunut muutos on nähtävissä, jos kevään 2023 eduskuntavaaleja verrataan vuoden 2019 eduskuntavaaleihin, joita monet tahot kehystivät ilmastovaaleiksi. Vastaavasti myös vuoden 2015 eduskuntavaalit nimettiin talousvaaleiksi. Silloinkin keskusteltiin Suomen talouspolitiikasta, mutta kontekstin talouskeskusteluille asettivat finanssikriisin jälkeinen eurokriisi, ja siitä seurannut julkisen talouden epävakaa tilanne.

Kun verrataan viime kevään eduskuntavaalien kärkiteemoja ja pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelmaa, on helppoa nähdä teemojen heijastuvan myös hallitusohjelmaan.

Sen sijaan kevään 2023 eduskuntavaaleissa talousteemat jakaantuivat julkiseen ja henkilökohtaiseen talouteen. Taulukosta 1 nähtiin, kuinka nykyisten hallituspuolueiden pirkanmaalaisten ehdokkaiden kärkiteemat kohdistuivat julkiseen talouteen ja oppositiopuolueiden teemat työelämään ja henkilökohtaiseen talouteen.

Talouden ja terveyden korostaminen kärkiteemoissa on linjassa vaaleja edeltäneen keskustelun ja vaalien yleisen kontekstin kanssa, jossa korostettiin pandemian jälkeisiä hyvinvointikysymyksiä sekä talouteen ja velkaan liittyviä huolia.

Tällä tutkimuksella tuotettiin tuoretta tietoa siitä, millaiset teemat olivat eri puolueiden ehdokkailla keskiössä eduskuntavaalikampanjoissa keväällä 2023. Kun verrataan viime kevään eduskuntavaalien kärkiteemoja ja pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelmaa, on helppoa nähdä teemojen heijastuvan myös hallitusohjelmaan.

Onkin mielenkiintoista nähdä, riittävätkö hallituspuolueita vaaleja edeltäneessä keskustelussa yhdistäneet teemat pitämään syksyllä työnsä aloittaneen Orpon hallituskoalition koossa.

YTK Pihla Hakulinen on valtio-opin opiskelija Tampereen yliopistossa.

YTK Juuni Jaatinen on valtio-opin opiskelija Tampereen yliopistossa.

YTK Anniina Nuutinen on valtio-opin opiskelija Tampereen yliopistossa.

Yht. yo. Saara Vuorinen on valtio-opin opiskelija Tampereen yliopistossa.

YTT Aino Tiihonen on valtio-opin tutkijatohtori Tampereen yliopistossa. Tiihonen toimi kevään 2023 valtio-opin tutkimuskurssin toisena opettajana.

YTM Salla Vadén on valtio-opin tohtorikoulutettava Tampereen yliopistossa. Vadén toimi Tiihosen kanssa kevään 2023 valtio-opin tutkimuskurssilla opettajana.

Artikkelikuva: Bernd Hildebrandt / Pixabay